Historialliset yleiskaavat (Oulu 400v)
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Historialliset%20yleiskaavat%20400v_0.png?itok=k8glzhNM)
Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna yleiskaavoitus laati seuraavat kaupungin yleiskaavoja esittelevät planssit:
Oulun yleiskaava 2020
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%202020.png?itok=O2HKuulF)
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2004
TAVOITE:
- Alueiden varaaminen uuden väestösuunnitteen mukaiselle väestölle, koska edellisen yleiskaavan kasvutavoite vuodelle 2010 saavutettiin jo vuonna 2000
- Yleiskaavan tarkistaminen vastaamaan valtuuston asettamia tavoitteita ja uuden lainsäädännön säädöksiä
- Edistää osallisten sitoutumista yleiskaavan toteuttamiseen avoimella ja vuorovaikutteisella yleiskaavan laatimistavalla
- Sitoutua seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen laatimalla Oulun yleiskaava yhteistyössä seudun yleiskaavan kanssa
SISÄLTÖ:
- Keskustan kehittäminen kaupunkikuvaltaan ja toiminnoiltaan vilkkaaksi kaupunkielämän keskukseksi MALI-suunnitelman mukaisesti: kävelykatualueen laajentaminen, ydinkeskustan liikekortteleiden sisäosien käyttöönotto, kaupunkikuvan parantaminen, pysäköinti kallioparkkiin
- Lähiökehän tiivistäminen ja täydentäminen, mm. Alueiden käyttötarkoitusta muuttamalla: Toppilansaari - Länsi-Toppila - Koskela - Alppila - Välivainio työpaikkatoiminnoilta asumiselle
- Uusien kasvusuuntien, Ritaharju ja Hiukkavaara, valinta
- Suistoaluetta kehitetään Oulujoen suiston kaupunkipuistona
- Rakennetun ympäristön arvokkaat alueet määritellään tarkoituksena niiden ominaispiirteiden säilyttäminen
Oulun yleiskaava 2010
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%202010.png?itok=1BRB2K9I)
Vahvistettu ympäristöministeriössä 18.3.1993
TAVOITE:
- Tarkistaa edellisen yleiskaavan aluevaraukset valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisiksi
- Osoittaa pitkän aikavälin asuntotuotantoon tarvittavat alueet
- Varata riittävästi työpaikka-alueita kaupunkirakenteen ja yritystoiminnan kannalta edullisilta paikoilta
- Turvata suojelu-ja virkistysalueiden säilyminen
- Virittää keskustelu tulevaisuuden kaupunkimallista ja yleiskaavoituksesta
SISÄLTÖ:
- Oulun rakennetta tiivistetään ja kaupunkimaisuutta lisätään
- Keskustan väestönkehitys kasvuun (Myllytulli, Meritulli) - uudet rakennettavat alueet: Toppilansalmen molemmat rannat, Toppila, Peltola, Heikkilänkangas, Saarela, Pateniemen sahan alue, Makkarasuo, Hiironen, Liikanen ja kasvusuuntana Kaakkuri
- Uudet korkean teknologian työpaikka-alueet: Teknologiankylä II Linnanmaalle, Medipolis, Kaakkurin risteys, Ruskon laajennus
- Osoitetaan maisemansuojelu- ja luonnonsuojelualueet, virkistysalueet, ulkoilureittiverkosto
Oulun yleiskaava 1995
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%201995.png?itok=A381nAWV)
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.1985
TAVOITE:
- Yleiskaava osaksi kuntasuunnitelman tavoiteosaa ja toteuttamisosan pohjaksi
- Aikaisempien yleiskaavojen tavoitteiden tarkistaminen
- Pitkän aikavälin asuntoaluevarausten määrittely ja uuden kasvusuunnan valinta
- Yhdistää maankäyttöä koskevat erillissuunnitelmat ja päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi
- Ympäristönhoitoa koskevat suunnitelmat, erityisesti virkistys- ja suojelualuevaraukset ajan tasalle ja yleiskaavalla hyväksytyksi
SISÄLTÖ:
-
Sormimaista kaupunkirakennetta vahvistetaan
-
VTT:n maankäyttövaihtoehtojen kaavataloudellisen vertailun perusteella uudeksi kasvusuunnaksi valitaan Kaakkuri - Kaijonharju, Maikkula, Kaakkuri, Pateniemi-Rajakylä aluekeskuksiksi, pääkeskuksen asema vahvistuu
-
Pohja jatkuvalle valtuustokausittain tarkastettavalle yleiskaavalle
Suur-Oulun yleiskaava 1982 ja 2000
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%201968.png?itok=kgFnoIIm)
Hyväksytty kaupunginhallituksessa yleisliikennesuunnitelman pohjaksi v. 1968
TAVOITE:
- Teollistumisesta johtuneen kaupungistumisen ja maaltapaon aikaa
- Kaupunki varautui voimakkaaseen kasvuun
- Maankäyttösuunnitelma laadittiin kaupungin ensimmäisen yleisliikennesuunnitelman pohjaksi
- Kaupunkirakenteen suunnitteluun vaikuttaneita päätöksiä: * yliopisto sijoitetaan Linnanmaalle * Hiukkavaaraan 2000 hehtaarin alue puolustusvoimille * suuri alueliitos vuonna 1965
SISÄLTÖ:
Laadittiin ja testattiin useita kaupunkirakennevaihtoehtoja eli kaupunkimalleja: nauhakaupunki (jokivarsi ja Hietasaaren itäosa asumiseen), lähidesentralisoitu kaupunki (pohjoinen ja eteläinen aluekeskus) ja säteittäinen kaupunki. Esillä oli myös "sisäisen kaupunkirakenteen idea": Hartaanselän ympärille muodostetaan tiivis asutusrengas rakentamalla Hietasaaren itäosaan asuntoalueet noin 10 000 asukkaalle. Liikennesuunnitelman pohjaksi valittiin ns. synteesimalli: Pääkeskuksen lisäksi suunniteltiin voimakkaat aluekeskukset pohjoiseen yliopiston yhteyteen Kaijonharjuun ja etelään Maikkulaan. Kaupunkirakenne kasvoi pohjoisessa Pateniemen ja Kuivasjärven suuntaan, ja etelässä Oulujokivarren molemmin puolin.
Yleiskaavan tarkistus 1960
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%201960.png?itok=_co953bN)
Käsitelty kaupunginhallituksessa v. 1961
TAVOITE:
- Ennustettua voimakkaamman väestönkasvun aiheuttama yleiskaavan tarkistustarve
SISÄLTÖ:
- Väestötavoite toteutettiin nostamalla rakentamistehokkuutta vanhoilla alueilla
- Tämän kaavan pohjalta toteutettiin mm. Heinäpään saneeraus
- Uusia alueita mm. Puolivälinkangas, Mustasuo, Kuivasjärvi, Nokela - Limingantulliin ja Ruskoon varattiin suuret teollisuusalueet
- Kaupunkirakenteen toiminnallinen eriytyminen alkoi
- Oulun yliopistolle oli varattu aluetta Koskikeskuksesta (Hupisaarilta) ja Kontinkankaalta
Oulun yleiskaava 1952
![](/sites/default/files/styles/scaled_l/public/2023-10/Oulun%20yleiskaava%201952.png?itok=G8TOu2Zm)
Käsitelty kaupunginhallituksessa v. 1952
TAVOITE:
- Ohjaa voimakkaasta sodanjälkeisestä väestön ja työpaikkojen kasvusta johtuvaa rakentamispainetta
- Luo pohjan Oulun yleiskaavoitukselle ja kaupunkirakenteen jäsentämiselle hajakeskitysperiaatteen mukaisesti
SISÄLTÖ:
- Kaupunkirakenne jäsennellään keskustan ympärille sijoitettaviin noin 4000 asukkaan asumalähiöihin
- Työpaikka-alueet sijoittuvat eri puolille kaupunkia, jolloin työmatkat voidaan tehdä jalan ja pyörällä
- Joukkoliikenne hoidetaan neljällä keskustan läpi kulkevalla johdinautolinjalla
- Aluevaraukset asuntoalueet ohittaville pääväylille, mm. Pohjantielle
- Liikenneverkon hierarkkinen jäsentely - kehitetään jokisuunlahdelman rantojen puistovyö