Arviointikertomus 2025

Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkistrategian 2030 Ilmastonmuutos NYT! toteutumista 31.12.2025 tilanteessa eli juuri ennen uuteen kaupunkistrategiaan siirtymistä.

Arvioinnin tulos oli, että kaupunkistrategia 2030 toteutui osittain hyvin, mutta kokonaisuutena toteutuminen ei ollut riittävän tuloksellista, sillä vain puolet mittareista toteutti vuodelle 2025 asetetut tavoitetilat. Tilanne oli lähes sama jo vuoden 2023 lopun tilanteesta tehdyssä arvioinnissa.

Tarkastuslautakunta suositti kehittämään uusia toimintatapoja ja johtamisen välineitä, jotta uuden kaupunkistrategian 2035 toteutuminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Myös strategian toteuttamisohjelmat tulee uusia mahdollisimman nopeasti ja vuoden 2026 sitoviin toiminnan tavoitteisiin tulee esittää valtuustolle tarvittavat muutokset. 

Kaupunkistrategian päivityksessä 2024 nuorison hyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Nuorisoon suoraan liittyneistä mittareista arvioinnin mukaan vuoden 2025 lopun tilanteessa toteutui alle puolet. Positiivista kehitystä oli nähtävissä koulutuksessa ja hyvinvoinnissa, mutta nuorisotyöttömyys ja yhteisöllisyyden sekä koulukiusaamisen mittarit jäivät tavoitteista.

Uudesta kaupunkistrategiasta 2035 päätettiin valtuustossa maaliskuussa 2026. Sen ja edellisen kaupunkistrategian 2030 välillä on havaittavissa jatkumo, sillä suuri osa 2030 strategiassa toteutumatta jääneistä mittareista tai niihin liittyvistä tavoitteista, sisältyy uuteen kaupunkistrategiaan.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.1.

Tarkastuslautakunta arvioi, kuinka tuloksellisesti valtuuston vuoden 2025 talousarviossa hallintokunnille asettamat sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat.

Arvioinnin tulos oli, että tavoitteet toteutuivat kohtalaisen tuloksellisesti, kun 26 % vuositavoitteista jäi toteutumatta. Kaupunkistrategiaa 2030 on vuosina 2023–2025 edistetty sitovilla toiminnan tavoitteilla melko tasaisesti, sillä toteutumatta on jäänyt vuosittain arviointien perusteella 22–26 % tavoitteista. 

Edistysaskeleita vuonna 2025 otettiin muun muassa monissa yrityksiin liittyvissä tavoitteissa, logistisissa hankkeissa ja saavutettavuustavoitteissa sekä elämysareenan etenemisessä. Hyvin etenivät myös tapahtumaystävällisyyteen liittyvät tavoitteet, asetetut ilmastotavoitteet ja yhteisöllisyyden edistämisen tavoitteet. Tarkastuslautakunta suosittaa, että erityistä huomiota kiinnitetään työllisyyteen ja tonttikysyntään.

Lisäksi lautakunta suosittaa, että sitovien toiminnan tavoitteiden valmistelua on kehitettävä niin, että tavoitteet vuosittain ja valtuustokaudella tukevat riittävästi kaupunkistrategian edistymistä. Kaupunkistrategian 2030 mittareista vain noin puolet saavutti vuodelle 2025 asetetut tavoitetilat uuteen strategiaan siirryttäessä. Tavoitteet ovat valtuuston näkökulmasta yksi keskeinen tapa toteuttaa kaupunkistrategiaa.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.2.

Valtuusto ohjaa kaupungin toimintaa kaupunkistrategian ja siihen perustuvien sitovien tavoitteiden avulla. Tässä arvioinnissa tarkasteltiin, antaako tavoitteiden toteutumisesta annettu raportointi valtuustolle riittävän perustan seurata tavoitteiden etenemistä ja hyödyntää tietoa päätöksenteossa. 

Arviointi kohdistui kahteen esimerkkitapaukseen. Ensimmäisessä tarkasteltiin nuorten aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä, jossa valtuusto on edellyttänyt toimien kohdentamista erityisesti nuoriin. Toisessa tarkasteltiin elämänkaariseurannan tavoitetta, jossa seurataan, kasvaako korjaavien palvelujen suhteellinen osuus ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin nähden. 

Arvioinnin perusteella sitovien tavoitteiden raportointi tuki valtuuston ohjausmahdollisuuksia tarkastelluissa esimerkkitapauksissa vain osittain. Nuorten liikunnallisen elämäntavan tavoitteen osalta raportointi täsmentyi vuoden 2025 aikana, mutta siitä ei vielä käynyt selvästi ilmi, miten toimet kohdistuivat erityisesti nuoriin tai millaisia vaikutuksia niillä oli. Elämänkaariseurannan tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, koska valtuustolle ei ollut käytettävissä riittävän kattavaa tietoa.  Tiedon saatavuutta rajoitti erityisesti se, että suuri osa korjaavista palveluista tuotetaan hyvinvointialueella, eikä kuntakohtaista tietoa ollut saatavissa.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että valtuustolle annettavaa tavoiteraportointia selkeytetään siten, että raportoinnista käy nykyistä paremmin ilmi, miten asetetut sitovat tavoitteet etenevät ja mitä tietoa niiden toteutumisesta on käytettävissä. Selkeä ja tavoitteiden sisältöä vastaava raportointi vahvistaa valtuuston mahdollisuuksia seurata kaupungin tavoitteiden toteutumista ja käyttää tietoa päätöksenteon tukena.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.3.

Vuoden 2025 talouden toteuma jäi 16,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta oli selvästi talousarviota ja viimeisintä ennustetta parempi. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Arvioinnin tuloksena oli, että hallintokunnissa oltiin sitoutuneita suunnitelmalliseen tasapainotukseen. Talousarvioon sisältynyt talouden tasapainotus eteni hyvin ja valtuuston talousarviossa asettamat sitovuudet toteutuivat tuloksellisesti. Investoinnit toteutuivat noin 20 miljoonaa euroa alle talousarvion ja toteumaprosentiksi muodostui 89, mikä on suhteellisen korkea viime vuosien keskiarvoon verrattuna.

Keskeinen huomio on, että verotulojen toteuma jäi selvästi odotuksia heikommaksi, ja verotulojen kehitys muodostaa kaupungin tulorahoituksen suurimman riskin. Lisäksi TE-palvelu-uudistus lisäsi talouden suhdanneherkkyyttä. Uuteen tehtävään liittyvä valtionosuuden korotus ei kattanut kaupungin kustannuksia täysimääräisesti, vaan siirtymävuonna 2025 kaupungille jäi TE-palveluista muulla tavoin rahoitettavaa noin 12,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 talousarvioon ja 2026–2027 suunnitelmaan asetettu 30 miljoonan talouden tasapainotustavoite raportoitiin toteutuneen jo vuonna 2025. Säästöjä syntyi myös hankintojen tehostamisesta, mutta osa hankintasäästöistä voi olla luonteeltaan siirtyviä (lykättyjä hankintoja ja investointeja), minkä vuoksi lautakunta suositti, että hankintojen säästöt raportoidaan selvemmin ja kerrotaan, sisältyykö säästöihin siirtyviä kustannuksia.

Tarkastuslautakunta suositti myös, että konsernin talousohjausta vahvistetaan talousarvioesityksissä nyt, kun kaupunkistrategiassa 2035 ei ole konserninohjausmittareita. Lisäksi se suositti, että valtuutetuille esitetään koottua seurantatietoa nykyisten sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöjen sekä pelastuskiinteistöjen talousvaikutuksista.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 3.

Arviointikysymys oli, onko joukkoliikennettä kehitetty ilmastoystävälliseen suuntaan ja millainen rooli joukkoliikenteellä on ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Arvioinnin mukaan Oulun seudun joukkoliikennettä on kehitetty ilmastoystävällisempään suuntaan etenkin kaluston uusimisella ja palvelutason parantamisella. Joukkoliikenteellä on ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeä, mutta nykyisellä kulkutapaosuudella rajallinen rooli. 

Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet pandemian jälkeen ja ylittäneet aiemman tasonsa, erityisesti pidemmillä ja seudullisilla matkoilla. Tästä huolimatta joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on pysynyt pienenä, ja henkilöautoilu on edelleen selvästi yleisin liikkumismuoto. Tämä rajoittaa joukkoliikenteen vaikutusta liikenteen kokonaispäästöihin.

Joukkoliikenteen kalusto on uusiutunut nopeasti vähäpäästöiseen ja päästöttömään suuntaan. Sähköbussien osuuden kasvu on vähentänyt joukkoliikenteen omia päästöjä ja tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Kaluston uusiutumista ohjaavat sekä kaupungin tavoitteet että EU- ja kansallinen lainsäädäntö, ja nykyisen kehityksen myötä joukkoliikenne täyttää puhtaiden ajoneuvojen vaatimukset jo vuonna 2027.

Joukkoliikenteen ilmastovaikutukset syntyvät ennen kaikkea silloin, kun joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon henkilöautoilulle, erityisesti pitkillä matkoilla. Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää muutakin kuin pelkkää joukkoliikenteen kehittämistä – myös maankäyttöratkaisuilla, ihmisten liikkumistapojen muutoksilla ja henkilöautojen sähköistymisellä on keskeinen rooli.

Tarkastuslautakunta suositti, että joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan yli viiden kilometrin matkoilla, joilla joukkoliikenteellä on suurin potentiaali vähentää liikenteen päästöjä. Lisäksi päätöksenteon tueksi tulee varmistaa kokonaiskuva joukkoliikenteen ilmastovaikutuksista, mukaan lukien kaluston elinkaaren aikaiset päästöt, sekä jatkaa työtä joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi ja uusien käyttäjäryhmien houkuttelemiseksi.

​Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.1.

HYTE‑kerroin on osa valtionosuusjärjestelmää. Sen perusteella kunnille myönnetään lisärahoitusta sen mukaan, miten tuloksellisesti ne edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Rahoitus on kunnille yleiskatteellista, joten kunta voi päättää sen käytöstä omien tarpeidensa mukaisesti.

Arvioinnissa tarkasteltiin, onko kaupungissa määritelty toimintatapa sille, miten HYTE‑kertoimen perusteella saatu valtionosuuden lisärahoitus käytetään kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Arvioinnin perusteella kaupungissa on selkeä toimintatapa sille osalle lisärahoitusta, joka kohdennetaan erikseen hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoon (kohdennettu HYTE‑raha).

HYTE‑lisärahoitus on ollut noin 4 miljoonaa euroa vuodessa (2024: 4,2 milj. €; 2025: 4,4 milj. €), josta 1,5 miljoonaa euroa budjetoidaan erillisenä HYTE‑rahana. Rahoituksen seuranta on kytketty hyvinvointisuunnitelman raportointiin, mutta toimintamalli on vielä kokeiluvaiheessa ja käytäntöjä kehitetään edelleen. Kohdennetulla rahoituksella on toteutettu laaja kokonaisuus hyvinvoinnin edistämisen toimia, ja poikkihallinnollinen yhteistyö on vahvistanut kaupungin eri toimijoiden yhteistä suunnittelua ja toteutusta.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että kohdennetun HYTE‑rahoituksen kokeilun etenemisestä ja tuloksista viestitään suunnitelmallisesti. Lisäksi lautakunta korostaa, että rahoituksen hallinnollinen toimintatapa pidetään kevyenä, koska rahoituksen määrä on pieni suhteessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskustannuksiin.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.2.

Kaupunginvaltuuston talousarvion 2025 sitovana toiminnan tavoitteena oli tehostaa toimintaa digitalisaatiota hyödyntämällä. Arvioinnissa tarkasteltiin, onko konsernihallinnon Digi ja ICT-ryhmä onnistunut ohjaamaan ja tukemaan hallintokuntia digitalisaation hyödyntämisessä, erityisesti prosessien tehostamisessa ja säästöjen saavuttamisessa. 

Arvioinnin tuloksena oli, että Digi ja ICT-ryhmä on onnistunut luomaan kaupungille yhteisen toimintamallin ja tukemaan hallintokuntia digitalisaation edistämisessä, mutta vaikutukset näkyvät selvemmin prosessien tehostumisena kuin säästöjen osoittamisena. 

Toimintamalli on edistänyt erityisesti prosessien uudistamista, tiedolla johtamista, sähköistä asiointia, automaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä. Digi ja ICT-ryhmän tuki on ollut hallintokunnille tärkeää, mutta sen toimivuudessa ja hyödynnettävyydessä on ollut eroja. Hallintokunnissa on tahtoa edistää digitalisaatiota, mutta eteneminen riippuu myös niiden omasta muutosjohtamisesta, resursseista ja kyvystä viedä uudistuksia käytäntöön. 

Tavoite prosessien tehostamisesta ja kustannussäästöjen saavuttamisesta on toteutunut osittain. Kaupungissa on toteutettu useita digitalisaatiotoimia, jotka ovat vähentäneet manuaalista työtä, tehostaneet prosesseja ja parantaneet tiedon saatavuutta. Yksittäisiä säästöjä ja työaikahyötyjä on tunnistettu, mutta käytettävissä oleva aineisto ei vielä mahdollista säästöjen määrän, pysyvyyden tai kokonaisvaikutusten kattavaa ja vertailukelpoista arviointia kaupungin tasolla.

Arvioinnissa tunnistettiin myös kehittämistarpeita. Tarkastuslautakunta suosittaa, että hallintokunnat uudistavat palveluja ja prosesseja kokonaisvaltaisesti siten, että uudistuksissa huomioidaan myös palvelujen laatu ja asiakasvaikutukset sekä kiinnittävät huomiota muutosjohtamiseen ja muutosprojektien läpivientiin digitalisaatiota edistävissä uudistuksissa. Lisäksi tarkastuslautakunta suosittaa, että konsernihallinnon Digi ja ICT-ryhmä selkeyttää yhdessä hallintokuntien kanssa käytännön ohjeita, vastuita ja yhteyshenkilöitä teknologian hyödyntämisessä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.3.

Arviointi liittyi kaupungin strategiseen tavoitteeseen olla vetovoimainen kaupunkityöpaikka. Tavoitteen toteutumista seurataan Kunta10‑yhteenvetomittareilla, Kunta10‑tuloksiin perustuvien kehittämistoimien määrällä, työkyvyttömyyskustannuksilla henkilötyövuotta kohden sekä sairauspoissaoloprosentilla.

Arviointikysymyksenä oli, onko kaupungin varhaiskasvatuksessa työhyvinvointia kehitetty siten, että se tukee kaupungin strategista tavoitetta olla vetovoimainen kaupunkityöpaikka.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella strateginen vetovoimatavoite on varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin osalta toteutunut osittain. Työhyvinvointia on kehitetty suunnitelmallisesti, ja kehittäminen on kytketty kaupungin strategiseen ohjaukseen ja seurantaan.

Kehittämistyö perustuu Kunta10‑tuloksiin ja on kytketty talousarvion ohjaukseen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöjohtamisen toimintasuunnitelmaan. Tämä näkyy erityisesti johtamisen ja toimintakulttuurin vahvistumisena, aktiivisina kehittämistoimina sekä henkilöstön osallistumista ja työkyvyn tukea koskevina rakenteina.

Arviointi osoittaa kuitenkin, että työhyvinvoinnin kehitys ei ole ollut tasainen kaikilla vetovoimatavoitteen kannalta keskeisillä osa‑alueilla. Sairauspoissaolot ovat pysyneet tavoitetasoa korkeammalla, työstä palautuminen on edelleen heikkoa ja väkivalta‑ ja uhkatilanteiden kokeminen on yleistä.

Lisäksi yksikkökohtaiset erot vaikuttavat siihen, miten kehittämistoimien vaikutukset näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa ja seurantamittareissa. Kehityksen arviointia vaikeuttaa myös se, että osa strategisista mittareista on kaupunkitasoisia ja siten vain osin sovellettavissa varhaiskasvatuksen erityispiirteisiin.

Yhteenvetona todetaan, että työhyvinvoinnin kehittämistä on varhaiskasvatuksessa viety eteenpäin strategian suuntaisesti. Vetovoimatavoitteen kannalta keskeistä on, että kehittämisen vaikutukset näkyvät jatkossa aiempaa selvemmin arjessa ja seurantamittareissa, erityisesti väkivalta‑ ja uhkatilanteiden vähentämisessä, työstä palautumisen tukemisessa ja sairauspoissaolojen vähentämisessä.

Huoltajien arviot varhaiskasvatuksen arjesta ovat pääosin myönteisiä, ja asiakaskyselyn esiin nostamat teemat täydentävät kokonaiskuvaa työhyvinvoinnin kehittämistarpeista.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että sivistyslautakunta seuraa varhaiskasvatuksen vetovoimatavoitteen edistymistä varhaiskasvatukseen sopivilla mittareilla, jotka täydentävät kaupungin strategista mittaristoa ja auttavat arvioimaan alan vetovoiman kehitystä. Lautakunta korostaa myös turvallisuuden merkitystä, sillä henkilöstöllä on paljon kokemuksia väkivalta‑ ja uhkatilanteista, ja niiden huomioiminen on keskeistä

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.4.

Arviointikysymys oli, onko kaupungin solmimien arviointiin valittujen hankintasopimusten valvonta järjestetty asianmukaisesti. Arvioinnin tulos oli, että kaupungin ja VRJ Etelä-Suomi Oy:n välisen katu- ja viheralueiden kunnossapidon palvelusopimuksen sekä infrarakentamisen puitesopimuksen ja siihen liittyvien kohdekohtaisten urakkasopimusten valvonta on pääosin järjestetty asianmukaisesti.

Arvioidut sopimukset liittyvät kaupunginvaltuuston vuonna 2023 tekemään päätökseen kilpailuttaa aiemmin kaupungin omana työnä tekemä kunnossapito ja rakentaminen ulkoisilta markkinoilta. Päätöksen myötä palvelutuotannon henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan liikkeenluovutuksella palveluntuottajalle. Sopimukset koskevat laajoja, useiden vuosien aikana toteutettavia palvelu- ja urakkakokonaisuuksia. 

Arvioinnissa todettiin, että sopimusten valvontavastuut ja -menettelyt on määritelty selkeästi ja valvontaa on toteutettu käytännössä monipuolisilla menetelmillä. Havaittuihin sopimuspoikkeamiin on reagoitu sopimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi valtuuston edellyttämä liikkeenluovutuksena siirtyneen henkilöstön aseman ja työhyvinvoinnin seuranta on toteutunut suunnitelmallisesti, ja palvelun laatua on seurattu sopimusten mukaisesti.

Tarkastuslautakunta suosittaa, että kaupunkiympäristöpalvelut kehittää ja yhdenmukaistaa hankintasopimusten kustannusten seurantaa kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä vahvistaa tulevissa kilpailutuksissa palvelun laadun seurantaa sisällyttämällä sopimuksiin kuntalaiskokemusta kuvaavia mittareita.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.5.

Tarkastuslautakunta arvioi, kuinka tuloksellisesti Oulun Kaupunginteatteri Oy on saavuttanut valtuuston sille asettavat omistajapoliittiset tavoitteet vuosina 2023–2025 ja kuinka hyvin kaupungin omistajaohjaus yhtiöön on toiminut.

Arvioinnin tuloksena oli, että teatteriyhtiö on toteuttanut sille asetetut tavoitteet tuloksellisesti ja omistajaohjaus on toiminut hyvin.

Tarkastuslautakunta suositti, että yhtiö lisää avoimuutta julkaisemalla toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedot verkkosivuillaan. Omistajaohjaukselle suositettiin, että se selkiyttää ja kehittää investointien vastuunjakoa teatterin kanssa, edesauttaa yhteistyötä kaupungin elinkeinotoimijoiden ja kaupunginteatterin välillä ja esittää kaupunginhallitukselle oopperatuotantoon liittyvän päätöksen (2011) kumoamista liian operatiivisena yhtiön ohjauksena.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.6.