Kulma-hankkeet
Kulutuksesta arvioidaan aiheutuvan merkittävä osa Suomen ja maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan muuttamalla palveluiden ja tuotteiden kuluttamista vähähiilisemmäksi voitaisiin päästöjä vähentää 40-70 prosenttia. Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on siis merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta tietoa kulutusperäisistä päästöistä on toistaiseksi kuitenkin ollut vaikea saada.
Nykyisin yleisesti käytössä olevat, niin kutsutut alueelliset päästölaskennat, kattavat vain osan kuntalaisten hiilijalanjäljestä. Alueellisissa päästölaskentamalleissa tarkastellaan kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvia päästöjä. Mukana ovat esimerkiksi energiantuotanto, jätehuolto ja liikenne. Monet kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, kuten ruuan ja kulutustavaroiden tuotannon ja valmistuksen tai ulkomaanmatkojen päästöt, jäävät alueellisten laskentamallien ulkopuolelle. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.
Kulutusperäinen päästölaskenta ei kuitenkaan ole vaihtoehtoinen menetelmä perinteisemmälle alueelliselle päästölaskennalle, vaan menetelmät täydentävät toisiaan.
Kulma-malli
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamallissa, Kulmassa, kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu viidelle sektorille: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen, ruoka sekä tavarat ja palvelut.
Laskentamalli kehitettiin alunperin osana Kestävä Lahti –säätiön ja Sitowise Oy:n (aikaisemmin Benviroc Oy:n) rahoittamaa hanketta ja sitä on sen jälkeen kehitetty aktiivisesti. Kehitystyöhön on Sitowisen lisäksi osallistunut Luonnonvarakeskus. Mallin kehitystä on tukenut myös laaja asiantuntijaverkosto.
Kulma-laskennat
Vuonna 2021 toteutetussa pilottihankkeessa laskettiin kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Oulun lisäksi mukana oli 14 muuta kuntaa. Laskenta perustui pääosin vuoden 2020 tietoihin. Hankkeen jälkeen todettiin, että koska laskentaa voidaan edelleen kehittää ja koska vuosi 2020 oli koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, laskennat olisi hyvä toistaa. Vuoden 2022 tietoihin perustuvan laskentakierroksen tulokset julkistettiin toukokuussa 2023. Mukana oli yhteensä 20 kuntaa. Uusimmassa, toukokuussa 2025 valmistuneessa, vuoden 2024 päästöjä tarkastelevassa laskennassa kuntia oli mukana 22.
Viimeisimmässä laskennassa yksityisestä kulutuksesta aiheutuvia päästöjä on arvioitu aiempaa tarkemmin, kun kuntakohtaiset kotitalouksien kulutusmenot on yhdistetty kansalliseen tietoon kotitalouksien kulutusmenoista kulutushyödykeryhmittäin. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia on päivitetty vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa.
Alla olevassa kuvaajassa on yhteenveto kaikkien kolmen laskentakierroksen tuloksista Oulussa.
Uusimmalla laskentakierroksella tarkasteltiin myös kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa kulutuksen ja kuntalaisten kulutustottumuksiin Kulma-mallin mukaisilla sektoreilla. Lisäksi kullekin kulutushyödykeryhmälle määriteltiin päästövähennyspotentiaali, jotta yksityisen kulutuksen valintojen merkitystä olisi mahdollista arvioida. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä lähes puoleen.
Alla olevissa osioissa on tarkasteltu laskennassa mukana olevia sektoreita Oulun osalta hieman tarkemmin.
Energiankulutus
Energiankulutuksen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 2,4 t CO2-ekv ja vuonna 2022 noin 2,0 t. Vuonna 2024 päästöt olivat enää noin 1,6 t.
Laskenta sisältää kunnan alueen asumisen ja palveluiden sähkönkulutuksen, kaukolämmön kulutuksen, öljy- ja maakaasulämmityksen sekä pienpuun käytön lämmityksessä. Mökkeilyn osalta on eroteltu käytetty sähkö ja puu, ja nämä on allokoitu mökin omistajan asuinkunnalle. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen elinkaarivaikutukset huomioon ottavia elinkaarikertoimia (LCA). Näin ollen mukana ovat myös esimerkiksi polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt. Biomassapolttoaineiden osalta mukana on myös vaikutus metsän hiilivarastoon.
Teollisuuden energiankulutus ei sisälly energiasektorin laskentaan, sillä tuotannon päästöt sisältyvät kulutusperäisessä laskennassa rakennusmateriaalien päästöihin ja tavaroiden päästöjen laskennassa hyödynnettäviin elinkaarisiin päästökertoimiin. Niin ikään maatalouden sähkönkulutus on eroteltu laskennasta, sillä tämä sisältyy ruokasektorin päästöihin.
Sähkönkulutus sisältää myös ajoneuvojen lataukseen käytettävän sähkön. Nykyisillä tiedoilla lataussähköä ei pystytä vielä erottelemaan muusta sähkönkulutuksesta.
Mökkeily
Mökkeilyn vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin tarkasteltiin Kulma-mallissa ensimmäistä kertaa vuoden 2022 laskentojen yhteydessä. Mökkeily vaikuttaa useisiin Kulma-mallin sektoreihin: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen ja ruoka.
Ensimmäisessä Kulma-laskennassa mökkien energiankulutuksen (sähkönkulutus ja puun poltto) päästöt laskettiin mökin sijaintikunnalle. Päivitetyllä menetelmällä päästöt pystytään laskemaan mukaan mökin omistajan asuinkunnan päästöihin. Silloin ne eivät vaikuta sijaintikunnan kokonaispäästöihin.
Laskennassa on hyödynnetty muun muassa Tilastokeskuksen sekä Mökkibarometrin tietoja. Laskennan tarkennus vaikuttaa erityisesti kuntiin, joissa sijaitsee runsaasti ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä.
Rakentamisen osalta mökkeilyn vaikutusten arvioitiin olevan merkitykseltään pieniä. Esimerkiksi vuonna 2021 koko Suomessa rakennettiin noin 3500 mökkiä. Liikkumisen osalta Kulma-mallin laskenta perustuu kuntalaisten liikkumiseen, joten mökkeilyn vaikutukset sisältyvät laskentaan. Ruuan osalta mökkeilyn vaikutusta ei nykyisen tietopohjan perusteella pystytä erottelemaan.
Rakentaminen
Kulma-laskennassa rakentaminen sisältää uudisrakennukset, tiet ja kadut sekä sillat. Rakentamisen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 ja 2022 noin 1,0 t CO2-ekv ja vuonna 2024 noin 0,6 t.
Uudisrakennukset
Uudisrakentamisen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,7 t CO2-ekv , vuonna 2022 noin 0,9 t ja vuonna 2024 noin 0,5 tonnia. Päästöissä on voimakasta vuosittaista vaihtelua rakentamisen määrän mukaan.
Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet uudisrakennukset. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen. Rakennusten materiaaleille on laskettu ilmastohyödyt, jotka on raportoitu hiilikädenjälkenä.
Laskennassa ei ole ollut tiedossa uudisrakennusten perustustapaa. Laskennassa on oletettu, että 75 prosenttia rakennuksista perustetaan paaluperustukselle. Päästöarvoja on painotettu tämän oletuksen mukaisesti.
Rakennusmateriaalien osalta on tarkasteltu puurakentamisen vaikutuksia päästöihin ja hiilikäden-jälkeen. Muut kuin puurakenteiset rakennukset on laskennassa oletettu tyypillistä rakennustapaa vastaavaksi. Puurakenteisten rakennusten päästöjen on arvioitu olevan noin 20 prosenttia tyypillistä rakennustapaa pienemmät ja niiden hiilikädenjälki on arvioitu noin kaksinkertaiseksi.
Tiet ja kadut
Teiden ja katujen rakentamisesta aiheutuneet asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,3 t CO2-ekv, vuonna 2022 noin 0,2 t ja vuonna 2024 noin 0,1 tonnia.
Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet kadut ja tiet. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.
Katujen ja teiden laskennassa on vertailtu paikkatietoanalyysina kunnan alueella sijaitsevaa tie- ja katuverkkoa laskentavuoden ja sitä edeltävän vuoden välillä Digiroad-aineiston perusteella.
Täysin uusien teiden ja katujen ohella laskentaan sisällytettiin sellaisten teiden ja katujen uudet osat, joiden pituus oli muuttunut tarkasteluajanjakson aikana. Uuden tie- ja katurakentamisen päästöt on arvioitu tielinkkien pituusgeometrioiden ja leveystietojen sekä toiminnallisen ja hallinnollisen luokituksen pohjalta.
Sillat
Siltojen rakentamisesta aiheutuneet asukaskohtaiset päästöt ovat olleet Oulussa kaikilla laskentakierroksilla erittäin pienet, korkeintaan muutaman prosentin rakentamisen päästöistä.
Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet sillat. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.
Siltojen rakentamisen laskennassa kunnassa rakennetut sillat on luokiteltu niiden rakennetyypin, perustustavan, jännevälin ja leveyden perusteella eri luokkiin. Tieto rakennetuista silloista on saatu Taitorakennerekisteristä. Rakentamisen päästöt on arvioitu siltatyypin mukaisen päästökertoimen ja sillan kansipinta-alan pohjalta.
Liikkuminen
Liikkumisen päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 1,5 t CO2-ekv, vuonna 2022 noin 1,7 t ja vuona 2024 noin 1,6 tonnia asukasta kohden.
Henkilöautoliikenne
Henkilöautoliikenteen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 ja 2022 noin 1,0 t CO2-ekv ja vuonna 2024 noin 0,9 tonnia.
Kulma-mallissa tarkastellaan tieliikenteen osalta henkilöautoliikenteen päästöjä. Laskennan lähtökohtana on kunnan asukkaiden liikkuminen ja siitä syntyvät päästöt. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen hankinnan ja valmistuksen huomioon ottavia kertoimia.
Lentoliikenne
Vuonna 2020 tarkasteltiin ainoastaan kansainvälistä lentoliikennettä. Vuosina 2022 ja 2024 on tarkasteltu myös kotimaan lentoliikennettä. Kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat Oulussa noin 0,5 t ja kotimaan lentoliikenteen noin 0,2 CO2-ekv tonnia asukasta kohti.
Laskenta sisältää kuntalaisten kansainvälisen ja kotimaan lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Mallissa kansainvälisen lentoliikenteen päästöt on arvioitu Tilastokeskuksen matkailutilaston tietoja hyödyntäen. Laskennassa on oletettu, että lähempänä lentokenttiä asuvat kuntalaiset matkustavat muualla maassa asuvia enemmän.
Kotimaan lentoliikenteen päästöt on arvioitu jyvittämällä jokaiselle kunnalle lähimmän kotimaan lentoyhteyden matkustajamäärä väestön ja etäisyyden perusteella.
Laivaliikenne
Vuonna 2020 tarkasteltiin laivaliikenteen osalta ainoastaan kansainvälistä liikennettä. Vuonna 2022 ja 2024 on tarkasteltu myös huviveneitä. Kansainvälisen laivaliikenteen päästöt ovat noin 0,06 ja huviveneiden noin 0,01 CO2-ekv tonnia asukasta kohti.
Sekä laivaliikenteen että huviveneiden osalta arvot ovat suuntaa antavia eikä kuntien keskinäinen vertailu ei välttämättä ole mielekästä. Päästöjen tarkastelua voidaan kuitenkin hyödyntää suhteuttamalla niiden kokoluokka esimerkiksi muihin liikkumisen päästöihin.
Kansainvälisen laivaliikenteen arvio on hyvin karkea ja erot syntyvät lähinnä etäisyydestä keskeisiin matkustajaliikenteen satamiin sekä väestömäärästä. Huviveneiden päästöt on arvioitu kuntiin rekisteröityihin veneisiin sekä valtakunnallisiin ja mahdollisesti hieman vanhentuneisiin arvioihin eri venetyyppien keskimääräisestä käyttömäärästä perustuen.
Ruoka
Ruoan osalta kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Oulussa noin 2,1 CO2-ekv tonnia asukasta kohti.
Ruokaan sisältyvät kauppojen ja ravintoloiden sekä ateriapalvelusektorin kautta käytetyt ruoka-aineet ja näiden elinkaariset päästöt aina maatalouden panosteollisuudesta ja alkutuotannosta valmiiksi jalostetuiksi tuotteiksi saakka. Maaperän hiilivarastojen muutokset kotimaisten ruoka-aineiden taustalla ovat myös karkealla tasolla mukana laskennassa.
Laskennassa on useita epävarmuustekijöitä, mm. ruoka-aineiden kuntakohtaisen kulutuksen ja eri tuoteryhmien määrän arviointiin liittyen. S-ryhmän aineisto oli keskeisimmässä roolissa ruoka-aineiden tuoteryhmien määrän kuntakohtaisessa arvioinnissa. Kauppojen osuudessa laskennan skaalaukset aiheuttavat epävarmuutta. Tähän vaikuttaa mm. se, miten ihmiset keskittävät ostojaan eri kunnissa tai kuinka paljon kuntalaiset tekevät ostoksia oman kuntansa ulkopuolella. Lisäksi ateriapalvelusektorin sisällyttäminen laskentaan lisää arvion epävarmuutta, koska kuntakohtaisia tietolähteitä ei ollut siltä osin käytettävissä.
Tavarat ja palvelut
Yksityisten tavaroiden ja palveluiden osalta asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 1,5, vuonna 2022 noin 1,4 ja vuonna 2024 noin 2,1 t CO2-ekv. Julkisten tavaroiden ja palveluiden osalta vastaavat luvut olivat 0,3, 0,2 ja 0,1 tonnia.
Tavaroiden ja palveluiden laskentaan sisältyvät yksityisen kulutuksen sekä julkisten hankintojen päästöt. Kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan Suomen kansantalouden tilinpitoon pohjautuvan ENVIMAT-mallin tietoihin perustuen. Laskentaan on tehty indeksikorjaus, jotta se olisi yhtenevä ENVIMAT-mallin kerrointen kanssa.
Yksityisen kulutuksen, eli kotitalouksien kulutuksen laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen Kansantalouden vuositilinpidon tietoja kotitalouksien kulutusmenoista. Tilastoa ei ole saatavilla kunnittain, joten kaikkien kuntien kulutusmenojen oletetaan jakautuvan eri kulutusluokkiin kansallisen jakauman mukaisesti.
Julkisten hankintojen, eli kuntaorganisaation laskennassa hyödynnetään tietoja kuntien vuosittaisista hankintamenoista.
Europerusteinen päästöintensiteetti ei ota huomioon sitä, että saman hintaluokan tuotteilla voi todellisuudessa olla hyvinkin erilainen hiilijalanjälki, tai sitä, että vähähiilisempi tuote voi olla päästöintensiivistä kalliimpi.