Tuiranpuisto

Ajankohtaista

3.12.2018 Kaavaehdotus siirtyy alkuvuodelle 2019
15.10.2018 Nuorten työpajan tulokset ladattavissa nettisivuilla
24.8.2018 Tuiranpuiston yleisötilaisuuden muistio luettavissa nettisivuilla
7.8.-6.9.2018 Tuiranpuiston luonnokset nähtävillä
26.6.2018 Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 19.6. asettaa luonnokset nähtäville. Nähtävilläolo ajoittuu elokuulle.
15.5.2018 Lepakoiden talvehtimispaikkojen selvitys luettavissa nettisivuilla
16.4.2018 Rakennushistoriaselvitys luettavissa nettisivuilla
22.3.2018 Työpajan muistio ja tulokset luettavissa nettisivuilla
2.3.2018 Kyselyn tulokset luettavissa nettisivuilla
27.2.2018 Työpaja Tuiran koulun ruokalassa klo 17.30-20.30
13.12.2017 Keskustelutilaisuuden muistio luettavissa nettisivuilla
13.12.2017 Luonto- ja maisemaselvitys luettavissa nettisivuilla
29.11.2017-26.1.2018 Tuiranpuiston kysely avoinna
29.11.2017 Keskustelutilaisuus Tuiran koulun ruokalassa klo 18-20
22.9.-23.10.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä

Tuiranpuiston kaavaehdotus

Tuiranpuiston kaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 7.8.-6.9.2018. Palautetta saatiin runsaasti ja suunnitelmia on viety eteenpäin niiden pohjalta. Alkuperäisen aikataulun mukaan kaavaehdotuksen oli tarkoitus valmistua syksyn aikana, mutta aikataulu on viivästynyt. Näillä näkymin kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2019.

Kolme luonnosta Tuiranpuiston kehittämiseksi

Tuiranpuiston kehittämiseksi on laadittu kolme luonnosta, jotka eroavat toisistaan toiminnoiltaan sekä rakentamisen määrältä. Luonnoksista yksikään ei ole valmis sellaisenaan vaan luonnoksista tullaan laatimaan kerättyjen palautteiden sekä lausuntojen pohjalta yksi suunnitelma Tuiranpuiston kehittämiseksi.

Ensimmäinen vaihtoehto, Huilipuisto, perustuu puiston kehittämiseen sen nykyisiä piirteitä hyödyntäen, tavoitteena toiminnallisuuden lisääminen ja vuodenaikojen korostaminen.  Vanhoihin rakennuksiin on sijoitettu tiloja taiteilijoille ja käsityöläisille sekä toimistotiloja. Puistoon on lisätty pieniä toiminnallisia aukeita, alppiruusuistutuksia sekä valoteoksia.

Toisessa vaihtoehdossa, Hippapuistossa, puistoon on sijoitettu tekemistä ympäristön asukkaille ja erityisesti lapsille ja nuorille. Puistoon on sijoitettu uusi päiväkotirakennus pihoineen sekä laajennusosa hotellia/hostellia varten. Uudet puistotoiminnat, kuten esiintymislava, grillipaikka ja oleskelu ryhmittyvät keskeiselle toimintoaukealle. Vanhoissa rakennuksissa on julkisia tiloja, kuten asukas- ja nuorisotiloja sekä vuokrattavia tiloja.

Kolmas vaihtoehto, Hapsipuisto, perustuu puiston terveysvaikutusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Puistoon on sijoitettu puiston mittakaavaan ja rakentamisen tapaan sopivia, pienehköjä asuinrakennuksia. Vanhoihin rakennuksiin ja ulkotiloihin on suunniteltu terveyttä ja liikuntaa tukevia toimintoja. Uudet ja vanhat rakennukset muodostavat yhteisökortteleita, joissa asuminen ja palvelut sekoittuvat. Luoteiskulmaan on suunniteltu esteetön ulkoilureitti.

 

Näkymä Tuirantieltä vaihtoehdosta Hippapuisto. Kuvassa vasemmalla puolella näkyy vaihtoehdossa ideoitu uusi päiväkoti.

 

Näkymä Tuirantieltä vaihtoehdosta Hapsipuisto. Kuvassa vasemmalla puolella näkyy vaihtoehdossa ideoituja yhteisökortteleiden uusia rakennuksia.

 

Näkymä puiston keskeltä vaihtoehdosta Hapsipuisto. Kuvassa vasemmalla puolella näkyy vaihtoehdossa ideoituja yhteisökortteleiden uusia rakennuksia.

Hankkeen kuvaus

Tuiranpuiston alueella on käynnistetty asemakaavan muutos Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Tilakeskus liikelaitoksen aloitteesta. Tavoitteena kaavamuutoksessa on tukea suojeltujen rakennusten säilymistä, aktivoida aluetta sekä kehittää puistoa toiminnallisesti. Lisäksi tutkitaan aluen täydennysrakentamismahdollisuudet sekä liikennejärjestelyiden toimivuus.

Tuiranpuisto on noin 9,5 hehtaarin laajuinen, merkittävä viher- ja virkistysalue noin 2 kilometrin etäisyydellä Oulun keskustasta. Alue sijoittuu Tuiran kaupunginosan keskeisesti, vain muutaman sadan metrin päähän vilkkaasta Merikoskenkadusta ja sen joukkoliikenteen pysäkeistä. Tuiranpuisto on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja sen rakennukset on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.

Puisto on selkeästi rajattu kokonaisuus, joka näyttäytyy ympäristöön hyvin metsäisenä. Alun perin Oulun kaupunginsairaalaa varten varattu alue on vanhoja rakennuksia lukuun ottamatta lähes luonnonmukainen. Tuiranpuiston pohjoisosassa oleva istutettu alppiruusu-alue ja luoteisnurkassa sijaitseva suurehko leikkikenttä ovat kaupunkilaisten suosiossa. Alueella kulkee valaistu kuntoreitti sekä lisäksi pienempiä polkuja. Puiston keskellä olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja olleet tyhjillään pitkään.

Kaavaprosessi

Keväällä 2018 laaditaan kolme maankäyttöluonnosta Tuiranpuiston kehittämiseksi. Luonnokset asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kerättyjen palautteiden ja tietojen pohjalta laaditaan synteesisuunnitelma, joka asetetaan ehdotuksena nähtäville syksyllä 2018.

Suunnittelutyön edetessä Tuiranpuistosta ja sen rakennuksista laaditaan tarvittavat selvitykset, kuten luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennushistorialliset selvitykset. Työn kuluessa tullaan arvioimaan kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön, asumiseen ja elinympäristöön, kulttuuriperintöön, luonnonympäristöön.

Tuiranpuiston projektikortille päivitetään hankkeen etenemistä koskevat päätökset.

Vuorovaikutus

Tuiranpuiston hankkeessa panostetaan vuorovaikutukseen. Virallisten nähtävilläolojen sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien lisäksi järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joissa kerätään tietoa sekä näkemyksiä Tuiranpuiston nykytilanteesta ja kehittämisestä sekä työstetään suunnitelmia.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.9.–23.10.2017. Nähtävilläolon aikana jätettiin 10 palautetta. Palautteisiin laaditaan vastineet, jotka yhdyskuntalautakunta hyväksyy yhtä aikaa luonnoksien nähtävilleasettamisen yhteydessä.

Alueen toimijoiden tapaaminen

Tuiranpuiston lähialueen toimijoita (päiväkodit, koulut, palvelutalot jne.) tavattiin 8.11.2018. Tapaamisen tavoitteena oli kerätä toimijoilta tietoa, miten he käyttävät puistoa sekä minkälaisia kokemuksia ja kehitysideoita heillä on. Tapaamisessa oli osallistujia 10 ja lisäksi saatiin muutamia kommentteja sähköpostitse.

Lasten oikeuksien viikko

Lasten oikeuksien viikko (vko 47) oli  20.26.11.2017. Muutamia Tuiranpuiston lähialueen kouluja ja päiväkoteja pyydettiin tuottamaan materiaalia valitsemallaan tavalla Tuiranpuistoon liittyen. Piirustuksia saatiin Kalliolan päiväkodin esikoululaisilta aiheesta ”Lasten toiveiden leikkipuisto” sekä Tuiran koulun 4. luokkalaisilta aiheesta ”Mitä puistossa voi olla/tehdä? Puisto jossa haluaisin leikkiä."

Tuiran alueen nuorten osallisuusryhmä MAJP (Merikosken Asialliset Ja Pätevät) käsittelivät myös Tuiranpuistoa kokouksessaan.

Keskustelutilaisuus

Tuiranpuiston kaavamuutoksesta järjestettiin yhdessä Tuiran asukasyhdistyksen ja Tuiran suuralueen yhteistyöryhmän kanssa keskustelutilaisuus 28.11.2017 Tuiran koululla. Tilaisuudessa oli osallistujia noin 60. Tilaisuuden muistio on ladattavissa nettisivuilla.

Kysely

Tuiranpuiston kehittämisestä järjestettiin kysely, jossa Tuiranpuiston läheisyydessä asuvilta, alueen toimijoilta, alueen käyttäjiltä sekä muilta alueen kehittämisestä kiinnostuneilta kerättiin tietoa, ideoita ja ajatuksia Tuiranpuiston nykykäytöstä sekä kehittämisestä tulevaisuudessa. Kysely oli avoinna 29.11.2017-26.1.2018 ja siihen pystyi vastaamaan paperisena sekä sähköisenä. Kyselyyn saatiin yhteensä 358 vastausta. Kyselyn tulokset ovat ladattavissa nettisivuilla.

Työpaja

Tuiranpuiston kehittämisestä järjestettiin avoin työpaja Tuiran koulun ruokalassa 27.2.2018. Tilaisuudessa osallistujia oli 58, joista 9 oli työpajan vetäjiä. Työpajan työskentely tapahtui ryhmissä ja tehtävänä oli ideoida Tuiranpuiston kehittämistä puiston ja puistotoimintojen, rakennusten ja rakennelmien, asukkaiden, toimijoiden sekä puiston käyttäjien näkökulmista. Työpajan tulokset ovat ladattavissa nettisivuilla.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus

Tuiranpuiston kehittämiseksi laadituista luonnoksista järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 15.8.2018 Tuiran koululla. Tilaisuudessa oli osallistujia 82 ja lisäksi 9 kaupungin edustajaa. Tilaisuuden muistio on ladattavissa nettisivuilla.

Työpaja nuorille

Nuorille suunnattu Tuiranpuiston kehittämistä koskeva työpaja järjestettiin Merikosken koululla 6.9.2018. Työpajaan osallistui yhdeksäsluokkalaisia Merikosken koulusta sekä lähialueiden lasten ja nuorten osallisuusryhmien jäseniä. Työpajan tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten näkökulmasta, kuinka Tuiranpuistoa voitaisiin kehittää. Työpajan tulokset ovat ladattavissa nettisivuilla.

 

 ”Mitä puistossa voi olla/tehdä? Puisto jossa haluaisin leikkiä.", Tuiran koulun 4. luokka

Tuiranpuiston luonto- ja maisemaselvitys

Tuiranpuiston maisema- ja luontoselvityksen ovat laatineet WSP sekä Luonto-osuuskunta Aapa kesän ja syksyn 2017 aikana. Selvityksen tavoitteena on saada käsitys alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteistä ja arvoista. Selvityksen pohjalta on koottu suositukset alueen maankäytölle maiseman ja luonnon ominaispiirteet huomioiden. Luontoselvitys käsittää alueen luontotyyppien, kasvillisuuden, linnuston ja lepakoiden selvityksen. Maisemaselvityksessä on kuvattu puiston historian vaiheet, nykytilanne, maisemarakenne ja maisemakuva. Lisäksi aluetta on tarkasteltu osana laajempaa viheralueverkostoa.

Tuiranpuiston luonto- ja maisemaselvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa nettisivuilta.

Kasvillisuusselvityksen keskeiset huomiot

Kasvillisuusinventoinnissa ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja rauhoitettuja, uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia putkilokasvilajeja. Alueen kasvillisuus on kuitenkin monipuolista ja putkilokasvien lajimäärä on poikkeuksellisen runsas (127 kpl). Runsas lajimäärä selittyy mm. lukuisilla puutarhakarkulaisilla, joita kasvaa metsäkasvillisuuden seassa. Tuiranpuiston luontotyypit ovat luonnontilaltaan enemmän tai vähemmän muuttuneita ja metsäalueiden kasvillisuuteen on sekoittunut kulttuurivaikutusta. Pääpuulajina metsäalueilla on mänty. Männyt ovat pääosin keski-ikäisiä, mutta myös vanhempia puita esiintyy seassa jonkin verran. Suunnittelualueen mittakaavassa kasvillisuuden kannalta merkittävimmät osa-alueet ovat mustikkatyypin metsä, joka on alueella lähiten alkuperäisen metsäluonnon kaltaista, sekä tuore lehto.

Linnustoselvityksen keskeiset huomiot

Tuiranpuiston linnustotiheys suuri, arviolta n. 600–700 paria /km² (Oulun puistoissa 198 paria/km²). Alueella havaittiin kaikkiaan 20 lintulajia, joista pesimälintuja 13. Pesimälajien määrä on metsäisille puistoille tavanomainen. Tuiranpuiston merkitys linnustolle on paikallisesti merkittävä, mutta harvinaisia pesimälajeja ei esiinny. EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvia lajeja Tuiranpuistosta ei myöskään löytynyt. Alueella pesivistä lajeista viherpeippo on Suomen uhanalaisten lintujen luettelon mukaan vaarantunut. Leppälintu on kansallinen erityisvastuulaji, mutta sen kanta on Suomessa elinvoimainen. Linnuille erityisen arvokkaita elinympäristöjä puistosta on hankala osoittaa, sillä puisto on kokonaisuus, jonka linnustollinen merkitys perustuu ennen kaikkea yhtenäiseen metsäalueeseen.

Lepakkoselvityksen keskeiset huomiot

Alueella esiintyy pohjanlepakoita. Tuiranpuiston alue kuuluu luokkaan II (tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti), pohjanlepakoiden tärkeä ruokailualue. Luokan II alueiden arvo lepakoille on huomioitava maankäytössä. Luokan II alueille on vahva suositus säilyttämiseen, mutta niillä ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. Todennäköisesti alue kuuluu ainakin osittain luokkaan I, lepakoiden lisääntymis- ja talvehtimispaikka. Luokan I alueet ovat Tuiranpuistossa todennäköisesti vanhoja rakennuksia, joiden saneerauksessa tai purkamisessa lepakot tulee huomioida. Luokan I alueet on säilytettävä ja niiden hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Lepakoiden kannalta alueen kokonaisuus puistona on merkittävä. Vanhat, käytöstä poistuneet rakennukset ja rakennusten ullakot voivat toimia lepakoiden piilopaikkoina. Paras hyönteissaalistuspaikka näyttää olevan lepakoiden kannalta alppiruusuistutukset.

Maisemaselvityksen keskeiset huomiot

Tuiranpuisto muodostaa noin 9,5 hehtaarin, pääsääntöisesti puistometsäisen kokonaisuuden, joka on tärkeä viherverkoston osa. Se edustaa kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi monimuotoista kaupunkiluontoa rakennettujen korttelien keskellä. Maisemarakenteeltaan Tuiranpuisto sijoittuu välivyöhykkeeseen jokisuiston ja selänteen välille loivaan rinteeseen. Alueen tilarakenne on säilynyt melko muuttumattomana alueen rakentumisesta lähtien. Poikkeuksen tekee alueen luoteisosa, johon sijoittuu leikkipuisto entisen kasvimaan paikalle. Leikkipuisto muodostaa muusta alueesta poikkeavan oman osa-alueensa. Maisemakuvaltaan Tuiranpuisto on varsin sulkeutunut alueen ulkopuolelta tarkasteltuna. Se näyttäytyy ympäröiviltä kaduilta metsäisenä, ja alueella olevat rakennukset peittyvät suurelta osin puuston taakse. Aluetta osin kiertävä aita lisää sulkeutunutta vaikutelmaa. Tyypillistä Tuiranpuiston maisemakuvalle on näkymien päätteenä mäntyjen lomassa pilkottavat vanhat sairaalarakennukset. Puiston merkittävin maamerkki korkeana rakenteena on laboratoriorakennuksen korkea vesitorni. Tuiranpuistossa maisemahäiriöksi voidaan katsoa etenkin puiston keskiosassa sijaitsevien, tyhjillään olevien rakennusten huonokuntoiseksi päässeet ympäristöt. Tuiranpuiston maiseman, kulttuuriympäristön ja viherympäristön arvo koostuu alueen kokonaisuudesta.

Lepakoiden talvehtimispaikkojen selvitys

Tuiranpuiston alueella suoritettiin lepakoiden talvehtimispaikkojen selvitys kevättalvella 2018. Työn suoritti Olli-Pekka Siira Luonto-osuuskunta Aapasta. Tällä kartoituskerralla ei havaittu merkkejä lepakoiden talvehtimisesta Tuiranpuiston rakennuksissa. Silmämääräisen havainnoinnin lisäksi kartoitustyöhön kuuluivat lämpötilan ja ilmakosteuden mittaukset. Potentiaalisia pohjanlepakon talvehtimispaikkoja sisälämpötilojen, paikalle pääsyn ja muiden olosuhteiden perusteella arvioituna ovat:

1. Vanha maakellari (entisen ruokalarakennuksen takana)
2. Tuiran neuvolan ullakko ja kellari
3. Lassin päiväkodin ullakon yläkerta 

Tuiranpuiston lepakoiden talvehtimispaikkojen selvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa nettisivuilta.

Tuiranpuiston rakennushistoriaselvitys

Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n laatimassa rakennushistoriaselvityksessä tarkastellaan Tuiranpuiston historiaa ja nykytilaa. Tuiranpuisto on toiminut yli sata vuotta sairaala-alueena sekä kaupunkilaisten virkistysalueena. Selvitystyössä keskitytään puiston ja sen ympäristön muutoshistoriaan sekä puiston rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheisiin. Puiston nykytilaa ja säilyneisyyttä on arvotettu kokonaisuutena ja rakennusten tarkastelussa pitäydytään ulkoisen inventoinnin tasolla.

Tuiranpuiston rakennushistoriaselvitys on ladattavissa kokonaisuudessaan nettisivuilta.

Historialliset arvot

Tuiranpuiston kunnallissairaalan alue on toteutukseltaan tyypillinen 1800-luvun lopun paviljonkisairaala. Aikakauden ihanteen mukaan se sijoitettiin kaupungin ulkopuolelle, vesistön äärelle ja kuivalle mäntykankaalle. Kaupungin hallinnoima laaja maa-alue mahdollisti toimintojen vapaan sijoittelun ja uusien sairaalarakennusten rakentamisen tarvittaessa. Yksi- ja kaksikerroksisia hirsirakennuksia voitiin toteuttaa edullisesti paikallisista materiaaleista ja paikallisin rakentajavoimin. Paviljonkisairaalassa hoito-osastot sijoitettiin erillisiin rakennuksiin ja potilaat luokiteltiin oireiden perusteella omille osastoilleen. Rakennusten väliset metsät ja viheralueet nähtiin potilaiden tervehtymisen kannalta hyödyllisiksi ja tartuntoja ehkäiseviksi. Sairaalapuistot toimivat myös henkilökunnan asuinympäristöinä. Tuiranpuisto erottuu valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi luokitelluista paviljonkisairaala-alueista ja muista paviljonkisairaala-alueista autenttisuudella, monimuotoisuudella sekä rakennusten inhimillisellä mittakaavalla.

Arkkitehtoniset arvot

Tuiranpuiston rakennuksissa on edustettuina kolme tyylisuuntaa: uusrenessanssi, jugend-tyyli sekä klassismi. Kokonaisuus ei ole yhtenäinen, mutta kerrostumat muodostavat loogisen tarinan arkkitehtuurityylien kehittymisestä ja kunnallissairaalan vaiheista. Vanhin rakennusryhmä muodostaa puiston lakialueelle suorakaiteen muotoisen korttelin. Siihen kuuluvat kunnallissairaalan yleisosasto ja tarttuvatautisten osasto talousrakennuksineen. Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli ne 1890-luvulla uusrenessanssin tyyliä noudattaen. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistuneet hermosairaala ja ylilääkärin talo piharakennuksineen ilmentävät itsenäisyyttä edeltävää kansallisromanttista aikakautta. Lahjoitusvaroilla toteutetun kohteen suunnittelijaksi valittiin Victor Sucksdorff, joka suunnitteli rakennukset jugend-tyyliin. Jugend-arkkitehtuuria edusti myös rakennusmestari J.W. Miesmaan puiston vastakkaisella laidalle suunnittelema kivirakenteinen eristysosasto. Tuiranpuiston kolmannen kerrostuman muodostaa Arkkitehti O.F. Holmin 1920-luvun pohjoismaisen uusklassisismin hengessä suunnittelema synnytyssairaala.

Nykyinen Tuiranpuisto noudattaa arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1915 laatiman asemakaavan rajausta ja on yksi harvoista tuon suunnitelman säilyneistä osista. Kunnallissairaalan rakennukset muodostavat myös viimeisen yhtenäisen kokonaisuuden 1970-luvun aluesaneerauksessa kadonneen Puu-Tuiran arkkitehtuurista. Kaikki keskeiset Tuiranpuistoon rakennetut sairaalarakennukset ovat säilyneet eikä alueelle ole rakennettu varastoa suurempia uudisrakennuksia 1920-luvun jälkeen. Alueen autenttisin ympäristö on puiston ytimen muodostava kunnallissairaalan kortteli. Sairaalatoiminnan aikana rakennuksiin tehtiin lukuisia muutoksia, jossa osastoja laajennettiin, muunneltiin ja toimintoja vaihdettiin rakennuksesta toiseen. Kun sairaalatoiminta vuonna 1998 päättyi, löydettiin useimpiin rakennuksiin korvaavaa käyttöä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä opetuksen yksiköistä. Uudet käyttötarkoitukset toivat mukanaan peruskorjauksia, joita ohjasivat vuonna 1993 ja 2001 uudistetun asemakaavan suojelumääräykset. Sairaala-alue on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt, mutta yksittäisten rakennusten tasolla tarkasteltuna säilyneisyys vaihtelee.

Ympäristölliset arvot

Oulujoen rantatörmän mäntymetsä oli keskeinen tekijä, kun kunnallissairaalan sijainnista päätettiin vuonna 1894. Metsäinen puisto toimi sittemmin sairaalan laajennusten reservialueena, mutta myös sen parantavaa vaikutusta on aina arvostettu. Sairaalapuistoille ominaisia hyötypuutarhoja, kukkaistutuksia ja puistopolkuja oleskelupaikkoineen alettiin muodostaa 1910-luvulla hermosairaalan rakennusten yhteydessä. Ensimmäinen koko aluetta käsittelevä puistosuunnitelma laadittiin kuitenkin vasta 1930-luvulla. Alueesta ei koskaan muodostunut tämän suunnitelman mukaista hoidettua puistoa, vaan se säilyi pääosin luonnontilaisena. Kymmenen hehtaarin laajuisen kaupunkimetsän säilyminen muuttumattoman 1950-luvun modernin Oulun näyteikkunassa ja vuonna 1969 käynnistyneen mittavan aluesaneerauksen keskellä on poikkeuksellista. Tuiranpuiston luonto edustaa oululaisittain poikkeuksellista moninaisuutta. Pienellä alueella esiintyy neljä metsäluontomme päätyyppiä: lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas ja kuivahko kangas. Kaupunkikuvallisesti merkittävimmällä paikalla ovat ylilääkärin talo ja hermosairaala sekä kevyenliikenteen pääväylää reunustavat entinen tarttuvatautisten osasto ja eristysosasto. Puiston sisällä merkittävin maisematekijä on keskuskorttelista kohoava vesitorni.

Sosiaaliset arvot

Sairaalapuistojen ja paviljonkisairaaloiden alkuperäinen ajatus perustui kaupunkilaisille avoimeen ympäristöön. Virkistyskäytön toivottiin madaltavan sairaalan ja muun yhteiskunnan välistä raja-aitaa. Puistomaisen ympäristön haluttiin parantavan myös henkilökunnan ja pitkäaikaisten potilaiden sekä heidän vieraidensa viihtyvyyttä. Sairaala-alueena Tuiranpuisto on kuulunut aikanaan jokaisen kaupunkilaisen elämänpiiriin. Tuiranpuiston säilyttämisen puolesta käydyt kampanjat ja julkinen keskustelu ovat nivoneet puiston merkittäväksi osaksi tuiralaisten identiteettiä. Nykyisin Tuiranpuisto on luonteeltaan puolijulkinen kaupunkitila, jonka alue on aidattu ja siellä olevien rakennusten käyttötarkoitus palvelee rajattuja kohderyhmiä. Virkistyskäyttäjille suunnatut tilat puuttuvat ja myös virkistyskäytön opasteita on niukasti. Paikoin tiheä metsä, autiot rakennukset, rajatut kulkuyhteydet ja menneinä vuosikymmeninä alueella viihtyneet alkoholistit rasittavat puiston mainetta.

Arkkitehtuurikilpailu

Tuiranpuiston arkkitehtuurikilpailu (Tuira Hospital Area Idea Competition) oli luonteeltaan ideakilpailu, joka suunnattiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan maisterivaiheen opiskelijoille. Kilpailun järjestivät yhteistyössä Liikelaitos Oulun Tilakeskus ja Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunta. Kilpailussa haettiin omaleimaisia ja vetovoimaisia ratkaisumalleja, jotka hyödyntäisivät Tuiranpuiston vahvuuksia. Alueen rakennuksia ei saanut purkaa ja niiden lisärakentaminen tuli tehdä harkiten. Kilpailuaika oli 12.3.–7.5.2015 ja palkintojenjako pidettiin 17.6.2015.

Kilpailuun saapui 20 hyväksyttyä ehdotusta. Ideakilpailun luonteen mukaisesti ehdotettu rakentamisen määrä, laatu ja toiminnot vaihtelivat voimakkaasti. Onnistuneina pidettiin sellaisia kokonaisratkaisuja, joissa alueen arvoja on mahdollista säilyttää, vaikka sitä kehitetään puistoalueena ja myös jossain määrin täydennetään rakentamalla. Hyvänä pidettiin myös punnittua suhdetta ympäröivien alueiden rakentamiseen, kuten Koskitien varren pistetaloihin tai Valtatien varren uuteen Matriittiin.

Alueen toiminnallisen kehittämisen pääpaino oli erityyppisen asumisen, julkisten palveluiden / toimintojen sekä virkistyskäytön lisäämisessä. Asumisratkaisuissa luontevimmalta tuntuivat hellävaroin vanhaan ympäristöön istutetut kerrostalopainotteiset ratkaisut. Vanhojen rakennusten uusiokäyttöä oli ideoitu rikkaasti. Nykyisin tyhjillään olevat rakennukset niihin liittyvine uusine ulkotoimintoineen olivat monessa ehdotuksessa muuntuneet alueen sykkiväksi ytimeksi.

Palkitut kilpailutyöt:

1. palkinto "Metsäkylä"

2. palkinto "Eedenistä pohjoiseen"

3. palkinto "Metsäkukkia"

lunastus "Silmu"

lunastus "Mount Oulu"

lunastus "Huvikumpu"

kunniamaininta "Green Island"

 

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus

Käyntiosoite
Solistinkatu 2, Oulu

Postiosoite
Kirjaamo, PL 71
90015 Oulun kaupunki

Yhteystiedot
Kaavoitusarkkitehti
Elina Jaara
040 522 1031 

Sähköposti
elina.jaara@ouka.fi

Lyhytosoite tälle sivulle:
www.ouka.fi/tuiranpuisto