Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

• ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
• kuvata, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineelle asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Perusopetuksen arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opetusta ja oppilaan opiskelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi kuvaa oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Arvioinnin vuosikello

Kouluilla syksyllä pidettävissä vanhempainilloissa esitellään yhtenä asiana jokaisen vuosiluokan arvioinnin vuosikello ja todistuspohja. Lisäksi käsitellään vuosiluokan tavoitteita ja esimerkiksi erilaisia tapoja, joilla oppilas voi lukuvuoden aikana osoittaa oppimistaan ja osaamistaan.

Kehityskeskustelu järjestetään kaikille oppilaille ja heidän huoltajilleen, vuosiluokkien 1—4 oppilaille syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokkien 5—6 oppilaille syyslomaan mennessä. Kehityskeskustelu käydään huoltajan ja oppilaan kanssa tai oppilaan kanssa, jos huoltaja ei osallistu. Huoltajan läsnäolo keskusteluissa on erityisen tärkeää 1. luokalla, opettajan ottaessa vastaan uuden luokan sekä lisäksi 5.–6.-luokilla, joilla kehityskeskustelu on ainoa arvioinnin vuosikellon velvoittama keskustelu. 1. luokalla oppilaalle ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. 

Mikäli kehityskeskustelu käydään LP-menetelmällä, erillistä kehityskeskustelua ei käydä. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa sovitaan yhdessä oppimisen edistymiseen, työskentelytaitoihin, laaja-alaisen osaamisen taitoihin ja/tai käyttäytymiseen liittyvä, oppilaan oppimista edistävä asia.

Välitodistus annetaan 5. ja 6. luokalla syyslukukauden päättyessä. 5. luokan välitodistuksessa äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan arviointia täydennetään sanallisella liitteellä.

Arviointikeskustelut käydään vuosiluokilla 1.–4. joulu-tammikuussa. Näillä vuosiluokilla väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna, johon osallistuu oppilaan lisäksi vähintään yksi huoltaja. Keskustelu käydään vuorovaikutuksessa huoltajan ja oppilaan kanssa. Siinä käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Arviointikeskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/ tavoitteissa. Arviointikeskustelussa asetetaan tavoite/tavoitteita tulevalle lukukaudelle. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineittain, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. 1.—3. luokilla oppilaat saavat sanallisen lukuvuositodistuksen ja vuosiluokilla 4—6 numeerisen lukuvuositodistuksen. Lisäksi neljännellä luokalla lukuvuositodistusta täydennetään sanallisen arvioinnin liitteellä.

Lisätietoa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista löydätte Arvioinnin ABC:sta ouka.fi/opetussuunnitelma -sivustolta.

Oppimisen ja osaamisen arviointi sekä oppimis- ja väliarviointikeskustelut

Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

· ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).

· kuvata, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineelle asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Perusopetuksen arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opetusta ja oppilaan opiskelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi kuvaa oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Antaessaan oppiaineen sanallista arviota tai arvosanaa, opettaja arvioi oppilaiden oppimista ja osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin sekä 6. luokalla oppimisen arviointikriteereihin.

Väli- ja lukuvuosiarviointi muuttuvat tänä lukuvuonna arviointiuudistuksen myötä

Vuosiluokilla 1–2 toteutetaan väliarviointikeskustelu eli oppilas ei saa erillistodistusta. Vuosiluokkien 3–6 oppilaat saavat välitodistuksen, jossa 3. luokkalaiset saavat sanallisen arvioinnin ja vuosiluokilla 4–6 numeerisen arvioinnin. Halutessaan opettaja voi antaa sanallista arviointi numeroarvioinnin tueksi. Vuosiluokilla 1–3 oppiaineiden ja käyttäytymisen arviointi on lukuvuositodistuksessa sanallista. Vuosiluokilla 4–9 lukuvuositodistuksessa oppiaineiden ja käyttäytymisen arviointi on numeerista. Halutessaan opettaja voi antaa vuosiluokilla 4–9 sanallista arviointia numeroarvioinnin tueksi.

Myös kehitys- ja arviointikeskustelukäytänteet muuttuvat tänä lukuvuonna. Luokka-asteiden 3–6 oppilaille järjestetään oppimiskeskustelu loka-marraskuun aikana. Keskustelu käydään oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan/luokanvalvojan kesken. Oppimiskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimista, osaamista, työskentelytaitoja ja arviointiin liittyviä asioita sekä käyttäytymistä ja ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä aiheita.

Väliarviointikeskustelu käydään 1.–2. luokan oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan kesken marras-tammikuun aikana. Keskustelussa käydään läpi oppilaan osaaminen, oppiminen ja työskentelyn taidot suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arvioinnin kriteereihin sekä käyttäytyminen suhteessa paikallisen opetussuunnitelman käyttäytymisen kriteereihin. Oppimisen tuen tai oppilashuollollisten asioiden käsittely voi olla osa väliarviointikeskustelua. 

Keskusteluissa tärkeää, että opettaja kohtaa oppilaan ja tämän huoltajan ainakin kerran lukuvuodessa kasvotusten.

Liikennesääntöjä on noudatettava, laki velvoittaa käyttämään myös pyöräilykypärää. Vetoamme vanhempiin, että he valvovat lastensa kypäränkäyttöä myös vapaa-aikana. Pyörät on säilytettävä lukittuina pyörätelineessä. Koulupäivän aikana pyöriin ei kosketa.  Koulu ei kuitenkaan voi vastata pyörien rikkoontumisesta tai katoamisesta. 

Bussilla tai taksilla kuljettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, hyviä käytöstapoja ja kuljettajan antamia ohjeita. Yrittäjä voi evätä huonosti käyttäytyvän oppilaan matkan. 

Pyydämme nimikoimaan lasten vaatteet ja ulko- ja sisäjalkineet. Kadonneita tavaroita kannattaa kysellä mahdollisimman pian. Ohjaamme perjantaisin oppilaat tyhjentämään oman lokeronsa. Aina ennen lomia tyhjennämme luokkien löytötavaralaatikot.  

Koulumme uintiviikko on viikko 13, 16.-20.3.2026. Uinti aiheuttaa useille luokille lukujärjestyspoikkeamia. Uintivarusteet pakataan erilliseen pussiin. Muista kuivattaa uintivarusteet päivittäin!

Mobiililaitteiden, älypuhelimen ja -kellon sekä tabletin, tuomista kouluun tulee harkita tarkoin. Niitä saa käyttää koulussa vain opettajan luvalla tai terveydellisistä syistä. Älylaitteet säilytetään repussa äänettömällä. Ne laitetaan reppuun ennen koulun piha-alueelle saapumista ja ne voi ottaa uudelleen käyttöön koulualueelta poistuttaessa koulupäivän jälkeen. Koulu ei vastaa kadonneista ta rikkoutuneista mobiililaitteista. Välitunneille kannustamme lapsia yhteiseen toimintaan: liikuntaan, peleihin ja leikkeihin.

Myllyojan koululla toimii vapaaehtoisena MLL:n perehdytyksen käynyt koulumummi. Koulumummin tehtävässä tärkeintä on läsnäolo, kuunteleminen, tukeminen ja rohkaiseminen. Koulumummi voi käydä kerran viikossa tai harvemmin, ihan oman elämäntilanteen mukaan. 

Koulullamme toimii myös vapaaehtoisena läksyparkissa läksymummo. Hän on toiminut työelämässä ollessaan koulunkäynninohjaajana. Lasten kanssa työskentely on hänelle edelleen tärkeää.