Suunnittelu ja valvonta

Pätevyydellä tarkoitetaan koulutus- ja kokemustasoa. 

Kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, onko tietyn pätevyystason omaava henkilö kelpoinen toimimaan suunnittelijana tai työnjohtajana kyseisessä yksittäisessä rakentamishankkeessa. 

Kun suunnittelu- ja työnjohtotehtävä on vähäinen, riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset selvitetään viranomaiselle erillisellä selvityksellä. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi on siis tapauskohtaista ja tapahtuu käytännössä kuten ennenkin.

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti. 

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokittelu on rakentamislaissa viisiportainen: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. 

• Vähäinen vaativuusluokka vaatii riittävän osaamisen
• Tavanomainen vaativuusluokka vaatii koulutuksen 
• Vaativammat luokat vaativat koulutuksen ja riittävän kokemuksen

Uudessa kelpoisuuden toteamisessa suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla erillisellä pätevyystodistuksella. Todistus vaaditaan kaikilla muilla vaativuustasoilla paitsi vähäisellä. Tällä hetkellä valtuutettuja toimijoita on rajallinen määrä. Laki rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. 

Vähäisessä suunnittelu- ja työnjohtotehtävässä riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset selvitetään viranomaiselle erillisellä selvityksellä. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi on siis tapauskohtaista ja tapahtuu käytännössä kuten ennenkin.

Tavanomaisessa tehtävässä edellytetään erillinen pätevyystodistus, jonka saaminen edellyttää rakentamisen alan tutkinnon. 

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakentamislaki säilyttää hankekohtaisen kelpoisuuden rakennusvalvonnalla (RakL 85 ja 89 §). Pätevyystodistuksen lisäksi otetaan huomioon hankkeen erityispiirteet arvioitaessa suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään. Tällaisina erityispiirteinä lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä haastava rakennuspaikka tai kulttuuriympäristöön soveltuvuudesta johtuvat seikat.

Siirtymäsäännöksen mukaan Oulun rakennusvalvonta voi hyväksyä tapauskohtaisesti suunnittelijan tai työnjohtajan kelpoiseksi, jos hänellä on rakennusvalvontaviranomaisen aiempi hyväksyntä vastaavasta vaativuusluokasta. Vaativuusluokan arviointia varten voidaan pyytää aiemman kohteen pääpiirustukset toimitettavaksi, jos vastuuhenkilö on toiminut tehtävässä jossain muussa kunnassa. Tavanomaisen vaativuusluokan suunnittelijaksi tai työnjohtajaksi hyväksytään vastaavaan tehtävään aiemmin hyväksytty henkilö, jolla on riittävä kokemus aiemman käytännön mukaisesti ennen virallisen pätevyystodistuksen esittämistä. 

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.

Lisätietoa pätevyyden osoittamisesta Ympäristöministeriön sivulla

Sähköisen lupahakemuksen yhteydessä, Vastuuhenkilöt-välilehdellä lisätään hankkeelle kaikki suunnittelijat ja työnjohtajat, joita edellytetään. Tämän jälkeen luvan hakija lähettää jokaiselle järjestelmästä vahvistuspyynnön. Vastuuhenkilö saa vahvistuspyynnön sähköpostiinsa ja käy linkin kautta hyväksymässä roolinsa hankkeeseen. Vastuun hyväksyminen vaatii tunnistautumista ja tunnusta lupajärjestelmään. Toimintatapa vastaa lomakkeella tehtyä vastuuhenkilön hakemusta, joten sähköisen lupahakemuksen yhteydessä ei ole välttämätöntä toimittaa lomaketta, kun vahvistukset sähköisessä järjestelmässä ovat kunnossa.

Paperiluvan yhteydessä käytetään lomaketta, jolla ilmoitetaan vastuuhenkilöt.

Todistusten ja referenssien toimittaminen

Rakentamislain tultua voimaan rakennusvalvonta ei enää arvioi vastuuhenkilöiden pätevyyksiä tutkinto- tai työtodistusten perusteella.

Pätevyys tulee osoittaa ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella. Ajantasaisen tiedon todistuksia myöntävistä tahoista löydät Ympäristöministeriön sivuilta:

Pätevyyden osoittamislaki - Ympäristöministeriö

Rakennusvalvonta arvioi henkilön kelpoisuuden toimia hankkeen vastuuhenkilönä perustuen todistuksella osoitettuun pätevyyteen sekä työkokemukseen. Vaativissa, erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa voidaan ottaa huomioon myös hankkeen erityispiirteet kelpoisuutta arvioitaessa. Tavanomaisissa hankkeissa kelpoisuus osoitetaan pelkällä pätevyystodistuksella.

Lisätietoa eri vaativuusluokkien vastuuhenkilöiden kelpoisuudesta löydät esimerkiksi Rakentamislaista, Valtioneuvoston asetuksesta ja rakennusvalvontojen yhteisistä käytännöistä.

Toimittaessaan todistukset ja referenssit, voi ammattilainen pyytää tallettamaan ne rakennusvalvonnan tietokantaan. Tietokanta perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin vastuuhenkilö voi itse valita toimittaako selvitykset jokaisen hakemuksen liitteenä erikseen. Tutustu tietokannan tietosuojaselosteeseen.

Referens­si­luettelo

Referenssiluettelo voi olla vapaamuotoinen mutta siitä tulee käydä ilmi tarvittava määrä kohteita, joissa on ollut mukana. Kohteista tulee listata, milloin hanke on toteutunut, rakennustyyppi (omakotitalo, kerrostalo, toimisto jne.), uudis- vai korjausrakentaminen, hankkeen vaativuusluokka sekä missä tehtävässä itse on toiminut rakennushankkeessa.

Tavanomaisissa hankkeissa kelpoisuus osoitetaan pelkällä pätevyystodistuksella. 

Vaativissa kohteissa toimiakseen tulee vastuuhenkilöllä olla vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä. Kokemus arvioidaan vähintään 6 vuoden ajalta, joten olisi hyvä liittää kohteet viimeisten 8-10 vuoden ajalta. Vastaavalta työnjohtajalta edellytetään rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen vähintään neljän vuoden kokemus, josta vähintään kaksi vuotta on valmistumisen jälkeistä.

Erittäin vaativissa kohteissa tulee vastuuhenkilöllä olla vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena suunnittelijana toimimisesta vaativassa suunnittelutehtävässä. Kokemus arvioidaan vähintään 6 vuoden ajalta, joten luetteloon olisi hyvä liittää kohteet viimeisten 8-10 vuoden ajalta. Vastaavalta työnjohtajalta arvioidaan vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa työnjohtotehtävässä toimimisesta.

Poikkeuksellisen vaativien kohteiden kohdalla kelpoisuus arvioidaan edellisiä tarkemmin ja silloin on syytä selvittää kaikki merkittävimmät kohteet koko uralta, etenkin viimeisten 10 vuoden ajalta. Poikkeuksellisen vaativissa kohteissa suunnittelijalla tulee olla vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä. Vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään neljän vuoden kokemus ja perehtyneisyyttä kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä.

Siirtymäsäännös

Siirtymäsäännöksen mukaan Oulun rakennusvalvonta voi hyväksyä tapauskohtaisesti suunnittelijan tai työnjohtajan kelpoiseksi, jos hänellä on rakennusvalvontaviranomaisen aiempi hyväksyntä vastaavasta käyttötarkoitus- ja vaativuusluokasta. Vaativuusluokan arviointia varten voidaan pyytää aiemman kohteen pääpiirustukset toimitettavaksi, jos vastuuhenkilö on toiminut tehtävässä jossain muussa kunnassa. Tavanomaisen vaativuusluokan suunnittelijaksi tai työnjohtajaksi hyväksytään vastaavaan tehtävään aiemmin hyväksytty henkilö, jolla on riittävä kokemus aiemman käytännön mukaisesti ennen virallisen pätevyystodistuksen esittämistä. 

Kelpoisuuden arvioimiseksi siirtymäsäännöksen avulla vastuuhenkilön tulee toimittaa rakennusvalvonnalle

• Rakennusvalvontaviranomaisen tekemä hyväksyntäpäätös, jonka perusteella pätevyyttä ollaan osoittamassa
  • Päätöksen tulee olla ajalta 1.1.2020-31.12.2024
  • Tulee olla samasta käyttötarkoitusluokasta ja vähintään samasta vaativuusluokasta
  • Mikäli kyseessä on Oulussa tehty hyväksyntä, riittää tieto lupatunnuksesta
• Tutkintotodistus sekä opintosuoriteote
• Referenssiluettelo

Rakentamislaki | 751/2023 | Lainsäädäntö | Finlex

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.

Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta, ja hän voi toimia myös esim. rakennus- tai rakennesuunnittelijana sekä vastaavana työnjohtajana.

Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa ja viimeistään suunnittelun käynnistyessä ja talotyypin valinnassa.

Vastuut

Pääsuunnittelijan vastuu perustuu rakentamislakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin.

Kelpoisuus

Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, diplomi-insinööri, rakennusinsinööri, LVI-insinööri tai rakennusmestari). Jos pääsuunnittelija toimii myös varsinaisena rakennussuunnittelijana, hänellä tulee olla ajantasainen suunnittelukokemus ja -osaaminen ko. suunnittelualalta.

Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa lupahakemus omalta osaltaan.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 48 § Pääsuunnittelijan tehtävät 

Rakentamislaki 92§ Pääsuunnittelija

Rakentamislaki 82§ Suunnittelutehtävän vaativuusluokat

Rakentamislaki 83§ Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelija vastaa rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta ja suunnittelualaansa kuuluvien asiakirjojen mm. rakennuslupapiirustusten laatimisesta.

Vastuut

Lain mukaan rakennussuunnittelijan on mm. huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

Kelpoisuus

Rakennussuunnittelijalla tulee olla suunnittelutehtävän vaativuutta vastaava rakennusalan tutkinto (tai vaativuudeltaan vähäisissä hankkeissa riittävä osaaminen) sekä tehtävän edellyttämä rakennussuunnittelukokemus.

Rakennussuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa laatimansa piirustukset sekä vastuuhenkilönä vahvistaa osallistumisensa lupahakemukseen.

Rakentamislaki 93§ Rakennussuunnittelija

Rakentamislaki 82§ Suunnittelutehtävän vaativuusluokat

Rakentamislaki 83§ Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

Pienet rakennukset kuten vajat, pienet katokset ja leikkimökit kuuluvat rakennesuunnittelun osalta vaativuusluokkaan vähäinen.

Pääsääntöisesti omakotitalot kuuluvat rakennesuunnittelun vaativuuden osalta vaativuusluokkaan tavanomainen (vaativimmat voivat olla myös luokkaa vaativa tai poikkeuksellisen vaativa).

Rivitalot, hallit, kerrostalot jne. kuuluvat vaativuusluokkaan vaativa.

Merkittävimmät kohteet ovat vaativuusluokkaa poikkeuksellisen vaativa, jolloin aina tutkitaan erityismenettelyn tarve.

Huomattava, että rakennesuunnittelun vaativuusluokka ei välttämättä ole sama kuin rakennusluvassa määritelty arkkitehtisuunnittelun vaativuusluokka.

Jokaisessa kohteessa on oltava vastaava rakennesuunnittelija. 

Lisäksi vastaava pohjarakennesuunnittelija on pakollinen kaikissa uudisrakennuskohteissa ja niissä korjauskohteissa, joissa tehdään perustuksiin tai pohjarakenteisiin liittyviä toimenpiteitä.

Rakentamislaki 94§ Erityissuunnittelija

Rakentamislaki 82§ Suunnittelutehtävän vaativuusluokat

Rakentamislaki 83§ Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

Vastaava pohjarakennesuunnittelija on pakollinen kaikissa uudisrakennuskohteissa ja niissä korjauskohteissa, joissa tehdään perustuksiin tai pohjarakenteisiin liittyviä toimenpiteitä.

Rakentamislaki 94§ Erityissuunnittelija

Rakentamislaki 82§ Suunnittelutehtävän vaativuusluokat

Rakentamislaki 83§ Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

Vastaava talotekninen suunnittelija huolehtii rakennuksen teknisten järjestelmien suunnittelun kokonaisuudesta (esimerkiksi käyttövesi, viemäröinti, lämmitys, ilmanvaihto, kylmätekniikka ja rakennusautomaatio).

Hankkeella voi olla useampia taloteknisten järjestelmien suunnittelijoita, esimerkiksi erillinen KVV-suunnittelija ja IV-suunnittelija. Tässä tapauksessa vastaava talotekninen suunnittelija huolehtii suunnitelmien yhteensovituksesta.

Vastuut

Talotekninen suunnittelija toimii erityissuunnittelijana, ja hänen vastuunsa perustuu rakentamislakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin.

Vaativuusluokat

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat arvioidaan aina tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Vaativuuteen vaikuttaa rakennuksen tyypin lisäksi myös käytettävät suunnitteluratkaisut sekä hankkeen kokonaislaajuus. Vaativuusluokkien määräytymisestä on annettu Valtioneuvoston asetus 1063/2024.

Suuntaa antavia esimerkkejä tehtävien vaativuusluokista:

Vähäinen - pieni talousrakennus painovoimaisella ilmanvaihdolla 

Tavanomainen - omakotitalo, paritalo, rivitalo, tavanomaisin ratkaisuin pienet liikerakennukset ja hallit

Vaativa - asuinrakennus painovoimaisella ilmanvaihdolla, luhtitalo, kerrostalo, päiväkodi, koulu, myymälä, liikerakennus, kokoontumistila, palvelutalo

Erittäin vaativa - hotelli, monitoimihalli, suuri liikerakennus tai kokoontumistila

Poikkeuksellisen vaativa - korkeat kerrostalot, uimahallit, jäähallit, sairaalat, tarkkaa olosuhdehallintaa vaativat rakennukset

Kelpoisuus

Suunnittelijan kelpoisuus muodostuu pätevyystodistuksella osoitettavasta pätevyydestä sekä riittävästä kokemuksesta.

Suunnittelijan on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelutehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet arvioidessaan suunnittelijan kelpoisuutta tehtävään.

Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla on oltava kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.

Vähäisessä suunnittelutehtävässä kelpoisuusvaatimuksena on rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.

Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä suunnittelijalla tulee olla vähintään LVI-teknikon tai tekniikan kandidaatin tai muu soveltuva ja edellä lueteltuja vastaava tutkinto. Työteknikko ei ole kelpoinen tutkinto.

Vaativassa suunnittelutehtävässä koulutusvaatimuksena on diplomi-insinöörin, insinöörin (amk) tai insinöörin (yamk) tai muu soveltuva ja edellä lueteltuja vastaava tutkinto.

Lisäksi hänellä on oltava vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä.

Erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä vaatimukset ovat muutoin vastaavat kuin vaativassa, mutta lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa suunnittelutehtävässä toimimisesta.

Poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä koulutusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tai insinöörin (yamk) tutkinto tai muu soveltuva ja edellä lueteltuja vastaava tutkinto.

Lisäksi hänellä on oltava vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä.

Rakentamislaki 82 § Suunnittelutehtävän vaativuusluokat

Rakentamislaki 83 § Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

VNa suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista

Sähkösuun­nit­telija

Sähköteknisten suunnittelijatehtävien henkilösertifioinnin avulla asiakas voi varmistaa ehdolla olevien henkilöiden pätevyyden eri vaativuusluokkien mukaisissa suunnittelukohteissa. Myönnettävästä pätevyyden osoittavasta sertifioinnista päättää puolueeton lautakunta, joka koostuu asiantuntijaorganisaatioiden edustajista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin edustaja toimii lautakunnan toimintaa avustavana asiantuntijana.

Sertifiointijärjestelmällä halutaan vakuuttaa asiakkaille, että suunnittelijalla on riittävästi koulutusta ja kokemusta, joilla hän suoriutuu tarjouskohteen projektinhallinnasta.

Pätevyysvaatimusten eri tasojen pohjana ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset koulutus- ja kohdevaatimukset. Luokitus porrastuu alimmasta C-luokasta korkeimpaan AA-luokkaan. Luokitus myönnetään henkilökohtaisesti suunnittelijalle.

Sähkösuunnittelijan pätevyysrekisteri

Sähköura­koitsija

Sähkö- ja hissitöitä saa Suomessa tehdä vain, mikäli täyttää asetetut vaatimukset ja toiminnan aloittamisesta on tehty ilmoitus Tukesin sähköurakoitsijarekisteriin. Sääntelyn piiriin kuuluvat sähköasennustyöt sekä sähkölaitteiden korjaustoiminta.

Sähköurakoitsijoiden rekisteri löytyy Turvatekniikan keskuksen TUKESin sivuilta.

Jos hankkeeseen edellytetään vihersuunnittelija, koulutusvaatimus on jokin seuraavista

• ympäristö- tai maisemasuunnittelija (AMK tai opistotutkinto)
• hortonomi (AMK tai opistotutkinto)
• maisema-arkkitehti

Rakennusvalvontaviranomaiselle on ilmoitettava kirjallisesti rakennushankkeen vastaava työnjohtaja rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä (aina uudisrakennuksen ollessa kyseessä).

Vastaavan työnjohtajan tulee johtaa rakennustyötä ja viranomaisiin päin vastata sen suorittamisesta.

Rakennusvalvonta voi antaa vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen ja vastaavan työnjohtajan kelpoisuuden arvioinnin yhteydessä.

Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, tulisi rakennushankkeeseen ryhtyvän harkita erillisen valvojan tai rakennustyön tarkkailijan palkkaamista rakentajan (omia) etuja valvomaan. Valvojan ja rakennustyön tarkkailijan oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty erikseen.

Pätevyys

Omakotitalorakennuksen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja soveltuva työkokemus rakennusalalta tai muuten osoitetut vastaavat tiedot.

Tehtävät

Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella hankkeeseen, yleensä n. (100)150–200 tuntia.

Rakennusvalvonta seuraa ja arvioi vastaavan työnjohtajan työskentelyä sekä tukee häntä tehtävässään.

Vastaava työnjohtaja on syytä palkata välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Hän toimii rakennuttajan neuvojana rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä sekä vastaa viranomaisiin päin rakennushankkeen määräysten- ja luvanmukaisuudesta.

Vastaavan työnjohtajan tulee pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja että työt tehdään niiden ja luvan mukaisesti. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. Vastaavan työnjohtajan tulee tehdä vähintään vastaavan työnjohtajan tarkastuslistan mukaiset ja rakennusluvan yhteydessä annettavassa valvontakirjassa esitetyt tarkastukset rakennuskohteessa paikan päällä.

Rakentamislaki 96§ Vastaava työnjohtaja

Rakentamislaki 86§ Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat

Rakentamislaki 87§ Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Maankäyttö- ja rakennusasetus 73 § Vastaavan työnjohtajan tehtävät

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohtaja (KVV) sekä ilmanvaihtolaitteiston työnjohtaja (IV)

Kun rakennuslupapäätöksessä niin edellytetään, tulee vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteistotyössä olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. 

IV/KVV-työnjohtaja vastaa siitä, että KVV- ja IV-laitteisto asennetaan määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. KVV- ja IV-työnjohtajan tulee omalta osaltaan huolehtia katselmusten tilaamisesta sekä täyttää rakennustyön tarkastusasiakirjaa.

Vaativuusluokat

Työnjohtotehtävien vaativuusluokat arvioidaan aina tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Vaativuuteen vaikuttaa rakennuksen tyypin lisäksi myös käytettävät suunnitteluratkaisut sekä hankkeen kokonaislaajuus. Vaativuusluokkien määräytymisestä on annettu Valtioneuvoston asetus 1063/2024.

Suuntaa antavia esimerkkejä tehtävien vaativuusluokista:

Vähäinen - pieni talousrakennus

Tavanomainen - omakotitalo, paritalo, rivitalo, tavanomaisin ratkaisuin pienet liikerakennukset ja hallit

Vaativa - asuinrakennus painovoimaisella ilmanvaihdolla, luhtitalo, kerrostalo, päiväkodi, koulu, myymälä, liikerakennus, kokoontumistila, palvelutalo

Erittäin vaativa - hotelli, monitoimihalli, suuri liikerakennus tai kokoontumistila

Poikkeuksellisen vaativa - korkeat kerrostalot, uimahallit, jäähallit, sairaalat, tarkkaa olosuhdehallintaa vaativat rakennukset

Kelpoisuus

Työnjohtajan kelpoisuus muodostuu pätevyystodistuksella osoitettavasta pätevyydestä sekä riittävästä kokemuksesta.

Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet arvioidessaan suunnittelijan kelpoisuutta tehtävään.

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä on korjaus- tai muutostyössä työnjohtajalla oltava kokemusta korjausten tai muutostöiden työnjohtotehtävistä.

Vähäisessä tehtävässä kelpoisuusvaatimuksena on rakennuskohteen ja työnjohtotehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.

Tavanomaisessa tehtävässä työnjohtajalla tulee olla vähintään talotekniikan perus- tai ammattitutkinto siltä alalta, jota työnjohtotehtävä koskee (IV/KVV).

Vaativassa tehtävässä koulutusvaatimuksena on LVI-tekniikan erikoisammattitutkinto (työteknikko), LVI-teknikko, rakennusmestarin (amk), insinöörin (amk) tai muu rakentamisen tai tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto.

Lisäksi hänellä on oltava rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen vähintään neljän vuoden kokemus, josta vähintään kaksi vuotta on valmistumisen jälkeistä

Erittäin vaativassa tehtävässä tehtävässä koulutusvaatimuksena on LVI-teknikon, rakennusmestarin (amk), insinöörin (amk) tai muu rakentamisen tai tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto. 

Lisäksi vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa työnjohtotehtävässä toimimisesta.

Poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä koulutusvaatimuksena on insinöörin (amk), rakennusmestarin (amk) tai muu rakentamisen tai tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto. 

Lisäksi vähintään neljän vuoden kokemus ja perehtyneisyyttä kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä

MRA 73 § Vastaavan työnjohtajan tehtävät

Rakentamislaki 97 § Erityisalojen työnjohtajat

Rakentamislaki 87§ Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, tulisi rakennushankkeeseen ryhtyvän harkita erillisen valvojan palkkaamista rakentajan (omia) etuja valvomaan.

Valvoja toimii rakennustyömaalla rakennuttajan edustajana ja valvoo heidän etunsa ja laadukkaan rakentamisen toteutumista.

Valvoja on sopimussuhteessa rakennuttajan kanssa. Valvojaa ei tarvitse hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella.

Rakennuskohteessa pysyvänä osana käytettäväksi tarkoitetulla rakennustuotteella olla sellaiset ominaisuudet, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyttöiän ajan. Puurakenteinen elementti on em. lain tarkoittama rakennustuote.

Rakentamislaki 121 §

Varmen­nus­to­distus

Puuelementtejä koskeva CE-merkintä, jolla ominaisuudet voidaan varmentaa, on tulossa pakolliseksi lähivuosina. Koska CE-merkintään velvoittavaa standardia ei ole vielä hyväksytty, on elementeille mahdollista hakea kansallinen hyväksyntä: varmennustodistus. Se on kuitenkin valmistajalle vapaaehtoinen. Varmennustodistuksen myöntämisen jälkeen ei kohteen elementteihin kohdistuvaa rakennuspaikkakohtaista varmennusta lähtökohtaisesti tarvita.

Rakennus­paik­ka­koh­tainen varmen­taminen

Ellei valmistajalla ole varmennustodistusta, on rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttaja) selvitettävä kelpoisuus ja rakennusvalvonnan edellyttäessä myös osoitettava kelpoisuus rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuspaikkakohtaisesti.

Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 17 §

Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa rakennustuotteen kelpoisuuden rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsoman tahon selvityksellä, joka perustuu rakennuspaikkakohtaiseen tutkimusraporttiin, Euroopan talousalueella tai Turkissa annettuun hyväksyntään, rakennustuotteesta otettavaan näytteeseen tai laskentaan.

Näytteiden ottamisessa on käytettävä laadunvalvonnan varmentajaa tai tutkimusmenetelmälle akkreditoitua tutkimuslaitosta tai muuta rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsomaa tahoa.

Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä, 13 §

Hyväksyttävänä selvityksen laatijana pidetään ympäristöministeriön tälle tuoteryhmälle hyväksymää laadunvalvonnan varmentajaa (Eurofins Expert Services, Kiwa Inspecta, Finotrol). Näytteiden otossa voidaan hyväksyä myös jokin muu akkreditoitu (tutkimus)laitos.

Menettelyvaihtoehtoja kelpoisuuden osoittamiseen rakennuspaikkakohtaisesti on kaksi.

Vaihtoehto 1

Jokin kolmesta edellä mainitusta laadunvalvonnan varmentajasta arvioi valmistajan laadunvarmistuksen elementtien valmistuspaikalla. Vertailuna käytetään ympäristöministeriön sivulta löytyvää arviointiperustetta. Arviointi tehdään varmennustodistuksen käyttämiseen liittyvänä alkutarkastuksena. Tarkastuksen perusteella laadunvalvonnan varmentaja arvioi ja hyväksyttää rakennusvalvonnalla itse kohteen elementteihin liittyvän tarkastuksen tarvittavan laajuuden. Koska kyse on nimenomaan rakennuspaikkakohtaisesta varmennuksesta, ei itse elementteihin kohdistuvaa varmennusta voi jättää pois.

Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 12 §

Tämä on suositeltava menettely, koska alkutarkastus mahdollistaa varmennustodistuksen hakumenettelyn käynnistämisen. Alkutarkastusta voi hyödyntää rajallisen ajan varmennustodistusprosessin aikana myös muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa (varmennustodistusprosessissa mukana oleva toimielin voi hyödyntää, lähtökohtaisesti ei muut tahot). Varmennustodistus helpottaa aikanaan myös siirtymistä pakolliseen CE-merkintään, koska menettely on vastaava kuin varmennustodistuksessa. Kun CE-merkintä tulevaisuudessa tulee pakolliseksi, ei tuotetta voi enää toimittaa ilman CE-merkintää.

Vaihtoehto 2

Ellei valmistaja halua hankkia itselleen rakennusvalvontaviranomaisia koko maassa sitovaa varmennustodistusta, voi rakennuspaikkakohtainen selvitys perustua pelkästään kohteeseen toimitettavien/toimitettujen elementtien kelpoisuuden arviointiin. Kattavuus on tällöin luonnollisesti vaihtoehtoa 1 laajempi, ja tässäkin tapauksessa rakennusvalvonnan päteväksi katsoman selvityksen laatijan on hyväksytettävä tarkastussuunnitelma rakennusvalvonnalla. Menettelyä ei voi hyödyntää muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa.

Rakentamisen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten todentamiseksi rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Siihen tehdään merkinnät katselmuksista, viranomaisen toimittamista tarkastuksista sekä yksityisen vastattaviksi määrätyistä työn suorituksen tarkastuksista.

Rakennusluvassa määrätyt tai aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöt sekä työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt varmentavat suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai yhteenvetolomakkeeseen. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että rakennustyömaalla on käytettävissä ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja. Tarkastusasiakirjan pitämisestä tehdään merkintä loppukatselmuspöytäkirjaan ja sen yhteenveto arkistoidaan rakennusvalvontavirastossa rakennuksen lupa-asiakirjojen yhteyteen.

Rakennustyön tarkastusasiakirjan pitäminen on rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluva ja rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttava menettely. Sen tulee hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen sisältää ne olennaiset asiat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke tulee toteutetuksi rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä  myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen tai viranomaiselle toimitettujen suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Jokaisessa rakennushankkeessa tulee keskeiset riskit ennalta määritellä ja sisällyttää niitä koskevat työ- ja rakennusvaiheiden tarkastukset työmaan tarkastusasiakirjaan.

Tarkastusasiakirjaan kuuluvia olennaisia asioita ovat
muun muassa:

• rakennustyön aloittamisen edellytysten tarkistaminen
• kunkin tarkastettavan työvaiheen toteuttamisen edellytysten varmistaminen
• rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä pitkäaikaiskestävyyteen liittyvien keskeisten työvaiheiden tarkastukset
• kantavien rakenteiden keskeisten virheriskien selvittäminen rakenneosien valmistuksessa, rakennustyön toteutuksessa ja rakennuksen käytössä sekä tähän perustuva tarkastusten varmentaminen
• rakennustyön aikaisen kosteuden haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja rakennuksen kuivatuksen varmistaminen
• rakentamisen suunnitelmien mukaisuuden varmentaminen tai maininta poikkeamisen hyväksymisestä
• rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta varten tarpeellisen tiedon kokoaminen
• rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen
• katselmusten ja muiden viranomaistarkastusten merkitseminen sekä loppukatselmuksen toimittamisen edellytysten varmistaminen

Tarkastusasiakirjaa pidettäessä tulee erityinen huomio kohdistaa rakentamisen keskeisiin työvaiheisiin, kuten riskillisiin rakenteisiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseen sekä tähän perustuvaan tarkastusten varmentamiseen.

Ympäristöministeriön julkaisemat ympäristöoppaat nro 76 "Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja" ja nro 43 "Asuinkerrostalotyömaan tarkastusasiakirja" voivat kyseisissä hankkeissa toimia rakennustyön tarkastusasiakirjoina tai sen osana. Oppaan mukainen tarkastuslista voidaan ottaa käyttöön rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelun kautta luvan myöntämisen jälkeen. 

Pienta­lo­työmaan valvonta ja tarkas­tus­asiakirja, Ympäris­töopas 76

Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja antaa pientalorakentajalle yksityiskohtaisia ohjeita rakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan sekä auttaa kuntien rakennusvalvontaviranomaisia käytännön työssä.

Julkaisu on hyvä olla mukana tehtäessä suunnittelu- ja työnjohtosopimuksia. Siihen tehtävine merkintöineen on tarkoitettu rakennuttajan haltuun jääväksi asiakirjaksi. Julkaisusta on hyötyä myös rakennuksen siirtyessä uudelle omistajalle. Julkaisua voidaan käyttää myös pelkästään tarkistuslistana tai työmaapäiväkirjana. Julkaisu on sopusoinnussa lainsäädännön ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa rakentamiselle asetettujen vaatimusten kanssa.

Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirjassa on tietoa
rakentamisen työsuorituksista, niihin liittyvistä virheriskeistä ja
niiden välttämisestä. Siinä käydään läpi

• rakennustyön aloittaminen
• perustaminen, rakennuspohjan kuivatus, hulevedet ja
• rakennuspaikan viimeistely
• alapohjat ja maanvaraiset rakenteet
• rakennusaikaisen kosteuden hallinta
• runko-, yläpohja- ja vesikattorakenteet
• ulkoseinät, märkätilat, parvekkeet, erkkerit ym.
• paloturvallisuus, ääneneristys
• vesi-, viemäri-, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet
• rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöönotto