Palveluverkko­selvitys

Alla oleviin erillisselvityksiin ja vastuualuekohtaisiin palveluverkkoselvityksiin pohjautuva palveluverkkoselvitys esityksineen viedään päätöksentekoon yhtenä kokonaisuutena kesäkuussa 2026. 

• Perusopetuksen erityisen tuen järjestämisen selvitys
• Perusopetuksen painotetun opetuksen, kielten opetuksen ja harrastustoiminnan selvitys
• 5–8-vuotiaiden opetuksen järjestämisen selvitys
   
• Kolme erillisselvitystä ovat sivistyslautakunnan pöytäkirjan 19.11.2025 liitteinä.
• Lue lisää oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä Oulun kaupungin kouluissa 

Palveluverkkoselvitykset vastuualueittain: 

• Varhaiskasvatus
• Perusopetus
• Lukio, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
• Nuorisopalvelut
• Kulttuuripalvelut
• Liikuntapalvelut
• Yhteisötoiminta
• Perusopetuksen palveluverkkoselvitykseen liittyvä lisäselvitys oppilasmäärien kehityksestä

Oulun palvelurakenteeseen liittyvä sähköinen kysely oululaisille oli avoinna 4.2.2026 asti.

Osallistumis- ja kuulemistilaisuudet:

Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää viisi osallistumis- ja kuulemistilaisuutta palveluverkkoselvitykseen liittyen. Tilaisuuksissa on kyseessä kuntalain 22 §:n ja hallintolain 41 §:n mukainen osallistuminen ja vaikuttaminen.

• 27.1. klo 18-19 Haukiputaan koulun aula (Torpanmäentie 3, käynti Mirjantien puolelta). Tilaisuus koskee Haukiputaan, Kellon, Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueita.
• 28.1. klo 18-19 Talvikankaan monitoimitalon sali (Tuiskutie 10). Tilaisuus koskee Jäälin, Kiimingin, Korvensuoran, Myllyojan, Hiukkavaaran, Yli-Iin ja Ylikiimingin suuralueita.
• 29.1. klo 18-19 Kaakkurin koulun auditorio (Pesätie 15). Tilaisuus koskee Kaakkurin, Kaukovainion, Maikkulan ja Oulunsalon suuralueita.
• 3.2. klo 18-19 Kastellin monitoimitalon auditorio (Sairaalanrinne 5). Tilaisuus koskee Höyhtyän, Keskustan, Koskelan, Oulunsuun, Puolivälinkankaan ja Tuiran suuralueita.
• 4.2. klo 18-19 Tuiran koulun aula (Matti Hällin kuja 3). Tilaisuus on tarkoitettu vieraskielisille, ja paikalla on tulkkeja.

Pop up -tilaisuudet:

Tulevaisuuden palveluverkkoon liittyen järjestetään myös viisi pop up -tilaisuutta eri puolilla Oulua. Tilaisuuksien tavoitteena on kohdata oululaisia arkisissa tilanteissa – kirjastossa käynnin, kauppa- tai uintireissun yhteydessä. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä oman alueensa palveluverkkoesityksistä, vastata kuntalaiskyselyyn sekä antaa palautetta jatkovalmistelua varten. 

• 27.1. klo 10-12 Jatuli (Jokelantie 20)
• 28.1. klo 9-11 Kiimingin K-Supermarket (Terveystie 6)
• 28.1. klo 16-17.30 keskustakirjasto Saari (Kaarlenväylä 3)
• 30.1. klo 13-15 Yli-Iin kirjasto (Halametsä 1)
• 2.2. klo 14-16 Kauppakeskus Kapteeni Oulunsalo (Karhuojantie 2)

Kysymykset ja kannanotot kaupungin kirjaamoon

Voit jättää palveluverkkoselvitykseen liittyen kysymyksiä ja kannanottoja. Lähetä ne Oulun kaupungin kirjaamoon sähköpostiosoitteeseen: kirjaamo@ouka.fi otsikolla: Palveluverkkoselvitys 2026 viimeistään maanantaina 16.2.2026 klo 15.30.

Kysymykset ja kannanotot voi jättää myös kirjaamoon Kansankatu 55 A, 90120 Oulu. 
Kirjaamo on avoinna ma-pe klo 8.30-15.30. Oven ollessa suljettuna voit jättää postisi kirjaamon postilaatikkoon.

Palveluverkkoselvitykset ovat osa kaupunginvaltuuston päättämien sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkolinjausten 2030 toimeenpanoa.

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkolinjaukset 2030 (kv 4.4.2022 § 37)
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkolinjaukset 2030 (liite kv 4.4.2022 § 37)

Kaupunginhallitus on päättänyt, että sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkon tarkastelu jatkuu, ja esitykset palveluverkon kehittämiseksi tuodaan päätöksentekoon vuoden 2026 loppuun mennessä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (kh 27.5.2024 § 116). 

Palvelulinjausten keskeisimmät nostot:

• Kasvu ja oppiminen ovat toiminnan keskiössä.
• Palveluverkko tukee ehyen ja yhtenäisen kasvu- ja opinpolun muodostumista.
• Palveluverkkoa tiivistetään palvelukeskittymittäin.
• Alueellisesti tarkasteltuna lapsi- ja oppilaskohtainen neliömäärä laskee.
• Palveluverkko muodostuu toimivista ja taloudellisista yksiköistä.

Tällä hetkellä toimeenpannaan aiemmissa palveluverkkoselvityksissä päätettyjä toimenpiteitä. Palveluverkkoa tarkasteltiin alueellisina palveluverkkoselvityksinä.

Alueellisissa palveluverkkoselvityksissä ja palvelutilojen hankeselvityksissä huomioitiin Oulun kaupungin väestörakenteen muutos, tilojen ja toiminnan kehittäminen väestömuutoksia vastaavasti sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Niissä tehtiin taloudellinen tarkastelu kokonaiskustannusten vaikutuksesta. 

Kaupunginhallitukselle raportoidaan vuosittain palveluverkkokokonaisuuden kehittymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Alla olevassa tiedostossa on palveluverkon toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023-2026.

Oulun kouluissa turvallisuus ja oppimisrauha toteutuvat koulun koosta riippumatta. Kaikki koulut noudattavat samoja turvallisuusperiaatteita, ja valvovien aikuisten määrä mitoitetaan aina oppilasmäärän mukaan.

Oppilaiden hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea turvallisista aikuissuhteista, myönteisestä yhteisöllisyydestä, kiusaamisen vastaisten käytäntöjen systemaattisuudesta sekä selkeistä toimintamalleista. Nämä rakenteet voidaan toteuttaa kaikenkokoisissa kouluissa.

Tutkimustieto koulun koosta ja oppimistuloksista

PISA 2022 -tutkimus osoittaa, että oppilaiden osaamiseen vaikuttavat eniten koti- ja sosioekonominen tausta, ei koulun koko. Lue lisää PISA 2022 -tutkimuksen tuloksista. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnit korostavat, että oppimistulosten vaihtelu johtuu pääasiassa opetuksen laadusta, tuen saatavuudesta ja oppilaan sosioemotionaalisesta hyvinvoinnista.

Suomessa tehty tutkimus (esim. Hienonen 2020) osoittaa, että luokkakoolla ei ole todettu olevan suoraa yhteyttä oppimistuloksiin. Sen sijaan ratkaisevaa on oppilasryhmän koostumus ja tuen tarpeisiin vastaaminen.

Hienonen, Ninja. (2020). Does class placement matter?: Students with special educational needs in regular and special classes: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences.

Oulun yhtenäiskoulujen ratkaisut

Oulun yhtenäiskouluissa ala- ja yläkoululaiset opiskelevat pääosin rakennuksen eri osissa. Opetusjärjestelyt, tilojen sijoittelu ja siirtymät koulun sisällä suunnitellaan oppilaiden arkea tukeviksi. Alakoululaisilla on yleensä myös oma välituntipiha.

Pienessä koulussa oppilaat voivat tuntea toisensa laajemmin, mutta tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että kaverisuhteiden syntyminen olisi vaikeampaa suuremmissa kouluissa. Vuorovaikutuksen ja vertaissuhteiden laatu ratkaisee, ei koulun koko.

Opetusryhmien koot pysyvät nykyisissä rajoissa, vaikka kouluverkkoa muutettaisiin. 

Yhteenveto:

• Koulun koko ei kansallisten tutkimusten mukaan vaikuta oppimistuloksiin tai hyvinvointiin.
• Ratkaisevia ovat opetuksen laatu, oppimisen tuki, turvalliset aikuissuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö.
• Oulun yhtenäiskouluissa tilaratkaisut ja toiminta suunnitellaan oppilaiden turvallisuutta ja arjen sujuvuutta tukeviksi.
• Suurissa ja pienissä kouluissa opitaan yhtä hyvin, erot selittyvät ennen kaikkea kotitaustalla ja tuen saatavuudella.

Haukiputaan suuralueen oppilasmäärä vähenee nykytilanteesta noin 650 oppilaalla lukuvuoteen 2032-2033 mennessä. Oppilasmäärät laskevat kaikissa alueen kouluissa. Esityksen mukaan Aseman ja Martinniemen koulujen oppilaat voidaan sijoittaa Haukiputaan ja Länsituulen kouluihin vuosina 2031–2032.

Aseman koulu

Esityksen mukaan huonokuntoisen Aseman päiväkodin toiminta siirretään Aseman koulun tiloihin, ja 1.–2.-luokkalaiset jäävät päiväkodin tiloihin. Tällä hetkellä Aseman koulun oppilaat siirtyvät Haukiputaan kouluun 7. luokalle, mutta esityksessä siirtymä tapahtuisi jo 3. luokalla. 

Tällä hetkellä Haukiputaan koulussa on noin 850 oppilasta. Vuonna 2031 Aseman ja Haukiputaan kouluissa on yhteensä 730 oppilasta.  

Martinniemen koulu

Esityksen mukaan 1.–2.-luokkalaiset jäisivät Martinniemen päiväkodin tiloihin. Myös varhaiskasvatusikäisten määrä alueella on vähentynyt, ja päiväkodista vapautuu tilat 1.–2.-luokkalaisille ilman muutostöitä. Tällä hetkellä Martinniemen koulun oppilaat siirtyvät 7. luokalle Länsituulen kouluun. Esityksen mukaan siirtymä tapahtuisi 3. luokalle. 

Martinniemen koulu on mitoitettu noin 300 oppilaalle, mutta vuonna 2032 koulussa on enää 150 oppilasta. Jos Martinniemen koulu lakkaa, kaupunki järjestää oppilaille yhteiskuljetuksen Martinniemen koululta Länsituulen kouluun. Martinniemen koulusta on 6,2 kilometriä Länsituulen kouluun. Yhteiskuljetus Martinniemen koulun pihasta Länsituulen kouluun kestää Fonectan kartta- ja reittipalvelun mukaan 10 minuuttia.

Martinniemen koulun oppilaista on tällä hetkellä kuljetuksessa 52 oppilasta, vuonna 2032 heitä olisi noin 100. 

Martinniemen päiväkodin rakennuksen kunto on hyvä. Martinniemen koulu olisi peruskorjauksen tarpeessa 2030-luvun puolivälissä. 

Muuttoliike Martinniemeen on ollut vähäistä jo pitkään, vaikka alueella on oma koulu. Mikäli Martinniemen koulusta luovutaan, päiväkodin rooli kylän yhteisöllisenä keskuksena kasvaa.

Kustannusvaikutuksissa on huomioitu tilavuokrat, henkilöstömenot sekä palveluiden ostot. Laskelmat perustuvat toteutuneisiin kirjanpitotietoihin sekä selvitysten mukaisiin toiminnallisiin muutoksiin, kuten arvioon henkilöstömäärän vähenemisestä.

Kustannukset on esitetty nettovaikutuksina. Tämä tarkoittaa, että laskelmissa on huomioitu myös ne tekijät, jotka lisäävät käyttötalousmenoja, sekä mahdolliset kertaluonteiset erät. Käyttötalousmenoja kasvattavia tekijöitä ovat esimerkiksi lisääntyvät oppilaskuljetukset. Lisääntyvien oppilaskuljetuksien kustannusvaikutus on n. 1000 euroa/oppilas/vuosi.

Käyttötalousmenojen lisäksi palveluverkkoselvityksessä arvioidaan, kuinka suuret investoinnit kaupunki välttää, jos kiinteistöä ei tarvitse tulevaisuudessa peruskorjata. Arvio sisältää perusparannusinvestoinnin ja irtaimistohankintojen hinnan. Laskelmissa käytetään laskennallista uuden perusparannuskohteen neliöhintaa sekä kiinteistön kokonaisneliömäärää.

Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että Raatin uimahallin allastilat muutetaan sisäliikuntatiloiksi, kun Raksilaan rakennettava vesiliikuntakeskus on valmis. 

Raatin uimahallin allasosaston tekninen kunto on heikko: peruskorjausprosentti on yli 80. Jos halli halutaan peruskorjata edelleen uimahallikäyttöön, allasosastoa täytyy ensin kuivattaa arviolta 1–2 vuoden ajan ennen varsinaisen peruskorjauksen aloittamista. Käytännössä hallin säilyttäminen edellyttäisi uudisrakentamista.

Raksilaan rakennettavan Oulun vesiliikuntakeskuksen allaspinta-ala on mitoitettu niin suureksi, että se korvaa sekä Raatin uimahallin että entisen Raksilan uimahallin allastilat. Keskuksen suunnittelu, kaavoitus ja rakentamisen valmistelu ovat jo pitkällä.

Kaupunki tarvitsee uusia sisäliikuntatiloja korvaamaan vuonna 2029 käytöstä poistuvan Värtön liikuntahallin. Myös keskustan koulut tarvitsevat lisää liikuntatiloja.

Kirjastojen ja nuorisotilojen määrää tulee säästövelvoitteiden takia karsia. Uusien kirjastojen ja palvelutarpeen kasvun myötä henkilökunnan määrää tulee kasvattaa tulevina vuosina. Palveluverkon kirjastoyksiköitä vähentämällä nykyinen henkilökunnan määrä riittäisi. 

Nuorisopalveluissa on tarve muuttaa toiminnan painopistettä valtakunnallisten linjausten mukaisesti yli 12-vuotiaisiin sekä paikkaan sitomattomiin palveluihin.

Vuoden 2027 alusta avautuu Jääkärinkankaan kirjasto, jonne tulee suuri aineisto ja isot tilat. Jääkärinkankaan kirjastoon siirretään Myllyojan ja Hiukkavaaran kirjastojen toiminnat. Hiukkavaaran kirjastosta uuteen Jääkärinkankaan kirjastoon on matkaa 2,5 kilometriä. 

Hiukkavaaran kirjastotila on kombikirjasto eli yleinen kirjasto ja koulukirjasto samassa tilassa. Vaikka yleinen kirjasto lakkaisi, Hiukkavaaran koululla säilyy edelleen koulukirjasto. 

Jos Hiukkavaaran nuorisotilasta luovutaan, perusopetuslain mukainen maksullinen iltapäivätoiminta säilyy Hiukkavaaran koulun tiloissa 1.-2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Avoimen nuorisotilan toiminta siirtyisi Jääkärinkankaalle. Tässä tilanteessa Hiukkavaaran koulu tarjoaa alakoululaisille enenevässä määrin maksutonta kerhotoimintaa muun muassa Harrastamisen aarrearkku -toiminnan kautta. 

Palveluverkkoselvityksessä nuorisotiloja on tarkasteltu erityisesti kävijämäärien kehityksen sekä koko suuralueen nuorisotilaverkon kokonaisuuden näkökulmasta. Nuorisotilojen kävijämääriä on tilastoitu useamman vuoden ajalta, ja palveluverkkoselvityksessä on vertailtu vuosia 2022–2025. Sekä Hiukkavaaran että Kastellin nuorisotiloissa kävijämäärä on ollut laskusuunnassa, ja palvelu ei ole tavoittanut yli 13-vuotiaita.

Mikäli Hiukkavaaran ja Kastellin nuorisotilat päätetään lakkauttaa, nuorisopalvelut lisää alueilla paikasta riippumattomia palveluja: liikkuvaa, jalkautuvaa ja pop up -toimintaa sekä digitaalista nuorisotyötä. Tavoitteena on varmistaa nuorten tavoittaminen, turvallinen aikuiskontakti ja varhainen tuki myös niissä tilanteissa, joissa perinteisten tilojen määrä vähenee. 

Lähimpään Kaukovainion nuorisotilaan on Kastellin nuorisotilalta kolme kilometriä. 

Jos Kastellin kirjasto lakkautetaan, lähimmät kirjastot ovat Kaukovainion kirjasto ja Karjasillan kirjasto, joihin molempiin on Kastellin kirjastolta kolme kilometriä.

Lapsivaikutukset otetaan huomioon kaikissa palveluverkkoselvityksissä. Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat kansallinen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma ja siihen liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön antamat ohjeistukset, Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, sivistyslautakunnan hyväksymä lapsivaikutusten arviointimalli sekä muut Oulun kaupungin strategiset linjaukset.

Palveluverkkoselvityksissä on huomioitu uudet kaavat ja asuinrakentaminen sekä väestösuunnite vuoteen 2034.