Arviointikertomus 2024

Kaupunginvaltuusto ohjaa strategian toimeenpanoa vuosittain talousarviossa asettamillaan sitovilla toiminnan tavoitteilla. Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi, miten tavoitteet on saavutettu. 

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kaupungin vuoden 2024 talousarvion sitovista tavoitteista saavutettiin lähes 70 %, mutta noin 30 % tavoitteista jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida.  Parhaiten edistyivät hiilineutraaliuteen ja kaupungin veto- ja pitovoimaan liittyvät tavoitteet.

Edistysaskeleita otettiin muun muassa lähijunaliikenteen kehittämisessä, Asemakeskushankkeessa ja sataman väylähankkeessa. Lisäksi onnistuttiin yritysten tonttikysyntään vastaamisessa, liikunnan edistämisessä ja kulttuuripääkaupungin valmistelussa. Myös matkailu piristyi. Vuonna 2024 järjestettiin kuntalaisille monia tilaisuuksia, esimerkiksi kaupungintalon avajaisviikko.  

Tarkastuslautakunta suosittaa, että kaupunki kiinnittää erityistä huomiota seudun elinvoiman edistämiseen, työllisyyden kehittämiseen ja kuntalaisten palvelujen tarjoamiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 2.

Vuoden 2024 talousarvion toteutuminen Oulun kaupungissa ja kaupunkikonsernissa oli pääosin positiivinen. Talousarvio hyväksyttiin 28 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Tilinpäätöksessä saavutettiin kuitenkin 6,6 miljoonan euron ylijäämä eli lähes 35 miljoonaa euroa parempi tulos kuin talousarviossa. Verotulojen kertymä oli odotettua parempi, ja rahoitustuottojen positiivinen kehitys auttoi parantamaan taloustilannetta. 

Hallintokuntien ja liikelaitosten taloustavoitteet toteutuivat pääosin tavoitteita paremmin. Kaikki hallintokunnat saavuttivat toimintakatetavoitteensa, ja liikelaitoksista vain Oulu Infra jäi tavoitteestaan alle miljoonan, mikä johtui lähinnä liikkeenluovutuksesta ja liikelaitoksen lakkauttamisesta aiheutuneista lisäkustannuksista. Kaupunginhallitus oli edellyttänyt vuoden kuluessa hallintokunnilta kriittistä tarkastelua hankinnoissa ja määrärahojen käytössä.

Investointimenot toteutuivat lähes 200 miljoonana eurona, joka oli noin 20 miljoonaa vähemmän kuin talousarviossa. Investointimenojen alitus johtui investointien siirtymisestä seuraaville vuosille sekä ennakoitua pienemmistä toteutuskustannuksista.

Kaupunkistrategiaan sisältyvät taloustavoitteet toteutuivat hyvin. Esimerkiksi kaupungin lainakanta ei juuri noussut, koska uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Tähän vaikutti se, että alkuvuonna käytössä oli vielä vuonna 2022 myytyjen sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen myyntituloja ja vuoden 2024 investoinnit eivät toteutuneet täysimääräisesti. Investointitaso jatkuu suunnitelmien mukaan korkeana myös lähivuosina.

Kaupungin vuoden 2024 talousarvioon sisältyy ensimmäisen kerran ympäristöbudjetti, jonka tavoitteena on kytkeä kaupungin ympäristötavoitteet kaupungin talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin. 

Tarkastuslautakunnan johtopäätöksenä ympäristöbudjetoinnin kehitysvaiheesta todettiin, että uuden tiedon hyödyntäminen talousarvioprosessissa ja päätöksenteossa on vasta alkuvaiheessa. Ympäristöbudjetin tuottama tieto on arvokasta päättäjille, koska sillä voidaan toteuttaa esimerkiksi talousarviomäärärahojen uudelleensuuntaamista, jos keskeiset tavoitteet eivät etene suunnitellusti.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että viestintää päätöksentekijöille lisätään talousarvio- ja tilinpäätösprosessin aikana, jotta budjettiohjaus mahdollistuu. Lisäksi ympäristöbudjetoinnin toteutumista suositeltiin viestittäväksi myös suoraan kaupunkilaisille.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 3.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa toimivaa asiakkaan näkökulmasta, ja tukeeko se kaupungin työllisyystavoitteita. Arvioinnin tulos oli, että nykyisellään palvelu ei toimi tarpeeksi sujuvasti, ja kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö ei ole riittävän tehokasta. Tämä heikentää palveluiden vaikuttavuutta ja estää työllistymismahdollisuuksien paranemista.

Asiakkaiden näkökulmasta palveluiden saatavuus vaihtelee, aktivointisuunnitelmat viivästyvät eivätkä päivity ajallaan, mikä lisää palveluvelkaa. Sosiaalihuollon resurssipula hidastaa myös prosesseja. Lisäksi asiakaspalautetta kerätään liian vähän, mikä vaikeuttaa palveluiden kehittämistä, ja asiakkaat mm. toivovat lisää merkityksellistä sisältöä työtoimintaan.

Kuntouttavalla työtoiminnalla on vain vähäinen vaikutus työllistymiseen, sillä harva osallistuja siirtyy avoimille työmarkkinoille. Kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö ei toimi sujuvasti, mikä hidastaa palveluiden kehittämistä. Lisäksi vaikutusten arviointia vaikeuttaa yhtenäisen seurantajärjestelmän puuttuminen.

Myönteistä on, että sekä kaupunki että hyvinvointialue ovat tunnistaneet palvelun haasteet ja ehdottavat kehittämistoimenpiteitä. Molemmat osapuolet korostavat palveluprosessien kehittämistä, yhteistyön vahvistamista ja resurssien kohdentamista paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on luoda laadukas palvelu, joka täyttää lain vaatimukset ja parantaa asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia.

Tarkastuslautakunta suositti vuoropuhelun lisäämistä Pohteen kanssa, tiedonvaihdon edistämistä ja työllisyyspalveluiden kehittämistä kuntouttavan työtoiminnan jälkeistä polkua tukeviksi.

​Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.1.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko Oulu edistänyt tapahtumaystävällisyyttä talousarvion tavoitteiden mukaisesti ja onko tapahtumien järjestämistä kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi. Arvioinnin tuloksena oli, että tapahtumaystävällisyydessä on saavutettu hyvää kehitystä, mutta osa toimista on vielä kesken. Tavoitteet ovat selkeät, ja kehitystyö jatkuu, jotta Oulu voisi erottua entistä vahvempana tapahtumakaupunkina.

Oulun tapahtumaystävällisyyden kehittämisessä on edistytty monin tavoin. Tapahtumat on sisällytetty osaksi kaupunkistrategiaa, ja Oulu on nimetty UNESCO:n luovien kaupunkien verkostoon. Kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke tukee pitkäjänteistä kehitystä. Lupaprosesseja on selkeytetty, ja digitalisaatiota hyödynnetään neuvontapalveluissa. Keväällä 2025 aloitetaan kevennetyn lupamenettelyn pilotointi

Haasteena on, että Oulu ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa tapahtumakaupunkina yhtä vahvasti kuin monet muut kaupungit, ja tunnettuus voisi olla parempi. Tapahtumien vaikuttavuuden seurantaa kehitetään, mutta se edellyttää toimivaa seurantajärjestelmää ja tiivistä yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa.

Oulussa on tunnistettu selkeitä kehitystarpeita tapahtumaystävällisyyden edistämiseksi. Kaupunkisuunnittelussa tulisi nykyistä paremmin huomioida tapahtumien vaikutukset sekä palvelusektorin tarpeet. Myös kaupungin eri yksiköiden ja sidosryhmien välistä yhteistyötä on vahvistettava, ja tapahtuma-ala on tärkeää tunnistaa osaksi kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä. Päätös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeisestä organisoitumisesta on tarkoitus tehdä vuoden 2027 alussa. 

Tarkastuslautakunta suosittaa talousarviotavoitteiden säännöllistä seurantaa ja tarvittaessa muutostarpeiden valmistelua valtuustolle. Arviointivuonna talousarviossa oli mukana tavoite, joka ei sisältynyt Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelmaan. Lisäksi tiedolla johtamista tulee kehittää päätöksenteon laadun ja tehokkuuden parantamiseksi.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.2.

Tarkastuslautakunta arvioi onko seuraavien hankkeiden edistymisestä raportoitu kaupungin vastuullisille ja onko kaupungin toimin reagoitu mahdollisiin tavoitteiden saavuttamista uhkaaviin riskeihin.

Asuntomessut 2025 -hanke

Asuntomessuhankkeen edistymisestä ja riskeistä on raportoitu kaupungin vastuullisille tahoille, ja kaupunki on ryhtynyt tarvittaviin toimiin riskien hallitsemiseksi. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti, ja asuntomessut järjestetään Oulussa kesällä 2025.

Hanketta ohjaavat työryhmät, joissa on edustajia kaupungin eri hallintokunnista, kaupungin johdosta, luottamushenkilöelimistä ja Osuuskunta Suomen Asuntomessuista. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty tarkasti osapuolten vastuut ja velvollisuudet. 

Vaikka hankkeessa on tunnistettu useita riskejä, mikään niistä ei ole estänyt messujen toteutumista. Toteutuneita riskejä, kuten toimintaympäristön muutoksia, taloustilannetta ja henkilöstön vaihtuvuutta on hallittu budjetoinnilla, tarkalla talouden seurannalla, toiminnan sopeuttamisella ja rekrytoinneilla.

Messuille odotetaan noin 100 00 vierailijaa, mutta määrän arvioiminen on vaikeaa edellisen vuoden asuntomessujen peruuntumisen ja Oulun sijainnin vuoksi.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että kaupungin hallintokunnat vaikuttavat viestinnällä ja markkinoinnilla lisätäkseen asuntomessujen kävijämääriä ja aktivoidakseen erityisesti oululaisia osallistumaan tapahtumaan.

Kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -hanke

Oulu2026-hankkeen edistymisen ja riskien raportointia kaupungin vastuullisille on tehty, mutta konserniohjeen edellyttämä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden kuvaus toimintakertomuksessa on hyvä olla kattavampi. 

Arvioinnissa saatujen tietojen mukaan kulttuurisäätiö on hallinnut hankkeen riskejä itsenäisesti, joten toistaiseksi kaupungin aktiivista toimintaa ei ole tarvittu säätiön tueksi. Hanke etenee aikataulussa. Riskienhallintaa on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti toiminnan laajentuessa. 

Oulu2026 -hankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa euroa. Kaupunki on sitoutunut rahoittamaan Oulun kulttuurisäätiötä yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2027 aikana.

Kaupungin konserniohje edellyttää vuosittaista raportointia sekä viipymätöntä ilmoitusta merkittävistä riskeistä konsernijohtajalle. Saadun tiedon mukaan merkittäviä riskejä ei ole realisoitunut. Säätiö toivoo voivansa hyödyntää kaupunkikonsernin ympäristöanalyysiä ja riskienkartoitusta oman riskienarviointinsa tukena.

Valtuusto on asettanut säätiölle velvoitteen raportoida vuosittain kaupunginhallitukselle. Arvioinnin mukaan omistajaohjauskeskustelut eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla, sillä keskustelujen väli on ollut pisimmillään jopa vuoden ja kahdeksan kuukauden mittainen

Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet ovat tärkeitä kaupunkikehityksen kannalta. Kulttuurijohtajan mukaan kaupungin vahvempi rooli säätiön hallituksessa voisi parantaa riskienhallintaa ja vahvistaa strategista toiminnanohjausta.

Tarkastuslautakunta suositti, että konsernihallinto varmistaa säännölliset omistajaohjauskeskustelut kulttuurisäätiön kanssa ja tukee säätiön riskienarviointia. Lisäksi konsernihallinnon tulisi arvioida, voisiko kaupungin vahvempi edustus säätiön hallituksessa parantaa hankkeen strategista toiminnanohjausta ja riskienhallintaa.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.3.

Tarkastuslautakunta arvioi onko kaupungilla tavoitteita, jotka edistävät kaupungin hiilinielujen kasvattamistavoitetta. Arvioinnin mukaan kaupungilla on tavoitteita hiilinielujen kasvattamiseksi useissa asiakirjoissa, mutta niiden kokonaisvaikutuksia ei seurata. 

Hiilinielu on luonnollinen tai ihmisen luoma järjestelmä, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Tärkeimpiä luonnollisia hiilinieluja ovat metsät, maaperä ja valtameret. Hiilinielujen kasvattamiseen liittyviä tavoitteita löytyy kaupunkistrategiaa toteuttavasta Ympäristöohjelmasta 2026 sekä muista asiakirjoista, kuten Luonnon monimuotoisuusselvitys (LUMO) ja Ilmastotyön sekä Kiertotalouden tiekartat. Jokaisella asiakirjalla on oma näkökulmansa hiilinielujen kasvattamiseen, ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnon eri tasoilla.

Hiilinielujen kasvattaminen on tärkeä osa kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta nykyinen seurantajärjestelmä ei kuitenkaan riitä varmistamaan, että asiakirjat yhdessä edistävät hiilinielujen kasvua. Kaupungilla ei ole määritelty tahoa, joka hallitsisi kokonaisuutta tai seuraisi sitä kattavasti. 

Oulun metsien käyttö- ja hoitosuunnitelma 2024–2033 vaikuttaa kaupungin hiilinielujen kasvattamistavoitteeseen monin tavoin, kuten parantamalla metsien kykyä sitoa hiiltä, lisäämällä puustoon sitoutuneen hiilen määrää ja varmistamalla metsien toiminta hiilinieluina. Kaupungin metsien hiilinielut eivät kuitenkaan ole keskeisessä roolissa kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, koska kaupunki omistaa vain 10 % alueen metsistä. Hiilinielujen määrää tai sen kehittymistä ei seurata, mikä vaikeuttaa hiilinielujen kasvattamistavoitteen arviointia.

Tarkastuslautakunta suositti, että hiilinielujen kasvattamistavoitteen kokonaisseurantaa tehostetaan ja selvitetään kaupungin hiilinielujen tämänhetkinen tila.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.4.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko kaupunki toteuttanut tehokkaasti nuorille suunnattua ehkäisevää päihdetyötä. Arvioinnin tuloksena todettiin, että kaupungissa tehdään monipuolista ja helposti saavutettavaa ehkäisevää päihdetyötä nuorille. Työtä tukevat hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä koulujen ja nuorisotyön toimintarakenteet. 

Kehittämistä tarvitaan kuitenkin tavoitteiden selkeyttämisessä, toiminnan koordinoinnissa ja tulosten seurannassa. Myös nuorten osallistumista ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen tulisi vahvistaa. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat viestinnän parantaminen, ammattilaisten osaamisen lisääminen sekä tiiviimpi yhteistyö koulujen ja nuorisopalveluiden välillä.

Tulevaisuudessa on tärkeää kohdentaa ehkäisevää työtä erityisesti nuorempiin ikäryhmiin ja vastata nopeasti uusiin päihdetrendeihin, kuten sähkötupakan ja huumeiden käytön yleistymiseen. Lisäksi nuorisopalveluissa tarvitaan panostusta huume- ja riippuvuustyöhön sekä uusien työmenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Tarkastuslautakunta suositti, että kaupunki vahvistaa nuorten ehkäisevää päihdetyötä asettamalla sille selkeät ja mitattavat tavoitteet, kehittämällä viestintää ja jakamalla ajankohtaista tietoa nuorille monikanavaisesti. Lisäksi lautakunta suositti varmistamaan, että nuorisopalveluiden tavoitteet ovat linjassa kaupungin yleisten tavoitteiden kanssa, sekä edistämään koulujen ja nuorisopalveluiden välistä yhteistyötä ja koko kouluyhteisön sitoutumista ehkäisevään päihdetyöhön.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.5.

Tarkastuslautakunta arvioi, kuinka tehokkaasti ja laadukkaasti Oulun kaupunki on järjestänyt kaupungin palveluiden digitukea kaupunkilaisille ja onko digituella ollut vaikutusta kaupungin palvelutuotannon tehostumiseen. 

Oulun kaupungilla on yli 230 digitaalista palvelua. Arvioinnissa todettiin, että Oulu10-asiakaspalvelu ja kaupunginkirjasto, jotka tarjoavat monipuolista digitukea, lisäävät kaupungin digituen tehokkuutta. Lisäksi tehokkuutta lisää kaupungin koordinoima digituen ulkoinen verkosto. Ulkoiseen verkostoon kuuluu muun muassa yhdistyksiä, hankkeita, valtion toimijoita ja yrityksiä. Arvioinnissa todettiin myös, että digituki lisää digitaalisten palvelujen käyttöä, erityisesti uusissa sähköisissä palveluissa.

Digituen laadusta ei arvioinnissa saatu tietoa, koska sen asiakastyytyväisyyttä ei ole seurattu esimerkiksi kyselyillä. Yksittäisissä asiakaskohtaamisissa on kuitenkin saatu hyvää palautetta. Palautetta digituesta voi antaa kaupungin normaaleilla palautekanavilla.

Kaupunkilaisia tuetaan oikean digitukipalvelun löytämisessä kaupungin digituen verkkosivuilla. Myös Oulu10-asiakaspalvelun palvelukanavat parantavat palvelun löydettävyyttä. Oulu10:n oma palvelun lisäksi kaupunkilainen voidaan ohjata tarvittaessa myös hallintokuntien digitukeen.

Tarkastuslautakunta suositti, että kaupunki lisää digituen viestintää kaupunkilaisille erityisesti uusien digitaalisten palvelujen käyttöönottovaiheessa ja sähköisissä palveluissa, joissa käyttäjämääriä halutaan nostaa. Lautakunta suositti, että tieto digituen käyttäjämääristä ja asiakastyytyväisyydestä kerätään ajoittain. Lisäksi lautakunta suositti, että kaupungin tietojärjestelmähankinnoissa painotetaan helppokäyttöisyyttä, jotta digituen tarve jää mahdollisimman pieneksi. 

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.6.

Tarkastuslautakunta arvioi, kuinka hyvin Sivakka-konserni on saavuttanut kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet vuosina 2022–2024. Sivakka-yhtymä Oy, joka on konserni emoyhtiö, on kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Konsernilla on vuokrattavana noin 8 300 asuntoa, joista noin 1 540 vapaarahoitteisia ja noin 6 400 ARA-rahoitteisia ja näistä noin 400 erityisryhmille. 

Tavoitteita tai mittareita on asetettu kaupunginvaltuustotasolla etenkin kaupungin omistajapoliittisissa linjauksissa, maankäytön toteuttamisohjelmassa ja asuntopoliittisissa linjauksissa. Arvioinnin tulos oli, että tavoitteet ovat toteutuneet hyvin Sivakka-konsernin toiminnassa.

Asiakastyytyväisyys ja asuntojen käyttöaste ovat kehittyneet myönteisesti. Samoin ympäristövastuullisuuteen liittyvät mittarit. Taloudellisesti kannattavan toiminnan mittarit ovat pääosin samalla tai paremmalla tasolla kuin muiden verrokkina käytettyjen kaupunkien vastaavien yhtiöiden. 

Isojen perheasuntojen kysyntä on Oulussa tarjontaa suurempi. Sivakalla isoja perheasuntoja on vähän. Myös edullisten asuntojen kysyntä on kasvanut viime aikoina. ARA-asuntojen vuokrat määrittyvät omakustannushinnoittelun mukaisesti, joka rajoittaa Sivakan vuokranmääritystä. Asukkaita autetaan Sivakan asumisneuvonnassa, joka on asiakaspalvelussaan yhteistyössä kaupungin asumisneuvonnan kanssa. 

Tarkastuslautakunta arvioi myös kaupungin omistajaohjauksen toimivuutta. Omistajaohjauksen tavoitteena on varmistua siitä, että kuntayhtiöt toteuttavat omistajien yhtiöille asettamia tavoitteita. Arvioinnin tuloksen oli, että Sivakan omistajaohjaus on toiminut hyvin. Omistajaohjausta toteuttavat etenkin kaupunginhallitus ja sen alainen konsernijaosto sekä konsernijohtaja. Niillä on käytössä monia keinoja tässä tehtävässään.

Tarkastuslautakunta antoi joitakin suosituksia kaupungin omistajapoliittisten linjausten valmisteluun uuden kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Se suositti muun muassa linjaamaan, mikä on Sivakka-konsernin rooli vanhusten ja erityisryhmien asumistarpeiden tukemisessa hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. 

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.7.