Suunnittelu

Pientalon rakennushankkeeseen ryhtyvät kannattaa kiinnittää hankkeeseensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Kummatkin ovat ammattilaisia, jotka on oltava nimettyinä rakennuslupaa haettaessa ja heidän hyväksymisensä on lupaehto. 

Pääsuunnittelija on rakentajan luottohenkilö, jonka vastuulla on huolehtia rakennushankkeen kokonaisuudesta ja eri suunnitelmien yhteensopivuudesta. Pääsuunnittelijan palkkaaminen heti kannattaa, koska sillä tavoin rakentaja saa parhaan hyödyn hänen osaamisestaan hankkeen koko ajan. Rahallisesti ei säästä mitään lykkäämällä pääsuunnittelijan palkkaamista. Usein pääsuunnittelija voi laatia asemapiirroksen. 

Vastaava työnjohtaja taas on nimensä mukaisesti vastuussa rakennushankkeen rakennustöistä. Myös vastaava työnjohtaja tulee nimetä ennen lupahakemuksen jättämistä. 

Sekä pääsuunnittelijalla että vastaavalla työnjohtajalla on mm. koulutus- ja työkokemusvaatimukset, jotta heidät voidaan hyväksyä tehtäviinsä. Hyväksyminen tehdään erikseen kaikkiin hankkeisiin. 

Koulutukseltaan pääsuunnittelija voi olla esim. arkkitehti, insinööri tai diplomi-insinööri. Vastaava työnjohtaja taas on usein insinööri, rakennusmestari, diplomi-insinööri tai työmaakokemusta omaava arkkitehti. Sama henkilö voi toimia sekä pääsuunnittelijana että vastaavana työnjohtajana ja tehtävien yhdistäminen onkin sekä järkevää että kustannustehokasta.

Pääsuunnittelijaa ja vastaavaa työnjohtajaa voi etsiä esimerkiksi rakennusvalvonnan tarjoamasta ammattilaistietokannasta.

Lisätietoa rakennusvalvonnan Suunnittelu ja valvonta -sivulta ja laadunohjausmateriaaleista. 

Rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehdin kanssa pidetyt korttelikokoukset ovat jatkoa rakennusvalvonnan laadunohjaukselle. Kun laadunohjausilloissa on saatu rautaisannos infoa rakentamisesta, kokoonnutaan seuraavan kerran naapurien kesken korttelikokoukseen rakennusvalvontaan. Mikäli alueelta ei ole jaettu kaupungin toimesta kerralla suurta määrää tontteja eli naapurit eivät välttämättä aloita rakentamista yhtä aikaa, ei ole mahdollista järjestää kokousta yhdessä naapurien kesken. Tällöin ohjaus tapahtuu yksilöllisesti. 

Jos korttelikokous järjestetään, kutsuu sen kokoon tarkastusarkkitehti. Laadunohjauksessa jaetaan materiaali, jossa on ilmoitettu tonttien ohjausajat. 

Jos korttelikokousta ei voida järjestää, tulee rakentajan itse ottaa yhteyttä ohjaavaan tarkastusarkkitehtiin ja sopia palaveriaika. Mikäli omaa tonttia ohjaava arkkitehti ei ole tiedossa, voi sitä kysyä rakennusvalvonnasta tai etsiä esimerkiksi aluejakokartalta. 

Korttelikokouksessa tai yksilöllisessä tarkastusarkkitehdin ohjauksessa käydään läpi tonttien/tontin ominaispiirteet, asemakaavan asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet ja mietitään millainen talo tontille halutaan rakentaa ja mikä on mahdollista rakentaa. Ohjaukseen kannattaa, tulla vaikka ajatuksia ja suunnitelmia ei olisikaan vielä paljon, sillä ohjauksessa saa hyviä vinkkejä suunnitteluun ja tontin hyödyntämiseen sekä talosi yleiseen suunnitteluun. 

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ja aktiivisemmin olet yhteydessä rakennusvalvonnan ohjaavaan tarkastusarkkitehtiin, sitä sujuvammin koko lupaprosessi tulee menemään. Aikaisella ja aktiivisella yhteydenpidolla vältetään väärinkäsitykset, rakentaja tietää millaisia suunnitelmia ja asiakirjoja lupahakemukseen tarvitaan ja näin lupahakemus on todennäköisesti heti valmiimpi eikä vaadi täydennyspyyntöjä. Näin myös luvan käsittelyaika on lyhyempi. 

Rakennesuunnittelija vastaa rakennuksen kantavien rakenteiden suunnittelusta. Pohjarakennesuunnittelija nimensä mukaisesti suunnittelee rakennuksen pohjarakenteet. Myös heillä on koulutus- ja työkokemusvaatimuksia ja suunnittelijat hyväksytään hankekohtaisesti rakennusvalvonnassa. Rakennuslupaa varten tuleekin nimetä vastaava rakennesuunnittelija ja vastaava pohjarakennesuunnittelija. Vastaavana pohjarakennesuunnittelijana voi toimia tapauksesta riippuen joko pohjatutkija tai vastaava rakennesuunnittelija

Talopakettia tai ns. muuttovalmista taloa hankkiessa, toimittaa talotoimittaja usein myös rakennesuunnitelmat. Talotehtaat eivät kuitenkaan useimmiten ota itselleen rakennuslupaan tarvittavaa vastaavan rakennesuunnittelijan roolia. Tähän joutuu rakentaja usein palkkaamaan eri henkilön, joka ottaa vastuun rakennesuunnitelmista vaikka ne tulisivatkin talotehtaalta. 

Mikäli esimerkiksi pääsuunnittelijalla on riittävä koulutus ja työkokemus rakenne- ja pohjarakennesuunnittelusta (useimmiten insinööri), voi hän toimia myös tässä tehtävässä. 

Ammattilaista voi etsiä esimerkiksi rakennusvalvonnan tarjoamasta ammattilaistietokannasta. 

Pientalon suunnittelua varten tarvitaan suunnittelun pohjakartta. Kartta ostetaan kaupungin Kaupasta.

Suunnittelun lähtökohdaksi tulee tutustua myös alueen kaavamääräyksiin, joissa mm. kerrotaan minkä kokoisen ja monikokerroksisen talon tontille voi rakentaa. Ajantasaisen asemakaavan löydät kaupungin karttapalvelusta kartta.ouka.fi 

Myös Oulun kaupungin rakennusjärjestys sekä rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamista. Eri alueille on laadittu omat rakentamistapaohjeet ja ne löydät rakennusvalvonnan sivulta. 

Rajan näytön tarkoituksena on osoittaa tontin tarkat rajat epäselvissä tapauksissa tai aitaa rakennettaessa. Mittausryhmä merkitsee tilauksesta maastoon puupaaluilla tontin rajapisteet. Palvelu on maksullinen. Samaa taksaa soveltaen merkitään tarvittaessa myös kohtuullisessa määrin muita raja- tai rasitelinjaa osoittavia pisteitä.

Palvelu tilataan Sähköisestä asiointipalvelusta.

Lisätietoa ja yhteystiedot Rakentajan mittauspalvelut -sivulta.

Oulun Energia Sähköverkko Oy vastaa sähkön jakeluverkosta Oulun kantakaupungissa, Kiimingin ja Yli-Iin alueilla.

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy vastaa sähkön jakeluverkosta Oulunsalon alueella.

Haukiputaan Sähköosuuskunta vastaa sähkön jakeluverkosta Haukiputaan alueella.

Caruna Oy vastaa sähkön jakeluverkosta Ylikiimigin alueella.

Valokuituliittymiä toimittavat Oulun seudulla useat eri toimijat. Saatavuutta voi tiedustella valokuituoperaattoreilta. Valokuidun tai muiden yhteyksien rakentamiseen kannattaa ehdottomasti varautua taloa rakentaessa jo maatyövaiheessa. Vaikka yhteyttä ei ostaisikaan rakennushetkellä, on edullista varautua sellaisen myöhemmin asentamiseen laittamalla muihin rakennustyön aikaisiin kaivantoihin vetonaruin varustettuja putkia (katualueelta esim. sähkökaapille ja sieltä edelleen sisälle). Näihin putkiin on huomattavasti helpompaa asentaa yhteyskaapeleita jälkeenpäin kuin kaivaa piha auki kaapelia varten. 

Oulun seudun valokuituhankkeista ja palveluntarjoajista saat mm. valokuiturakentamisen oppaasta.

Liitoslasunnto tarvitaan kaikkiin uudisrakennuksiin ja myös saneeraus/laajennushankkeisiin, jos kiinteistön vesihuoltoon tulee muutoksia. Liitoslausunto on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Kiinteistön vesi-ja viemärijohtosuunnitelmat laaditaan liitoslausunnossa annettujen tietojen pohjalta säädösten mukaisesti. LVI-asemapiirros on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Vesihuollon liitoslausunto tilataan sähköisesti.

Oulun Veden nettisivuilta löytyy tietoa rakentajille vesihuoltoon liittymiseen kuuluvista asioista. 

Tekninen asiakaspalvelu antaa neuvontaa puhelimessa aamupäivisin. 

Ennen rakennustöiden aloittamista tulee rakennuttajan palkata vastaavat suunnittelijat kiinteistön vesi- ja viemäri- (KVV) sekä ilmanvaihto- (IV) suunnitelmien tekijäksi. Tähän tehtävään nimetään useimmiten yksi vastaava talotekninen suunnittelija, joka vastaa talotekniikan suunnittelun kokonaisuudesta. 

Myös tällä suunnittelijalla on koulutus- ja työkokemusvaatimukset riippuen hankkeen vaativuudesta, suunnittelija tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. 

Vastaava talotekninen suunnittelija kannattaa myös palkata hyvissä ajoin, sillä hän aloittaa suunnittelutyönsä jo ennen luvan myöntämistä. Mm. lupahakemuksessa vaadittu LVI-asemapiirros on suunnitelma, jonka tekee yleensä vastaava talotekninen suunnittelija. 

Lisätietoa rakennusvalvonnan Suunnittelu ja valvonta -sivulta ja laadunohjausmateriaaleista. 

Lämmitysmuoto

Lämmitysmuodon valintaa kannattaa miettiä heti suunnittelun alussa. Lämmitysmuoto vaikuttaa mm. tilavaurauksiin, joita tekniikka vaatii sekä energiasuunnitteluun. 

Oulussa on kattava kaukolämpöverkko. Kaukolämpö on hinnaltaan vakaa ja toimitusvarma lämmitysmuoto. Useimmiten onkin järkevintä valita pientaloon lämmitysmuodoksi kaukolämpö, jos se vain on saatavilla. Tarkista linkistä Oulun Energian kaukolämpöverkon kattavuus. 

Muita nykyään suosittuja lämmitysmuotoja ovat erilaiset lämpöpumput: PILP (poisto-ilma-lämpöpumppu), VILP (vedestä ilmaan lämpöpumppu) ja maalämpö. Energiamuodon valinnassa auttavat sekä pääsuunnittelija että vastaava talotekninen suunnittelija.

Energiamuodon valinnassa tärkeää on pitää mielessä seuraavat asiat

• järjestelmän hankintahinta - kuinka pitkä takaisinmaksuaika kalliimmalla mutta vähemmän uusiutumatonta energiaa käyttävällä järjestelmällä on
• käyttökustannukset - paljonko uusiutumatonta energiaa kuluu talon elinkaaren aikana ja minkä verran se tulee maksamaan energianhinnan nousu arvioiden
• talon koko - kannattaako pieneen energiatehokkaaseen taloon asentaa kallista maalämpöjärjestelmää? (kts. edelliset kohdat takaisinmaksuajasta ja käyttökustannuksista)
• omat tavat - halutaanko mahdollisimman vaivaton järjestelmä vai aiotaanko esim. talvella lämmittää takalla

Apua energiavalintoihin rakennusvalvonnan Energiakonseptit -kortista. 

Aurinko­pa­neelien hankinta

Aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet ovat yleistyneet viime vuosina ja niiden hinnat ovat myös laskeneet. Paneeleja hankkiessa kannattaa ehdottomasti varmistaa järjestelmän sopiva koko ettei tule ylimitoittaneeksi kalliita järjestelmiä, joiden tuottamaa energiaa ei saakaan itse käytettyä. Useimmiten ongelmana on kulutuksen ja tuoton eriaikaisuus - kun energiaa olisi saatavilla päiväaikaan, ei kukaan ole kotona sitä käyttämässä.

Mikäli järjestelmiä ei halua asentaa heti rakentamisen yhteydessä, kannattaa varautua tulevaan asennukseen esimerkiksi johdotuksilla ja lämminvesivaraajalle, johon aurinkoenergia voidaan myöhemmin kytkeä.

Ennen rakennustöiden aloittamista tulee rakennuttajan palkata vastaavat kiinteistön vesi- ja viemäri- (KVV) sekä ilmanvaihto- (IV) työnjohtaja. KVV-/IV-vastaava työnjohtaja vastaa ilmanvaihto-, vesi- ja viemäri- sekä talotekniikka -asennusten oikeellisuudesta ja tarkastuksesta. KVV-vastaavan työnjohtajan tehtävä alkaa jo maatyövaiheessa sillä hän vastaa talon ulkopuolisten viemärien ja putkistojen rakennustyöstä.

KVV- ja IV-vastaava työnjohtaja tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. 

Lisätietoa rakennusvalvonnan Suunnittelu ja valvonta -sivulta ja laadunohjausmateriaaleista.