Vuosi 1721, asukasluku noin 400
Uudenkaupungin rauha, jota edelsi isoviha 1714-1721. Isovihan alussa venäläiset hyökkäsivät syvälle Suomeen, ja maa oli venäläisten miehittämä 1714-21. Oulu jäi taistelevien ruotsalaisten ja venäläisten väliin ”ei kenenkään maaksi”, jota kasakkapartiot kävivät useaan otteeseen hävittämässä ja ryöstelemässä. Oulun kaupunki ja Oulun linna poltettiin 1715. Sodan päätyttyä Oulun tiloista oli autioina noin 40%. Vihollinen surmasi siviilejä ja vei parasta työvoimaa pakkotyöhön. Väki väheni.
Vuosi 1724, asukasluku noin 400
Tulviva Oulujoki purkautui voimakkaasti avomerelle niin, että syntyi Toppilan salmi. Suojaisa salmi soveltui erinomaisesti satamapaikaksi, josta nopeasti kehittyikin kaupungin tärkein satama. Vanha mataloitunut laivasatama Hahtiperä torin kupeessa jäi sisäsatamaksi, jonka aittoihin tuotiin tavaraa Toppilasta ja rediltä.
Vuosi 1737, asukasluku noin 1 000
1737 "Emme epäile väittää, että meikäläisiä kunniakkaan elämänsä ja mielen jaloutensa puolesta ei kukaan voita." Lainaus Turun yliopistossa 1737 hyväksytystä oululaisen Johannes Snellmanin väitöskirjasta.
Vuosi 1765, asukasluku noin 1 400
Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. Ulkomaan vientikauppa vapautui, mutta kaupunkiin ei saanut tulla ulkomaisia laivoja. Tärkeimpiä vientitavaroita olivat terva, puutavarat, lohi ja voi sekä tuontitavaroita suola, tupakka, väkijuomat, sokeri, siirtomaatavarat (hedelmät, kahvi, tee, kaakao).
Vuosi 1776, asukasluku noin 2 400
Oulusta tuli Oulun läänin pääkaupunki, maaherrakaupunki. Ensimmäiseksi maaherraksi nimitettiin everstiluutnantti Karl Magnus Jägerhorn.
Vuosi 1784
Apteekkari Johan Julin lennätti kuumailmapalloa ensimmäisenä Pohjoismaissa. ja vain vuotta myöhemmin kuin maailman ensimmäisenä samaa kokeilleet Montgolfierin veljekset Joseph ja Étienne
Vuosi 1798-99, asukasluku noin 3 400
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi retkeili pohjoismaissa ja kävi mm. Oulussa, joka tuohon aikaan oli pääkaupunki Turun jälkeen väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Oulussa Acerbi tapasi mm. lääninkamreeri Erik Tulindbergin, erinomaisen soittajan (viulu, sello) ja uranuurtajan suomalaisen "taidemusiikin" säveltäjänä. Acerbi (klarinetti) ja Tulindberg (sello) soittivat useaan otteeseen paikalla kootussa kvartetissa Oulun vallasväelle kamarimusiikkia.