Ajankohtaista
CircVol-hankkeen niityillä lisää luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristöön
Viime vuonna CircVol-hankkeen puitteissa perustettiin Välimaan kiertotalousalueelle kasvatuskoe hyödyntäen non-food kasveja ja kierrätysmateriaaleja. Vaikka kasvit eivät ole ihmisille syötäviä, etenkin kukkaniittyseoksen lajikkeet houkuttelivat paikalle nälkäisiä pölyttäjiä. Välimaan niittypilotti nimettiin tällä perusteella oululaisittain Pöllyyttämöksi. Kasvatuskokeen 1. vuoden tulokset löytyvät Välimaan nettisivuilta ja niittyihin pääsee tutustumaan kesän jälkeen 31.8. järjestettävällä CircVol-hankkeen kiertoajelulla.
Kaakkurin ja Honkimaan läjitysalueille kukkaniityt
Tänä kesänä Oulussa kukkaniittyjen perustamista pilotoidaan uusissa kohteissa. Paikoiksi ovat valikoituneet Kaakkurin entinen maanläjitysalue ja Kiimingissä Honkimaalla sijaitseva entinen maa-ainesten ottoalue. Kohteita oli suunniteltu maisemoitavaksi tänä kesänä, sillä Kaakkuriin rakennetaan liikuntamaata ja Honkimaalle frisbeegolf-puistoa ja virkistysaluetta. Näille alueille perustettavien uusien CircVol-niittykoealueiden koko on yhteensä yli 500 m2.
Kaakkurissa niittyjä perustetaan kahteen paikkaan. Toinen paikka on liikuntamaan lounaispuolella ja toinen sijaitsee paahteisella mäellä uuden maastopyöräreitin varressa. Ensimmäisenä mainitulle alueelle kylvetään esimerkiksi keltasauramoa, joka menestyi Välimaan Pöllyyttämössä etenkin raetuhkalla ja mädätysjäännöksellä lannoitetulla alueella. Lisäksi kylvettävään siemenseokseen kuuluu mm. varsankelloa ja päivänkakkaraa.
Maastopyöräreitin varren niittysiemenseoksen lajikkeisiin kuuluvat esimerkiksi ruiskaunokki, joka menestyi myös Välimaan kasvatuskokeessa ja uusina testilajeina mm. ahdekaunokki, keltamatara ja kumina.
Perhosia houkuttelevia kasveja
Honkimaalle on alueen kulkureittien varrelle suunniteltu perhosia houkuttelevia kasvilajeja kuten aitohunajakukkaa, nurmikohokkia, päivänkakkaraa, ruusuruohoa ja keltamaitetta. Kasvun varmistamiseksi vähintään yhdelle paikalle levitetään kierrätyslannoitetta, joka lisäsi ainakin Pöllyyttämön kasvatuskokeessa keltamaitteen havaintoja.
Kasvatuskokeiden perustaminen ja seuranta dokumentoidaan ja niittytekojen toivotaan leviävän yhä laajemmaksi käytännöksi kaupunkisuunnittelussa, teiden varsilla, puistoissa sekä ihmisten omilla pihoilla. Pölyttäjäniityillä on tärkeä rooli ekosysteemipalveluiden turvaamisessa, luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä ja lisäksi ne ovat ilo silmälle!
Tutustu lisää ajankohtaisiin niittyaiheisiin:
Niityn lumo, Vuoden maisemateko 2020 -kilpailu
