Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on 

• ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi). 
• kuvata, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineelle asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi). 

Perusopetuksen arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. 

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opetusta ja oppilaan opiskelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi kuvaa oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. 

Antaessaan oppiaineen sanallista arviota tai arvosanaa, opettaja arvioi oppilaiden oppimista ja osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. 

Kouluilla syksyllä pidettävissä vanhempainilloissa esitellään yhtenä asiana jokaisen vuosiluokan arvioinnin vuosikello ja todistuspohja. Lisäksi käsitellään vuosiluokan tavoitteita ja esimerkiksi erilaisia tapoja, joilla oppilas voi lukuvuoden aikana osoittaa oppimistaan ja osaamistaan. 

Kehityskeskustelu järjestetään kaikille oppilaille ja heidän huoltajilleen, vuosiluokkien 1-4 oppilaille syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokkien 5-6 oppilaille syyslomaan mennessä. 
Kehityskeskustelu käydään huoltajan ja oppilaan kanssa tai oppilaan kanssa, jos huoltaja ei osallistu.  Huoltajan läsnäolo keskusteluissa on erityisen tärkeää 1. luokalla, opettajan ottaessa vastaan uuden luokan sekä lisäksi 5.–6.-luokilla, joilla kehityskeskustelu on ainoa arvioinnin vuosikellon velvoittama keskustelu. 
1. luokalla oppilaalle ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. Mikäli kehityskeskustelu käydään LP-menetelmällä, erillistä kehityskeskustelua ei käydä. 
Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa sovitaan yhdessä oppimisen edistymiseen, työskentelytaitoihin, laaja-alaisen osaamisen taitoihin ja/tai käyttäytymiseen liittyvä, oppilaan oppimista edistävä asia. 

Välitodistus annetaan 5. ja 6. luokalla syyslukukauden päättyessä. 5. luokan välitodistuksessa äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan arviointia täydennetään sanallisella liitteellä. 

Arviointikeskustelut käydään vuosiluokilla 1.-4. joulu-tammikuussa. Näillä vuosiluokilla väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna, johon osallistuu oppilaan lisäksi vähintään yksi huoltaja. Keskustelu käydään vuorovaikutuksessa huoltajan ja oppilaan kanssa. 
Siinä käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Arviointikeskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/ tavoitteissa. Arviointikeskustelussa asetetaan tavoite/tavoitteita tulevalle lukukaudelle. 

Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppiaineittain, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. 1.-3. luokilla oppilaat saavat sanallisen lukuvuositodistuksen ja vuosiluokilla 4-6 numeerisen lukuvuositodistuksen. Lisäksi neljännellä luokalla lukuvuositodistusta täydennetään sanallisen arvioinnin liitteellä. 

Opetushallitus on laatinut kriteerit perusopetuksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi kaikissa oppiaineissa. Kriteerit kuvaavat osaamisen tasoa arvosanoille 5, 7, 8 tai 9. Kriteereillä pyritään yhdenmukaistamaan ja helpottamaan opettajien arviointityötä. Kriteereillä voidaan avata myös oppilaille ja huoltajille oppilaan osaamisen tasoa suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin. 

Liikennesääntöjä on noudatettava, laki velvoittaa käyttämään myös pyöräilykypärää. Vetoamme vanhempiin, että he valvovat lastensa kypäränkäyttöä myös vapaa-aikana. Pyörät on säilytettävä lukittuina pyörätelineessä. Koulupäivän aikana pyöriin ei kosketa.  Koulu ei kuitenkaan voi vastata pyörien rikkoontumisesta tai katoamisesta. 

Bussilla tai taksilla kuljettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, hyviä käytöstapoja ja kuljettajan antamia ohjeita. Yrittäjä voi evätä huonosti käyttäytyvän oppilaan matkan. 

Pyydämme nimikoimaan lasten vaatteet ja ulko- ja sisäjalkineet. Kadonneita tavaroita kannattaa kysellä mahdollisimman pian. Ohjaamme perjantaisin oppilaat tyhjentämään oman lokeronsa. Aina ennen lomia tyhjennämme luokkien löytötavaralaatikot.  

Koulumme uintiviikko on viikko 12, 18.-22.3.2024. Uinti aiheuttaa useille luokille lukujärjestyspoikkeamia. Uintivarusteet pakataan erilliseen pussiin. Muista kuivattaa uintivarusteet päivittäin! 

Koulu ei edellytä matkapuhelimen hankintaa. Puhelimen tuomista kouluun tulee harkita tarkoin. Se ei saa häiritä koulutyöskentelyä. Koulu ei vastaa kadonneista tai rikkoutuneista puhelimista. Matkapuhelinta säilytetään repussa äänettömällä. Sitä saa käyttää koulun alueella ainoastaan opettajan luvalla. Välitunneille kannustamme lapsia yhteiseen toimintaan: liikuntaan, peleihin ja leikkeihin. 

Myllyojan koululla toimii vapaaehtoisena MLL:n perehdytyksen käynyt koulumummi. Koulumummin tehtävässä tärkeintä on läsnäolo, kuunteleminen, tukeminen ja rohkaiseminen. Koulumummi voi käydä kerran viikossa tai harvemmin, ihan oman elämäntilanteen mukaan. 

Koulullamme toimii myös vapaaehtoisena läksyparkissa läksymummo. Hän on toiminut työelämässä ollessaan koulunkäynninohjaajana. Lasten kanssa työskentely on hänelle edelleen tärkeää.