Ilmasto muuttuu
Ilmastonmuutoksesta ja sen etenemisestä saadaan koko ajan uutta tietoa. Alla olevat tiedot perustuvat vuonna pääosin 2026 Sopeutuvat kunnat -hankkeessa laadittuihin ilmastoskenaarioihin.
Maapallon ilmasto lämpenee ihmiskunnan toimien seurauksena koko ajan, mutta muutoksen suuruus ja vaikutukset vaihtelevat maapallon eri osissa. Suomi ja muut pohjoiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Lämpenemistahti arktisilla alueilla on kolmin-nelinkertainen maapallon keskimääräiseen verrattuna. Suomen ilmasto on lämmennyt 1900-luvun alusta noin 2,5 astetta. Viimeisen 40 vuoden aikana lämpötila on kohonnut 0,2...0,4 astetta vuosikymmenessä.
Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, varsinkin talvella. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin jatkossakin suurta. Pohjois-Pohjanmaalla ilmasto jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin jakso 1981–2010. Vuosisadan puolivälissä keskilämpötila on meillä ennusteiden mukaan 1,9–3,0 °C korkeampi kuin nykyisin.
Toisaalta lämpötilan merkittävää laskuakaan ei voida sulkea pois, sillä Atlantin meriveden kiertoliikkeen (AMOC) heikkenemiseen liittyvä tieto lisääntyy ja vaikutusarvioinnit päivittyvät koko ajan. Tällä hetkellä on hyvin vaikea arvioida, mikä AMOCin heikkenemisen ja globaalin lämpenemisen yhteisvaikutus Suomen ilmastoon tulee olemaan.
Hellepäivät ja erittäin kuumat päivät
Hellepäivien (maksimilämpötila yli +25 C) lukumäärän arvioidaan Oulussa kasvavan nykyisestä noin 10:stä noin 25 päivään vuodessa vuosisadan lopulla. Erittäin kuumia päiviä (maksimilämpötila +30 C) oli jaksolla 1991–2020 keskimäärin yksi vuodessa. Vuosisadan loppuun mennessä määrä nousisi viiteen päivään.
Pakkaspäivät ja talviset nollanohituspäivät
Pakkaspäivien ennakoidaan vähenevän vuosisadan loppuun mennessä nykyisestä noin 200 päivästä noin 150 päivään vuodessa.
Ns. nollanohituspäivä on nimensä mukaisesti päivä, jonka aikana lämpötila on talvella (joulu-helmikuu) sekä nollan asteen ylä- että alapuolella. Tällaisten päivien määrä nousisi nykyisestä keskimäärin 18 päivästä 25 päivään.
Sademäärät ja talviset vesisateet
Sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina, eniten kasvua on talvella. Vuosisadan puoliväliin mennessä talven sademäärän ennakoidaan kasvavan 11 % ja vuosisadan loppuun mennessä 13 %. Keväällä vastaavat kasvuprosentit olisivat 9 % ja 12 %. Sateiden voimakkuuden ennustetaan kasvavan selvästi eli sadetta tulee kerralla enemmän.
Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Lumen määrä vähenee erityisesti merenläheisellä Pohjanmaalla, kun kohonneiden lämpötilojen vuoksi sateet tulevat lumen sijasta yhä useammin vetenä. Idempänä lumen määrä voi sen sijaan jonkin aikaa jopa kasvaa, koska siellä lämpötilat pysyvät rannikkoa useammin pakkasen puolella.
Yhä suurempi osa talvisateesta tulee vetenä. Kun nykyisin määrä on Oulun seudulla noin 10 % sademäärästä, vuosisadan loppuun mennessä se olisi jo lähes 30 %.
Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät ja ne ovat usein hyvin paikallisia, joten niiden määrän ja voimakkuuden muutoksia on vaikeampi ennustaa.
Lisätietoa:
- Ilmastonmuutoksen tilannekuva 2026, Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2026 (siirryt toiselle sivustolle)
- Ilmastonmuutokseen liittyvät alueelliset ominaispiirteet ja haavoittuvuudet Suomessa, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisu 2023:11 (siirryt toiselle sivustolle)
- Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa, Ilmatieteen laitoksen raportti 2025:2 (siirryt toiselle sivustolle)
- Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet, Suomen Ilmastopaneelin raportti 2021:2 (siirryt toiselle sivustolle)