"Me asutaan Hiukkavaaran naapurissa viereisessä kaupunginosassa, Saarelassa. Omakotitalossa on lapset, mies ja kova koirakuume. Tai lapsilla ainakin. Kun lapset kasvaa isommaksi, niin näköjään perheisiin alkaa tulla koiria. Taitaa olla hyvä keino päästä ulos, kun hankkii koiran. Koira pihalle ja sitten itse perässä.

Meillä on lapset lukiossa, yläasteella ja ala-asteella. Kun lapset harrastaa ja harrasti eri lajien parissa, saattoi päivässä tulla pari sataa kilometriä kuljetuksia. Jos Hiukkavaaraan tulee harrastusmahdollisuuksia, niin se olisi mahtavaa jo kuljetustenkin takia. Harrastaa voisi sitten siinä lähellä. Hiukkavaaran kuvissa on näkynyt urheilukenttä, jäähalli, talviurheilumaa, hyvät latuyhteydet ja pururadat. Ei tule kauheita kuljetuskilometrejä. Mutta jos lapset pelaa Kärpissä tai uivat uimahallilla tai pitää päästä palloiluhalliin Heinäpäähän, sitten niitä kilometrejä tulee sinne kulkiessa. Ei silloin vielä, kun lapset ovat pieniä, vaan se aika tulee vasta muutaman vuoden päästä.

Kun asuinalue on rauhallinen, on paljon omakotitaloja ja sijainniltaan hyvä, niin harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä pointti. Jos palvelut vielä valmistuvat, ettei niitä ei tarvitse odottaa. Kyllä se puoltaa, että niitä tontteja sieltä haetaan. Kaikki tarvittava on siinä heti lähellä.

Hiukkavaarassa tulisi olla koulupolku päiväkodista lukioon asti. Myös iltapäiväkerhot koulun jälkeen siinä samassa rakennuksessa. Harrastukset samoilla alueilla ja rakennuksissa. Jos Kemin kokoinen kaupunki tulee tuohon viereen, niin luulisi että siellä on sitten kaikki. Kun me rakennettiin, ei ollut puistoja, kouluja eikä päiväkoteja. Piti vähän odottaa ja hoputtaa.

Olen kuullut myös ajatuksia siitä, että jotkut odottavat Hiukkavaaran tontteja – nimittäin maaston takia. Hiukkavaarassa on hiekkapohja. Tiedän yhden perheen jota hiekkamaa houkuttelee.

Kun Hiukkavaaraa aletaan rakentaa, kulkuyhteydet tulee paranemaan uuden sillan takia. Jos on eteläpuolella töissä, niin se auttaa hirveästi. Nyt olemassa olevat sillat ovat ihan tukossa.

Nykyään – kun sitä koiraa ei vielä ole – Hiukkavaarassa käydään hiihtämässä ja Valkiaisjärvellä uimassa. Siellä käy paljon ihmisiä ja on hyvä hiekkapohja. Lasten mielestä vesikin on lämmintä. Pyörällä polkaistaan tai sitten mennään autolla. Siinä matkalla, Valkiaisjärventiellä on myös paljon rullaluistelijoita. Hyvä asfaltti.

Hiukkavaaran kasarmeilla lapset ovat käyneet kuuntelemassa musiikkia. Myös kirpputorilla ja eri tapahtumissa on käyty.

Kauppaan on tästä meiltä Saarelasta matkaa. Mutta sitten kun Hiukkavaaraan tulee kaupat, ne palvelevat myös meidän aluetta.

On mielenkiintoista että ihmisiä riittää. Mistä niitä tupsahtaa? Niin vain on että lapsetkin kasvaa. Tulee seuraavia sukupolvia, jotka rakentavat ja ostavat niitä taloja.

Kun meillä on omakotitalo, niin siinä on kyllä riittävästi puuhaa. Kesällä ja talvella, kuhunkin aikaan omat puuhat. Mutta on mahtavat naapurit ja kivalla paikalla. Ikuinen on tämä voikukkarumba tähän aikaan vuodesta. Mutta ei ikinä ole sanottu lopullisesti, että joskus saisi tämä omakotiasuminen riittää."