Miksi vihertehokkuus?

Kasvillisuuspintojen merkitys korostuu kaupunkien tiivistyessä. Kun viheralueita menetetään, menetetään myös osa luonnon monimuotoisuudesta, lisätään kaupunkitulvien mahdollisuutta läpäisemättömien pintojen lisääntyessä ja vähennetään ihmisten virkistymismahdollisuuksia lähiluonnossa. Kasvillisuudella voidaan vähentää lämpösaarekeilmiön haittoja, luoda viihtyisyyttä ja tarjota elinympäristöjä muillekin kuin ihmisille. Usein kasvillisuuspeitteisten ja läpäisevien pintojen toteuttaminen on myös edullisempaa kuin läpäisemättömien pintojen.

Kaupungin tehtävä on ohjata yhteisiä elintilojamme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan. Myös sidosryhmien on osallistuttava ilmasto- ja ympäristötyöhön. Jos kaupungin rakentuessa tiiviimmäksi vehreyden määrää ei ohjata, on sitä valmiiksi rakennettuun ympäristöön hankala, jos ei mahdoton, lisätä. Siksi viherrakentaminen ja sen vaatima tilantarve tulee huomioida jo rakentamista suunniteltaessa. Koska kasvillisuus ei tuota helposti rahassa mitattavaa arvoa, on houkutus rakentaa vain neliöitä, jotka sitä tuottavat. Vehreä ja viihtyisä lähiympäristö on vetovoimatekijä ja pieni osa koko rakennusprojektin kustannuksia. Vihertehokkuuden käytöllä pyritään ohjaamaan ympäristövastuulliseen ja ihmisen hyvinvoinnin huomioivaan ympäristön rakentumiseen.

Mikä vihertehokkuus tai viherkerroin on?

Vihertehokkuus kertoo tontin vihertehokkuuden yhdellä luvulla. Se saadaan jakamalla painotettu viherpinta-ala tontin pinta-alalla. Painotettu viherpinta-ala tarkoittaa sitä, että pihalla käytettyjä viherrakentamisen ratkaisuja, kuten puita ja pensaita eli elementtejä, pisteytetään sen mukaan, kuinka edullisesti ne vaikuttavat ympäristöönsä. Mitä isompi myönteinen vaikutus tontin monimuotoisuuteen, pienilmastoon, hulevesien hallintaan tai maisemaan elementillä on, sitä suurempi painoarvo. Esimerkiksi säilytettävän ison puun painotuskerroin on 58, jolloin yksi säilytettävä suuri puu vastaa 58 neliömetriä ja nurmikon painotus on 1,4, jolloin 1 m2 nurmikkoa vastaa painotetulta arvoltaan 1,4 m2. Jos tontin pinta-ala ja painotettu viherpinta-ala ovat yhtä suuret on lukema 1.

Eri maankäyttöalueilla vihertehokkuuden tavoite on erilainen ja kansille rakentuvat pihat on huomioitu pienemmällä tavoitteella. Karkea vihertehokkuuslaskelma voidaan tehdä asemakaavaprosessin aikana. Tällöin nähdään, tulisiko tavoitetta muokata tontin ominaisuuksien ja tavoitellun lopputuloksen mukaan pienemmäksi tai suuremmaksi. Näin voidaan huomioida hankkeiden yksilölliset tarpeet ja antaa mahdollisuus joustoon. Lopullinen vihertehokkuus lasketaan pihasuunnitelmasta. Pihasuunnitelma voi olla erillinen dokumentti tai se voi sisältyä tontinkäyttösuunnitelmaan. Tontinkäyttösuunnitelmassa yhdistyvät asemapiirros ja pihasuunnitelma. Se sisältää tietoja tontista ja rakennuksista sekä piharatkaisuista. Suunnitelman tarkoituksena on osoittaa suunnitellun rakentamisen olevan laadukasta ja säännösten mukaista, soveltuvan tontille ja lähiympäristöönsä sekä täyttävän tontin käyttöön liittyvät vaatimukset mm. toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden osalta.

Vihertehokkuuden tietopaketti (pdf)
 

Vihertehokkuus Oulussa

Viherkerrointyökalun ja sitä myötä vihertehokkuuden tavoittelu on aloitettu Oulussa tavoitteellisesti vuonna 2018 osana Oulun maankäytön suunnitteluprosessia. Vuonna 2020 vihertehokkuustyötä jatkettiin muokkaamalla viherkerrointyökalua helppokäyttöisemmäksi ja vastaamaan Oulun kaupungin päivittyneitä tavoitteita.

Asemakaavavaiheessa tarkastellaan vihertehokkuustavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksia. Vihertehokkuus otetaan käyttöön uusissa asemakaavoissa, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja paritaloa suurempia. Näiltä hankkeilta rakennusvalvonnassa edellytetään tontinkäyttösuunnitelmaa ja sen myötä ammattitaitoista vihersuunnittelijaa teollisuusalueita lukuun ottamatta. Vihersuunnittelija laskee pihasuunnitelman pohjalta viherkerrointyökalulla tontin vihertehokkuuden ja laskelma toimitetaan tarkastettavaksi rakennusvalvontaan yhdessä tontinkäyttösuunnitelman kanssa. On tärkeää, että vihersuunnittelija otetaan mukaan jo hankkeen alkaessa, jolloin on vielä mahdollisuus vaikuttaa säilytettävään kasvillisuuteen ja maaperään.

Vihertehokkuusmenetelmän toimivuutta, vaikuttavuutta ja asetettuja tavoitteita voidaan tarkastella jatkossa määräajoin. Työkalu on excel-pohjainen ja sitä voidaan päivittää tarpeiden mukaan.

Viherkerrointyökalua on pilotoitu ensimmäisenä Vihreä kortteli- hankkeessa Kaijonharju-Linnanmaa- alueella. Nyt meneillään on laajempi vihertehokkuuden pilotointi ja kokemusten kerääminen erinäisissä hankkeissa ympäri kaupunkia. Yhdyskuntalautakunta päättää vihertehokkuuden vähimmäiskertoimien käytöstä asemakaavoissa.

Vihertehokkuus Oulussa (pdf)
Vihertehokkuus muissa kaupungeissa (pdf)

Oulun vihertehokkuustyökalu (excel)

Oulun vihertehokkuustyökalun käyttöohje (pdf)