Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Tämän sivun sisältö:

Johdanto

Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset näkyvät viiveellä. Lämpötilat jatkavat nousuaan ja Oulussakin ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Sopeutuminen on siksi keskeinen osa ilmastotyötä. Mikäli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä onnistutaan, tarvitaan sopeutumistoimia vähemmän. Vastaavasti sopeutumistarve kasvaa, mikäli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen etenee hitaasti.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joita tehdään ilmasto-oloissa ja säässä tapahtuviin muutoksiin varautumiseksi ja niiden kanssa selviämiseksi. Tavoitteena on pienentää haitallisia vaikutuksia, kuten myrskytuhoja, ja hyötyä myönteisistä vaikutuksista, kuten kasvukauden pidentymisestä. Ei ole kuitenkaan aina selvää, aiheuttavatko ilmastossa tapahtuvat muutokset haitallisia vai myönteisiä vaikutuksia. Lyhyellä aikavälillä hyödyllinen asia voi pitkän tarkastelujakson aikana muuttua haitalliseksi. Yhtä yhteiskunnan sektoria haittaava muutos voi parantaa toisen sektorin toimintaedellytyksiä. Samoin yhtäällä tehtävät sopeutumistoimet voivat vaikeuttaa ilmastonmuutostyötä toisaalla. Sen vuoksi sopeutumistyö edellyttää eri tahojen, kuten maankäytön suunnittelun, rakentamisen, vesihuollon, pelastustoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja. Varautumalla riskeihin kustannuksia voidaan pienentää merkittävästi. Pitkällä aikavälillä eteneviä muutoksia ovat esimerkiksi kuivuus, lumikuorman muutokset, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, maaperän köyhtyminen ja kasvukauden pidentyminen. Näistä aiheutuvat taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät.

Riskit

Oulun seudulla sekä vuotuisten sademäärien kasvu että lämpötilojen kohoaminen aiheuttavat huolta. Odotettavissa on äkillisiä, sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä johtuvia riskejä sekä hitaammin ilmeneviä riskejä. Oulussa tunnistetut riskit liittyvät osin rakennettuun ympäristöön, osin rakentamattomaan.

Rankkasateiden voimistuminen ja sadepäivien määrän lisääntyminen nostavat tulvariskiä. Myös talviaikaan nykyistä enemmän sateita tulee vetenä lumen sijaan, mikä voi lisätä tulvimista. Kaupungin tiiviisti rakennetuilla alueilla vettä läpäisemättömien pintojen määrä on suuri, minkä takia sademäärien kasvu ja erityisesti voimakkaat rankkasateet altistavat kaupungin tulvimiselle. Mikäli kaupungin tiivistämisrakentamisen suunnitelmissa ei huomioida näitä riskejä, voi tilanne heikentyä entisestään. Ukkosmyrskyjen ja niihin liittyvien rankkasateiden aiheuttamat vahingot, kuten hulevesitulvat ovat Oulussakin jo tuttuja. Talvisin lumen sulamisesta ja vesisateista syntyvää hulevettä on odotettavissa aiempaa enemmän.

Samaan aikaan rankkasateisiin ja tulviin varautumisen kanssa täytyy varautua myös toiseen ääripäähän eli kuivuuteen. Ei ole poissuljettua, että jo monessa maassa tutut veden käytön rajoitukset tulevat myös meille. Suomessa juomavesi on pääsääntöisesti erittäin hyvälaatuista. Jatkossa myös vedenlaatuun liittyviä ongelmia voi olla aiempaa enemmän. Oulun kaupungin talous- ja juomavesi saadaan Oulujoesta. Vesi puhdistetaan kahdella vedenpuhdistamolla. Puhdistuksessa käytettyjen kemikaalien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, mikä kertoo veden laadun huonontumisesta. Joillain Oulun alueilla käytetään juomaveden lähteenä pohjavettä. Jos kuivuus alueella lisääntyy, voi pohjavettä olla saatavilla nykyistä niukemmin.

Lämpötilojen nousu voi näkyä hellepäivien määrän lisääntymisenä, mikä lisää kuivuuden riskiä sekä tukalien hellejaksojen määrää. Erityisesti vanhukset, lapset, kroonisesti sairaat ja myös esimerkiksi ulkona tai ilmastoimattomissa sisätiloissa työskentelevät ovat alttiita korkeampien lämpötilojen haittavaikutuksille. Emme ole tottuneet korkeisiin lämpötiloihin samalla tavalla kuin vaikkapa eteläeurooppalaiset. Vuorokauden keskilämpötilan kohoaminen yli 20 celsiusasteen useamman viikon ajaksi aiheuttaa jo mittavia haasteita ja lisää kuolleisuutta. Toistaiseksi kylmät lämpötilat kuitenkin aiheuttavat enemmän kuolemia kuin korkeat lämpötilat.

Talviaikaan osuva lämpötilojen nousu yhdessä epävakaisuuden lisääntymisen kanssa aiheuttaa lämpötilojen sahaamista nollan celsiusasteen molemmin puolin. Tämä lisää liukkautta ja jäisiä olosuhteita ja haastaa kulkuväylien kunnossapitoa. Liukkaudesta aiheutuvien tapaturmien ennakoidaan lisääntyvän, mikä kuormittaa terveydenhoitoa ja vaikuttaa ihmisten liikkumis- ja työkykyyn. Lumipeitteisen ajan lyhenemisen takia talvemme muuttuvat pimeämmiksi. Tällä ennakoidaan olevan kielteisiä vaikutuksia oululaisten mielenterveyteen.

Kun ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa, kasveilla on paremmat lisääntymisedellytykset. Siksi siitepölymäärien ennustetaan kasvavan, joillakin lajeilla jopa kymmeniä prosentteja. Meille leviää myös uusia lajeja ja niiden siitepölyä. Allergioita ja astmaa sairastavien sekä muiden siitepölyistä oireita saavien terveydentila ja toimintakyky voivat heikentyä, mikä kasvattaa osaltaan terveydenhuollon kuormitusta.

Muita tunnistettuja riskejä Oulussa:

  • Sähkön jakelun häiriöt tai tietoverkkokaapelointien vahingoittuminen voivat lamauttaa yhteiskunnan toimintaa.
  • Tulvat voivat vahingoittaa rakennuksia ja muuta infrastruktuuria sekä aiheuttaa haittaa maataloudelle.
  • Rankkasateiden aiheuttama lakoaminen pelloilla pienentää viljasatoja.
  • Tulvat lisäävät vesistöjen rehevöitymisen riskiä ja voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun.
  • Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset muuttuvat, lajistojen muuttuminen ja vieraslajien leviäminen vaikuttavat myös riista-, kala- ja porotalouteen.
  • Kuivuusjaksot nostavat metsä- ja maastopalojen riskiä.

Ratkaisut

Kaupunkialueiden viherryttäminen on hyvä esimerkki toimenpiteestä, josta on monenlaista hyötyä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Viheralueet esimerkiksi pidättävät tehokkaasti vettä sateella ja ehkäisevät siten tulvimista. Toisaalta kosteuden haihtuminen niistä hidastaa lämpötilan nousua helteellä. Ei sovi unohtaa sitäkään, että viheralueet vähentävät ilmansaasteita ja lisäävät viihtyisyyttä.

Vaikka kaupunkirakenteen tiivistämisestä saadaan monia hyötyjä (esim. lyhyemmät asiointimatkat), tulee tiivistämisessä kiinnittää huomiota ainakin hulevesitulvien ehkäisyyn ja lämpösaarekeilmiöön. Kaupungeissa on paljon asfalttia ja muita vettä läpäisemättömiä pintoja, joilla hulevedet aiheuttavat helposti vahinkoja. Pinnat myös lämpenevät auringossa tehokkaasti. Maankäytön suunnittelussa on varattava tarpeeksi tilaa hulevesien hallintarakenteille. Lumien sulamisvesille täytyy ensisijaisesti etsiä mahdollisuus imeytyä maaperään, ettei aiheuteta vahinkoa pohjavesien laadulle ja määrälle. Siksi kaupungeissa pyritään nykyään lisäämään vettä imeviä tai sitä läpäiseviä pintoja, kuten viheralueita. Vesiä pyritään hallitsemaan siellä, mihin niitä tulee, ja välttämään viemäristön kuormitusta. Jos sade on pitkäkestoista ja laaja-alaista, voi kuormitus olla kuitenkin liian suurta ja alueelle muodostuu tulva.

Vedenhallintaan löytyy hyviä luonnonmukaisia ratkaisuja: kosteikot, suot ja vesistöt pidättävät tehokkaasti vettä ja kuljettavat sitä hallitusti paikasta toiseen. Ratkaisut auttavat usein myös luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä.

  • Asuinalueiden hulevesien viivytysrakenteet suunnitellaan ja mitoitetaan jo nyt vastaamaan lisääntyviä sademääriä. Tulvariskejä hallitaan mm. laatimalla suunnitelmat tulvariskialueille ja estämällä uusien riskikohteiden syntyminen.
  • Oulun kaupungille on laadittu hulevesiohjelma (2021). Sen tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen huomioiminen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpiteillä halutaan estää rakenteiden kastumista ja vähentää hulevesitulvia sekä niiden aiheuttamia vesistöjen virtaamapiikkejä ja kuormitusta. Hulevesien hallinnan suurimmiksi haasteiksi Oulussa on tunnistettu maaston tasaisuus ja sen myötä haasteet tulvareiteissä, pohjaveden korkealla oleva pinta ja rautapitoisuus sekä happamat sulfaattimaat.

Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muulta vastaavalta pinnalta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.