Ympäristöohjelman toteuma 2025

Toteumaraportin sisältö

Oulun kaupungin ympäristöohjelma päivitettiin vuonna 2023. Ympäristöohjelma koostuu neljästä painopisteestä, jotka sisältävät tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. 

Sivun alussa olevasta sisällysluettelosta pääset suoraan kunkin painopisteen toimenpiteiden toteutumisesta kertovaan osioon. Ympäristöasioihin liittyvät taloudelliset tunnusluvut raportoidaan kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Kasvihuonekaasujen päästöistä löydät tietoa ilmastosivuilta. 

Voit avata sivulla olevat kuvaajat myös erilliselle välilehdelle kuvaajassa oikealta alhaalta löytyvästä painikkeesta. Klikkaamalla kuvaajien päältä hiiren oikealla painikkeella voit avata kuvaajan tiedot taulukkomuodossa. Osasta kuvaajia löydät kysymysmerkin. Viemällä osoittimen kysymysmerkin päälle saat lisätietoa kyseisestä mittarista. Jos kuvaajassa on numeron sijaan viiva/tyhjä, kyseisestä tietoa ei ole saatavissa. 

Sivun lopusta löydät listan kaikista ympäristöohjelman mittareista ja toimenpiteistä, joita voit suodattaa pudotusvalikoista löytyvien kriteerien mukaisesti. Jos mittarin kohdalla vuosi 2025 on tyhjä, tietoa ei joko ole pystytty tuottamaan tai se saadaan vasta myöhemmin. Mittarilistasta löytyvät nyt myös Kiertotalouden toimenpideohjelman mittarit (kategoriahaulla Jätehuolto ja kiertotalous). Toimenpiteiden etenemisen tilanne on arvioitu vuoden 2025 lopussa.

Ympäristöohjelman tavoitteita toteutetaan myös hankkeilla, joista on tehty nostoja raportille vuodelta 2025. Lisätietoa löydät Oulun kaupungin Kehittämishankkeet ja -projektit -sivulta. Ympäristöohjelmaa tukevat hankkeet löytyvät ympäristösalkusta. 

Kysymyksiä raportista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen ilmasto(at)ouka.fi.

Aiempien vuosien toteumaraportit löytyvät Ympäristöohjelman seuranta -sivulta.

Painopiste 1: Kaupunkimme kehittyy kestävästi

Kestävä kaupunkisuunnittelu

Oulun kaupunkisuunnittelu huomioi kestävän kehityksen periaatteet ja kaupungin pitkän aikavälin kehittymisen. Kaupunki tarjoaa asumisen mahdollisuuksia urbaanissa ympäristössä ja maaseudulla, mm. varmistamalla elinvoimaiset kaupunkikeskukset. Kaupunkisuunnittelussa korostetaan kestävyyden kannalta vaikuttavimpia toimenpiteitä tähdäten kaupunkiympäristöön, joka on rakennuksiltaan, infrastruktuuriltaan ja olosuhteiltaan kokonaisvaltaisesti kestävää. 

Vuonna 2025 hyväksyttiin 16 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Hyväksyttyjen asemakaavojen laajuus oli 122 hehtaaria, josta uutta asemakaavoittamattomalle alueelle luotua asemakaavaa oli 31 ha. Rakennusoikeutta asemakaavoihin sisältyi 213 750 kerrosalaneliömetriä, joista rakennusoikeuden nettolisäys oli noin 152 800 k-m2. Täydennysrakentamisen osuudelle asemakaava-alueiden asuntotuotannosta (%) on tavoitteena 70 %. Vuonna 2025 tavoitteesta jäätiin selvästi. Poikkeuksellisen alhainen osuus johtuu kerrostalorakentamisen vähäisestä määrästä.

Asunto- ja työpaikkarakentamisen osalta toteutettiin MATO-ohjelman mukaisia asemakaavahankkeita eri puolilla Oulua mm. Heikkilänkankaalla ja Ellinsuolla. Oulujokivarren asemakaavatyötä Madekoskelle sekä Pikkaralaan edistettiin kaavaluonnoksen valmistelulla ja maanomistajakeskusteluilla. Asemakeskuskokonaisuuden ensimmäinen asemakaava joukkoliikenneterminaalin, Oulun Pysäköinnin pysäköintitalon ja Oulun Sivakan toimistotalohankkeen osalta hyväksyttiin, mutta kaavasta on sittemmin valitettu hallinto-oikeuteen. Vesiliikuntakeskuksen asemakaava valmistui.

Pientaloalueiden täydennys- ja tiivistämisrakentamisen TÄTI-projektin tavoitteena on mm. vanhojen alueiden rakennus- ja asuntokannan vahvistaminen ja monipuolistaminen, nykyisen rakennuskannan hoitaminen ja säilyttäminen sekä vanhojen asuinalueiden vetovoiman vahvistaminen. Samalla pyritään vähentämään kaupunkialueen laajamittaista levittäytymistä uusille, luonnonvaraisille alueille. Pilottivaiheessa vuosina 2024–2026 tarkastellaan Kaakkurinkankaan ja Kuivasjärven asuinalueita. Vuonna 2025 projektia jatkettiin mm. työpajatyöskentelyllä. 

Myös Sivakka Oy:n tavoitteena on täydennysrakentamisen edistäminen. Vuonna 2025 valmistui uudiskohteet Pateniemenrantaan ja Menninkäisentielle. Näistä jälkimmäinen edusti täydennysrakentamista. Lisäksi aloitettiin uusien kohteiden rakentaminen Hiukkavaaraan, Kuivasjärvelle ja Haukiputaan Holmaan. Näistä kaksi on korvaavaa rakentamista.

Kaavoituksessa kehitetään aktiivisesti ilmastovaikutusten arviointia. Tällä hetkellä käytössä ovat Ilmastonkestävä kaavoitus -työkalu (KILVA) ja hiilijalanjäljen laskentaohjelma Planect. KILVA ohjaa ja auttaa arvioimaan suunnitteluratkaisun ilmastovaikutuksia kvalitatiivisesti. Planectilla puolestaan saadaan numeerinen arvio kaava-alueen hiilijalan- ja –kädenjäljestä. Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan esirakentaminen, infra ja yleiset alueet, rakennukset ja tontit, maaperä ja kasvillisuus sekä liikenne ja energia. Hiilikädenjäljessä huomioidaan rakennukset ja tontit sekä maaperä ja kasvillisuus. Oulun kaavoitus on ollut aktiivisesti mukana Planect-ohjelman kehittämisessä.

Viherkerroin on ollut käytössä uusissa asemakaavoissa niin, että vihertehokkuusluku on vähintäänkin laskettu maankäyttöluonnoksesta. Tavoitteellinen viherkerroin on asetettu niihin asemakaavoihin, joihin se käyttöönoton päätöksen mukaisesti kuuluu. Vuonna 2025 tavoitteellinen vihertehokkuus oli mukana kolmessa valmistuneessa kaavassa ja kattoi neljänneksen asemakaavoitetuista hehtaareista. Hehtaareilla mitattuna osuus kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli 62 %.

Uuden keskustavision valmistelua jatkettiin. Keväällä järjestettiin Lego-tapahtuma ja syksyllä työpajoja. Vision luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa loppusyksystä ja luonnos oli julkisesti nähtävillä. Valmistelun aikana yli tuhat oululaista on osallistunut pohtimaan, miltä Oulun keskusta voisi tulevaisuudessa näyttää. Myös muita sidosryhmiä, esimerkiksi keskustan yrittäjiä, osallistettiin vision päivitykseen. Keskustavisiolla vastataan tulevaisuuden kestävän kaupunkikeskustan haasteisiin, kuten kaupunkiympäristön viihtyisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, hiilineutraaliuteen sekä kaupunkikulttuurin kehittämiseen ja elinvoiman lisäämiseen. Uusi visio valmistuu 2026 ja se ohjaa keskustan kehitystä vuoteen 2040 asti.

Asuntomessut järjestettiin Hartaanselänrannan alueella vuonna 2025. Messukodeissa korostuivat kestävä rakentaminen, energiatehokkuus, muuntojoustavat pohjaratkaisut ja laadukas pihasuunnittelu. Yhteisöllisyys näkyi sekä tilojen ratkaisuissa että jaetuissa pihoissa ja reiteissä. Messualueen Lehtokylässä rakentajilta vaadittiin erillinen ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma. Toteumaa seurattiin messukohteiden osalta rakennusluvan yhteydessä viherkerrointyökalulla. Tavoiteltu vihertehokkuusluku oli 0,90 ja kaikki kohteet saavuttivat tämän. Viherkertoimen avulla Lehtokylään messukoteihin rakentui esimerkillisen vehreitä pihoja. Myös Oulun alueella vielä harvinaisia viherkattoja toteutettiin useisiin talousrakennuksiin.

Oulun kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö jatkui. Yleiskaavan selvityksistä työstettiin mm. Tehokkaan joukkoliikenteen selvitystä ja Liikenneverkkosuunnitelmaa. Suunnittelualue sisältää Oulun kaupungin keskusta-alueet ympäristöineen, suurimmat palvelu-, työpaikka- ja teollisuusalueet, keskeiset virkistysalueet sekä merkittävimmät liikenneyhteydet lentokenttää lukuun ottamatta. Suunnittelualueella asuu noin 80 % Oulun kaupungin asukkaista.

Kaavoituksella edistetään myös vihreää siirtymää. Pyyryväisessä, Oritkarissa ja Nuottasaaressa kaavojen valmistelua jatkettiin. Uutena hankkeena käynnistettiin Hangaskankaan ja Juurusojan vihreän siirtymän osayleiskaavan laatiminen. 

Palveluiden saavutettavuus heikkeni joiltain osin

Oulun kaupungin palvelutarjontaa ohjataan keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Keskuksia kehitetään toiminnoiltaan monipuolisiksi niiden ominaispiirteiden pohjalta. Kaupunkikeskustaa puolestaan kehitetään asuntotyypeiltään monipuolisena, monen kokoisten asuntojen asuinympäristönä sekä elinvoimaisena liiketoiminnan keskuksena ja ympärivuotisena tapahtumapaikkana.

Päiväkotien saavutettavuus laski. Päiväkodista 300 metrin etäisyydellä asuu nyt 23,6 % ja 700 metrin etäisyydellä 64,8 % 0–6 vuotiaista lapsista, kun edellisvuonna luvut olivat 24,5 ja 66,1 %. Peruskoulujen saavutettavuus laski 300 m etäisyydellä asuvien osalta, 700 m osalta se pysyi ennallaan. Myös kirjastojen saavutettavuus laski jonkin verran. Bussipysäkkien saavutettavuus pysyi kutakuinkin ennallaan ja kauppojen saavutettavuus parani hieman. Palveluiden saavutettavuuden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi uusien alueiden asuntojen ja palveluiden rakentamisen aikataulutus, uudet bussilinjat ja reittimuutokset sekä muutokset palveluverkossa. 

Ympäristöystävällinen liikkuminen

Oulu on ympäristöystävällinen kaupunki, jossa kestävä liikkuminen on houkuttelevaa ja saavutettavaa. Monipuolinen lähellä oleva palveluntarjonta, sekä kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvat matkaketjut mahdollistavat sujuvan liikkumisen ovelta ovelle – ympärivuotisesti.

Kävely- ja pyörätieverkostoa sekä pyöräilyn palveluja kehitetään ympärivuotisen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle sekä yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten henkilöautojen käytölle. Kestävää liikkumista edistetään esimerkiksi liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin. Vuonna 2021 hyväksytyn Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) avulla pyritään muun muassa edistämään kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisesta ja parantamaan kaupunkitilojen viihtyvyyttä. Kestävä liikkuminen ja sen tavoitteet ovat mukana sekä Keskustavision että Keskeisin kaupunkialueen yleiskaavaan liikenneverkkotyön valmistelussa.

Vuonna 2025 toteutettiin katuverkon kuntotutkimus. Sen perusteella suunnitellaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylien kunnostusohjelmaa tuleville vuosille. 

Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta saatiin kahteen hankkeeseen. ”Liikkumisen ohjauksen toimintatavat Oulun infrahankkeissa” -hankkeessa luotiin ohjekortit jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parempaan huomioimiseen työmaan aikaisissa järjestelyissä. Lisäksi tunnistettiin kehittämistarpeita kaupungin tilapäisten liikennejärjestelyiden ohjeessa sekä kehitysehdotuksia kaupungin toimintatapojen kehittämiseen. ”Kestävän liikkumisen viestinnän kehittäminen” -hankkeessa laadittiin kestävän liikkumisen vuosikello sekä tuotettiin materiaali kestävän liikkumisen viestinnän edistämiseksi. Hankkeen aikana on toteutettu Liikkujan viikko 2025 -kampanja sekä luotu ja pilotoitu konsepti, miten viestinnän keinoin voidaan tukea tapahtumiin saapumista kestävillä kulkutavoilla. 

Ympäristöohjelmassa seurataan myös Oulun kaupungin pysäköintiohjelma 2040:n toteutumista. Pysäköintinormi päivitettiin vuonna 2025. Pysäköinninvalvonnan ja ajoneuvojen siirtojen hallintaan tarkoitetun tietojärjestelmän hankinta käynnistettiin. Pyöräpysäköinnin toteuttamiseen saatiin Traficomin valtionavustusta yhteensä 347 000 €. Avustus käytetään vuosina 2026–2027.

Pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää seurataan laskureilla. Pyöräilijöiden osalta mitataan koko vuoden yhteenlaskettua määrää. Kävelijöiden määrä ilmoitetaan koko vuoden keskimääräisenä kävelijämääränä vuorokautta kohden. Vuonna 2025 useampi laskuri oli koko vuoden pois käytöstä ilkivallan takia. Siksi toteutuneita määriä ei voi verrata aiempiin vuosiin. Jos tarkastellaan vain 2025 toiminnassa olleita laskureita myös edeltävien vuosien osalta, on pyöräilijöiden kokonaismäärä kasvanut reilulla kymmenellä tuhannella pyöräilijällä (yhteensä 2 967 301) kahdesta edellisvuodesta. Kävelijöiden päivittäinen määrä puolestaan on laskenut noin 140 kävelijällä. Pyöräilijöiden määrään vaikuttaa erityisesti kevään ja syksyn sää, eli se kuinka pitkä pyöräilykausi on niillä, jotka eivät pyöräile ympärivuotisesti. Myös uudet tai kunnostetut väylät vaikuttavat reitinvalintaan ja sitä kautta laskureiden lukemiin.

Keskustan saavutettavuus kävellen ja pyörällä parani hieman, samoin saavutettavuus henkilöautolla. Saavutettavuuden mittarina seurataan sitä osuutta asukkaista, joille keskusta on saavutettavissa kyseisillä kulkumuodoilla 15 tai 30 minuutissa.

Sivakka Oy edistää asukkaidensa kestävää liikkumista monin tavoin. Vuonna 2025 parannettiin pyöräpysäköintiä yli 100 paikalla. Yhteensä 18 kohteeseen tilattiin auton lämmitykseen ja sähköauton lataukseen soveltuvia eTolppia. Asukkaiden yhteiskäyttöautoilla ajettiin lähes 57 000 kilometriä, kasvua edellisvuodesta 20 %.

Smart City Oulu tiekartan 2024–2028 yhtenä tavoitteena on hiilineutraalimpi ja paremmin palveleva liikennejärjestelmä. Vuonna 2025 BusinessOulu järjesti osana vastuullisuutta liiketoimintaan ja arvoketjuihin (VALUE) -hanketta ennakointi- ja päästölaskentatyöpajoja kuljetusalan yrityksille. Yhdessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) toimijoiden ja Ouluun sijoittuvien vetyalan toimijoiden kanssa jatkettiin työtä vedyn tankkausaseman saamiseksi Ouluun. 

Joukkoliikenteessä jälleen uusi matkustajaennätys

Vuoden 2025 aikana joukkoliikenteen matkamäärä ylsi taas kaikkien aikojen ennätykseen, kun matkoja tehtiin yhteensä 11,6 miljoonaa. Vuonna 2024 tehty edellinen ennätys oli 10,9 miljoonaa matkaa eli matkamäärässä oli kasvua 7,1 prosenttia. Viime vuosina on panostettu joukkoliikenteen käytettävyyteen. Maksutapoja on lisätty ja vyöhykemallista on siirrytty tasataksaan. Asiakkaille on tarjottu entistä enemmän tietoa ajankohtaisesta liikennöinnistä OSL-sovelluksen ja reittioppaan avulla. Aikatauluja on tahdistettu ja linjastoa kehitetty. Kysytyimmille reiteille on lisätty vuoroja. 

Tehokkaan joukkoliikenteen selvityksen valmistelu jatkui. Selvityksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2026 Oulun keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan taustaselvityksenä. 

Vuonna 2025 joukkoliikenteen kehittämiskäytävän (Linnanmaa-Keskusta-Kontinkangas) vaikutusalueella asui n. 29 500 asukasta, mikä on noin 500 asukasta aiempaa enemmän. Runkolinjojen vaikutusalueilla (400 m) asui noin 100 600 asukasta, kasvua oli noin 350 asukkaan verran. 

Joukkoliikenteen kaluston muutos kohti vähäpäästöisempää jatkui. Päästöttömästi ajettujen kilometrien osuutta seurataan ympäristöohjelman painopisteessä 4.

Hiilineutraali rakentaminen

Vuonna 2023 ympäristöohjelman päivityksessä uudeksi tavoitteeksi nostettiin Hiilineutraali rakentaminen. Se tarkoittaa, että Oulussa kaikessa korjaamisessa, rakentamisessa ja purkamisessa pyritään hiilineutraalisuuteen sekä materiaalien säästöön laadusta tinkimättä. Lisäksi suositaan ensisijaisesti korjaamista uuden rakentamisen sijaan. Julkiset rakennukset toimivat esimerkkeinä hiilineutraaleille ja kestäville rakentamisen ratkaisuille.

Tilapalveluilla lasketaan tulevien investointihankkeiden elinkaaren aikaiset päästöt. Myös Sivakka on teettänyt päästölaskelmat kolmesta vuosina 2025–2026 valmistuvasta uudisrakennuksesta. Lisäksi Sivakka-konserni on laskenut koko hiilijalanjälkensä (Scope 1, 2 ja 3) vuodelta 2024.  

Uudisrakentajia ohjataan koulutusten ja hankekohtaisten tapaamisten myötä toteuttamaan vähimmäisvaatimukset täyttävät ja niitä tiukemmatkin energiatehokkaat ratkaisut kiinteistöissään. Ohjauksen ansiosta uudet asuinrakennukset ovat Oulussa jo pitkään olleet selvästi määräysten vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampia. Rakennusvalvonnan tavoitteena on, että uudisrakentamisen energiatehokkuutta kuvaava lämpöhäviötaso ja uusiutuvien energioiden käytön huomioiva E-luku ovat asuinrakennuksissa 8-15 % määräysten minimitasoa parempia. Vuonna 2025 ominaislämpöhäviö oli keskimäärin 9,7 % ja E-luku 25,0 % määräystasoa parempi. 

Myös korjausrakentajia neuvotaan aktiivisesti. Oulun rakennusvalvonnan järjestämää henkilö- ja/tai kohdekohtaista ohjausta lupakäsittelyn yhteydessä sai vuonna 2025 yli 260 asuinrakennusten korjausrakentajaa. Öljylämmitteisten rakennusten omistajia kannustetaan harkitsemaan ympäristöystävällistä vaihtoehtoa ja neuvotaan, kuinka lämmitysjärjestelmän muutoksessa tulisi edetä. Vuonna 2025 valmisteltiin kampanjaa, jossa ollaan suoraan yhteydessä rakennusten omistajiin. Kampanja toteutetaan vuoden 2026 keväällä.  

Tilapalveluiden tavoitteena on, että kaupungin investointipäätöksissä huomioidaan hankkeiden elinkaarikustannukset. Vuonna 2025 päätöksenteossa oli neljä hankeselvitystä, joihin sisältyi elinkaarikustannukset huomioiva kustannushyötyanalyysi. Tilapalvelut huomioi rakennusten pitkäikäisyyden, muuntojoustavuuden, modulaarisuuden, huollettavuuden ja korjattavuuden kaikissa uudisrakennushankkeissa. Teemat viedään suunnitteluohjeisiin ohjepäivityksen yhteydessä 2026.

Kaupungin omista puurakentamisen kohteista Kontion koulun uudisrakennus ja Tuiran monitoimitalo valmistuivat. Kaikista hankkeista, joista on laadittu kustannussimulointi 2025 on tuotettu myös hiilijalan – ja kädenjälkiraportit. 

Hiilineutraali rakentaminen esillä asuntomessuilla

Asuntomessujen yhtenä teemana oli hiiliviisaus. Rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan mm. rakentamiseen käytettävät materiaalit, kuljetukset ja rakennustyömaan toiminnot sekä rakennuksen käytön aikainen energian kulutus, ennakoitavissa oleva korjaaminen ja rakennuksen elinkaaren päässä oleva purkaminen. Rakentamisen pienen hiilijalanjäljen lisäksi hiiliviisauteen kuuluu myös mm. rakennuksen toimivuus tulevaisuuden ilmastossa. Messutaloissa hiiliviisaus näkyi varsinkin messukohteiden materiaaleissa ja hillityissä neliöissä. 

Oulun rakennusvalvonta määritti hiilijalanjäljelle aluekohtaisen tavoitetason asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden, kerrosluvun ja tonttien koon perusteella. Lisäksi otettiin huomioon mm. rakennustapaohjeiden mukaiset kattomuodot ja materiaalit. Rakentajille kerrottiin tontinvarausvaiheessa perustietoa hiiliviisaasta rakentamisesta ja tavoiteltavasta hiilijalanjäljen tasosta. Muutama kohde valittiin tarkempaan ohjaukseen, jossa kartoitettiin hiiliviisautta parantavia mahdollisuuksia kyseissä rakennushankkeessa ja selvitettiin yhdessä hakijoiden kanssa erilaisia ratkaisumalleja. Rakennusvalvonnassa hiilijalanjäljen arvioinnin todettiin olevan hyvä työkalu suunnittelun ohjaamisessa, vaikkakin käytetyllä laskentatyökalulla ja laskijan kokemuksella havaittiin olevan merkittävä vaikutus tuloksen tarkkuuteen. 

Painopiste 2: Toimimme resurssiviisaasti

Tehokas energiankäyttö

Oulussa energiaa käytetään tehokkaasti toiminnan olosuhteista tinkimättä. Kaupunki toimii suunnannäyttäjänä, mahdollistaen tehokkaan energiankäytön myös kuntalaisille ja yrityksille. Julkiset rakennukset toimivat energiaratkaisujen edelläkävijöinä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Asemakaavoissa ja luvissa mahdollistetaan monipuoliset energiaratkaisut.

Kaupunki oli mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) kaudella 2016–2025. Kaupungin tavoitteena oli toteuttaa sopimuskauden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä siten, että saavutettava energiansäästö on vähintään 10,5 % vuoden 2014 energiankulutuksen tasosta. Kaupungin oman energiankulutuksen tiedot ja toteutetut toimenpiteet raportoidaan vuosittain. Kattavia tietoja vuodelta 2025 ei ole vielä saatavissa. Sopimuskauden kokonaistavoite on kuitenkin jo saavutettu. Vuonna 2024 kaupungin oman toiminnan energiankulutus oli yhteensä 196 GWh eli muutos edeltävään vuoteen (194 GWh) oli hyvin pieni. Kaupungin tytäryhtiöistä Oulun Satama Oy ja Kiertokaari Oy ovat olleet mukana kunta-alan sopimuksessa. Sivakka Oy ja Oulun Energia Oy ovat kuuluneet omien alojensa energiatehokkuussopimuksiin. Nykyiset energiatehokkuussopimukset päättyivät vuoden 2025 lopussa. Uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2026–2035. Kuntien osalta KETSin korvaa Julkisten alojen energiatehokkuussopimus (JETS). Oulun kaupunki ja Sivakka Oy allekirjoittivat omat uudet sopimuksensa ensimmäisten liittyjien joukossa lokakuussa 2025.

Tilapalveluiden tavoitteena on pienentää kaupungin kiinteistöjen ominaiskulutusta ja varmistaa energiatehokkuusinvestointien toteutuminen. Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisessä ja seurannassa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja (ml. kysyntäjousto). Perusparannushankkeissa energiatehokkuutta on parannettu mm. valaisinvalinnoilla, käyttämällä tehokkaan lämpötilasuhteen ja matalan sähkötehokkuusluvun (SFP-luku) ilmanvaihtolaitteistoja sekä huomioimalla järjestelmissä tarpeenmukainen käyttömahdollisuus. Hukkalämmön hyödyntämiseen soveltuvat kaupungin kiinteistöt on kartoitettu ja hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan kiinteistöjen tulevissa perusparannus- ja investointihankkeissa. 

Myös Oulun Energia Oy tavoittelee toiminnassaan laajasti energiatehokkuuden lisäämistä. Vuonna 2025 lisättiin sähkökattiloiden ja ylijäämälämmön hyödyntämistä. Keväällä otettiin käyttöön Linnanmaan energiakeskus, joka tuottaa Nokian kampuksen tarvitseman jäähdytyksen sekä tuottaa jäähdytyksessä syntyvästä ylijäämälämmöstä kaukolämpöä Oulun kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön energiatehokkuutta kehitettiin mm. menoveden optimoinnin ja älykkäiden automaatioratkaisujen avulla. Energiatehokkuuden edistämiseksi toteutettiin myös kysyntäjoustosopimuksia. 

Sivakka Oy:n ja Oulun Satama Oy:n energiatehokkuustyö jatkui suunnitelmien mukaisesti. Sivakka on mukana Motivan koordinoimassa ”ETJ+ sujuvasti käyttöön kiinteistöalalla” -hankkeessa, jossa kiinteistöalan yritykset rakentavat omaa energianhallintajärjestelmää. Sataman tavoitteena on satamakenttien valaistuksen uusiminen ledeiksi ja niiden liittäminen ohjaukseen, digikaksosen hyödyntäminen kunnossapidossa ja olosuhdesensorin pilotointi talvikunnossapidossa. 

Energiansäästötoimenpiteitä mm. Raksilassa, kaupunginteatterilla ja keskustakirjasto Saaressa

Raksilan harjoitusjäähallin kylmälaitteisto on uusittu ja samalla vaihdettu kylmäaineet ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Uusi kylmälaitteisto on huomattavasti entistä laitteistoa energiatehokkaampi ja sen arvioitu sähkön säästö on noin 400 MWh vuodessa. Keskustakirjasto Saaren perusparannuksen yhteydessä kirjastolle lisättiin CHC-lämpöpumppu, joka sekä lämmittää että jäähdyttää. Lämpöpumppu säästää lämpöenergiaa noin 550 MWh vuodessa. Kaupunginteatterille lisättiin kattoremontin yhteydessä kolmeen ilmanvaihtokoneeseen lämmöntalteenotto. Lisäksi tehtiin valaistusmuutoksia. Teatterin toimenpiteiden vuosittainen energiansäästö on yhteensä noin 290 MWh. Valaistusmuutoksia tehtiin myös mm. Värtön liikuntahalliin sekä useisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Näiden yhteenlaskettu energiansäästö on noin 120 MWh/vuosi. Lisäksi vaihdettiin mm. katu- ja aluevalaisimia säädettäviin LED-valaisimiin.

Kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa on kehitetty edelleen ja kulutuspoikkeamiin reagoidaan entistä nopeammin. Vuonna 2025 laadittiin energiansuunnitteluohje. Ohje auttaa varmistamaan energiatehokkaiden ratkaisujen tekemisen kaikissa perusparannus- ja investointihankkeissa.

Nuuka -seurantajärjestelmään liitettiin vuonna 2025 mukaan Pohjankartano, Kaakkurin koulu ja Kaakonpojan päiväkoti. Nuukan avulla kiinteistön käyttöä pystytään optimoimaan entistä paremmin. Energiankulutus on järjestelmään liitetyissä kiinteistöissä pienentynyt keskimäärin 10 %. Nuukan avulla varmistetaan myös hyvät sisäilmaolosuhteet.  

Tilapalvelut ja Oulun Energia selvittivät kaukolämmön kysyntäjouston laajentamista kaupungin kiinteistöihin. Vuonna 2025 valittiin 11 kiinteistöä, joissa kysyntäjousto tullaan seuraavaksi ottamaan käyttöön. 

Kaupungin omistamissa rakennuksissa veden ominaiskulutus laski 7 % ja sähkön 5 %. Lämmön ominaiskulutus pysyi käytännössä samana. Asutuksen kokonaisvedenkulutus kasvoi edellisvuodesta noin 4 %. Asukaskohtainen vedenkulutus oli 113 litraa vuorokaudessa. Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän laskentatapaa on tarkennettu vuodelle 2025, joten asukaskohtainen vedenkulutus ei ole verrannollinen aiempiin vuosiin. 

Sivistys- ja kulttuuripalveluissa käynnistyi Miltä kilowattitunti näyttää? – projekti. Energia ja sähkö ovat vaikeasti hahmotettavia asioita, jotka vaativat selkeää esittämistä lapsille ja nuorille. Projektissa havainnollistetaan ja visualisoidaan energiantuotantoa ja -kulutusta sekä niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tavoitteena on mm. innostaa oppilaita energia-alaan ja kehittää oppimisympäristöjä energiateemoille. Projekti sisältää esimerkiksi koulutuksia ja työpajoja opettajille, energiankulutustietojen visualisointia opetuksessa ja asiantuntija-apua tutkimuksellisiin oppimisprojekteihin. 

Tapahtumat mahdollistavilla alueilla (puistot, aukiot) on tavoitteena vähentää aggregaattien käyttöä tapahtumien järjestämisessä tarjoamalla verkkovirtaa. Vuonna 2025 kiinteitä tapahtumasähköpisteitä rakennettiin Lohipadonniemeen, Heinätorin puistoon ja Raatin venesataman yhteyteen. Tapahtumien tarpeet pyritään huomioimaan jo ympäristösuunnittelussa.

Hiilineutraali energiantuotanto

Oulun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tuolloin myöskään energiantuotanto ei enää aiheuta ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, tai päästöt hyvitetään hiilinieluilla tai hiilidioksidin talteenotolla. Ympäristöohjelmassa tavoitteena on vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä monipuolisesti ja systemaattisesti sekä tuottaa ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa laajasti erilaisin hybridijärjestelmin.

Vuonna 2025 kaupungin omissa kiinteistöissä käytettiin yhteensä lähes 140 000 MWh päästötöntä energiaa. Kaupungin kiinteistöistä 90 % lämmitetään uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulla kaukolämmöllä. Jäljelle jäävistä kiinteistöistä kuudessa lämmönlähteenä on maalämpö ja 13 lämpenee hakkeella tai pelleteillä. Käytetystä sähköenergiasta 80 % on uusiutuvaa tai hiilineutraalisti tuotettua. 

Kaupungin lisäksi myös Sivakka Oy, Oulun Satama Oy ja Nallikari Seaside Oy käyttävät kiinteistöissään uusiutuvaa kaukolämpöä. Sivakalla käytetty sähkö on hiilineutraalia. Vuonna 2025 myös Nallikari siirtyi hiilineutraalin sähkön käyttöön.

Oulun Energia päivitti vastuullisuusohjelmansa vuosille 2025–2030. Osana vastuullisuusohjelmaa päivitettiin myös ilmastosiirtymäsuunnitelmassa oleva ilmastotavoite. Uutena tavoitteena on saavuttaa tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden (SBT) ohjeiston mukaisesti nettonollatavoite vuoteen 2040 mennessä. Uusi tavoite korvaa aiemman tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjälkeä on tavoitteena vähentää yli 68 % vuoteen 2030 ja yli 90 % vuoteen 2040 mennessä vuoteen 2022 verrattuna. Hiilijalanjälki sisältää oman toiminnan suorat päästöt ja ostoenergian päästöt (Scope 1 ja 2), mutta ei arvoketjun epäsuoria päästöjä (Scope 3). Lisäksi tavoitteena on konsernin hiilikädenjäljen kasvattaminen. Vuonna 2025 Oulun Energia -konsernin hiilijalanjälki oli noin 55 % pienempi kuin vuonna 2022. Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt putosivat edellisvuodesta 39 %, ollen 32 g CO2/kWh. 

Uusi 60 megawatin sähkökattila valmistui kesällä Toppilan voimalaitosalueelle. Oulun Energialla on nyt käytössään kaksi sähkökattilaa, joiden kapasiteetti on yhteensä 100 megawattia. Toppilan aluetta kehitettiin investoimalla uuteen sähköakkuun, joka valmistuu keväällä 2026. Akkua voidaan ladata ja purkaa 20 megawatin teholla. Merikosken vesivoimalaitoksella käynnistyi monivuotinen peruskunnostus. Laanilaan kaavaillun vedyn tuotantolaitoksen osalta YVA-prosessi saatiin päätökseen. Oulun Energia oli mukana perustamassa Suomen Aurinkovoima Oy:tä, jonka tavoitteena on rakentaa vähintään 500 MW aurinkovoimaa vuoteen 2030 mennessä. Kolmen uuden aurinkopuiston rakennustyöt on jo käynnistetty. Lisäksi Oulun Energialla on Oulun ulkopuolella yksi oma aurinkovoimala ja osuuksia aurinko- ja tuulivoimatuotannosta. Vuonna 2025 uusiutuvan energian osuus Oulun Energian kokonaisenergiantuotannossa kasvoi edelleen ja oli 83 %, kun se vuonna 2024 oli 77 %. 

BusinessOulussa on jatkettu työtä vetytalouden ja vihreän siirtymän hankkeiden edistämiseksi yhteistyössä alueen yritysten, Kaupunkiympäristöpalveluiden, Oulun Sataman ja Oulun Energian sekä muiden maankäytön toimijoiden kanssa. Nordic Hydrogen Week sisälsi jälleen useita tapahtumia ja keräsi yli 1000 osallistujaa.

Biokaasua hyödynnetään monipuolisesti

Kiertokaari Oy edistää toiminnassaan hiilineutraalin energiatuotannon tavoitteita hyödyntämällä jätteenkäsittelytoiminnoissaan syntyvää biokaasua täysimääräisesti. Kiertokaari tuottaa sähköä ja lämpöä omaan käyttöönsä sekä toimittaa biokaasua energialähteeksi teollisuuteen ja tuottaa biokaasusta liikennepolttoainetta. Biokaasun puhdistuslaitteiston käyttöönotto mahdollistaa liikennepolttoaineen jalostamisen ja kaatopaikkakaasun hyödyntämisen pidempään.

Ruskon jätekeskuksessa sähkö tuotetaan biokaasulla ja aurinkopaneeleilla. Vuonna 2025 biokaasulla tuotetun sähkön määrää vähensi vuoden 2024 tavoin sähkön markkinatilanne sekä loppuvuoden laitteistoviat. Aurinkovoiman tuotanto oli vuoden 2025 osalta ennätyksellinen 125 MWh. Kiertokaaren sähkön kulutus oli vuonna 2025 huomattavasti edellisvuotta pienempi, joten ostosähkön määrä ei kasvanut. 

Lämmöntuotannon suhteen Ruskon jätekeskus on täysin omavarainen. Mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa syntynyt lämpö hyödynnetään kiinteistöjen lämmitykseen ja lisälämpö tuotetaan biokaasusta kiinteistökattilalla. 

Vuonna 2025:

• Biokaasua otettiin talteen loppusijoitusalueilta 1,7 milj. Nm3 eli energiamäärältään noin 7 200 MWh. Lisäksi Kiertokaari osti biojätteen ja lietteen käsittelystä syntynyttä biokaasua Gasumin Oulun biokaasulaitokselta 16 500 MWh.
• Biokaasua tankattiin Ruskon tankkausasemalta liikennepolttoaineeksi noin 860 000 kg, mikä vastaa 1,3 miljoonaa bensalitraa.
• Biokaasulla tuotetun lämmön ja sähkön määrällä korvattiin fossiilisten polttoaineiden käyttöä 1,2 miljoonan öljylitran verran.
• Biokaasulla tuotettiin Ruskon jätekeskuksen toimintoihin sähköä 314 MWh ja lämpöä 1 113 MWh.
• Teollisuuden käyttöön biokaasua myytiin noin 10 200 MWh, mikä oli 40 % edellisvuotta enemmän.

Toimiva kiertotalous

Oulu toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, synnyttäen uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Palvelullistaminen on osa kiertotaloutta. Yleis- ja asemakaavoissa mahdollistetaan kiertotalousratkaisut. Lue lisää: ouka.fi/kiertotalous.

Kiertotalouden edistämistä ohjaa vuonna 2021 hyväksytty Kiertotalouden tiekartta. Osana 10 eurooppalaisen kaupungin yhteistä Let's Go Circular! -hanketta tiekartta päivitettiin ja laadittiin toimenpidesuunnitelma, joka valmistui keväällä 2025. 

Kiertotalouden toimenpidesuunnitelmaa toteutettiin vuoden aikana mm. seuraavilla tavoilla (tiekartan painopisteittäin): 

• Hankintojen kiertotalouskriteereille luotiin tietopankki ja järjestettiin 3 koulutusta kiertotaloushankinnoista. Kiertotalouskriteerejä sisältäviä hankintasopimuksia oli yhteensä 134 kpl.
• Koulutusta ja viestintää edistettiin Sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja Kiertokaaren yhteisillä kouluvierailuilla, joiden aiheena olivat muun muassa kiertotalous, kestävät elämäntavat, lajittelu ja kierrätys. Vuoden 2025 aikana Kiertokaaren ympäristökasvatustunnille osallistui 2 700 koululaista. Kiertotalousklusterille (Circular Cluster Oulu) luotiin toimintamalli. ja tunnistettiin kolme Oulun alueelle merkittävää kehittämisteemaa: Älykäs jätehuolto, betonin kiertotalous ja tekstiilien kiertotalous. Näihin teemoihin järjestettiin säännöllisesti tapahtumia.
• Maankäyttö ja kaavoitus: kiertotalouteen liittyviä teemoja tunnistettiin vuonna 2025 yhteensä 12 asemakaavassa. Esimerkiksi jätteen yhteiskeräysmerkintöjä on viidessä ja yhteiskäyttöalue yhdessä kaavassa. Massatasapainolaskentaa tehtiin kahdessa ja purkamisen hiilijalanjälki laskettiin yhdessä kaavassa. Kiertotalouden mukaiset tontinluovutuskriteerit laadittiin.
• Rakennettu ympäristö: Uusiomateriaalien käyttö on sisälletty suunnitteluohjeisiin. Katurakentamisessa hyödynnettiin terästeollisuuden sivuvirroista saatavia maanrakennusmateriaaleja.
• Materiaalikierrot: Materiaalipankkiin liittyvä suunnittelutyö jatkui. Ravinnekiertoa edistettiin käyttämällä hulevesien puhdistuksessa ja kasvualustoissa yhteensä 193 tonnia biohiiltä. Maamassoja otettiin vastaan läjitysalueille yhteensä 215 828 tonnia.

Tavarat ja materiaalit kiertävät 

Materiaalin hukka ja jätteen syntyminen pyritään minimoimaan kaikissa kaupungin hankkeissa. Työmaan ympäristö- ja jätehuoltosuunnitelman avulla päästään käsiksi potentiaalisiin hyödynnettäviin materiaaleihin. Myös mahdolliseen hukkaan ja sen minimointiin osataan kiinnittää paremmin huomiota.

Käyttökelpoisen tavaran talteenottopiste oli toiminnassa Ruskon jätekeskuksessa koko vuoden. Kierrätyskauppa Mini-Likke muutti uusiin tiloihin Oivapisteen keskelle helmikuussa 2025. Oivapisteelle rakennettavan itsepalveluaseman (IPA) rakennustyöt aloitettiin ja se avataan kesän 2026 aikana. Poistotekstiilin vastaanotto- ja lajittelutoiminta sekä kierrätyskeskus Likke toimivat Jääsalontiellä Limingantullissa. Liken tiloissa toimiva liikuntavälinelainaamon välineille kertyi lainauskertoja yhteensä 5 574.

Peruskorjauskohteista poistettavia kalusteita ja valaisimia on kunnostettu ja otettu käyttöön pienemmissä kunnostuskohteissa. Ulkoliikuntapaikka- ja ympäristörakentamiskohteissa on pyritty kierrättämään ja uusiokäyttämään maa-ainesten lisäksi kalusteita. Leikkipuistojen kunnostuksessa ja kalusteiden kunnossapidossa on hyödynnetty kierrätysosia ja -materiaaleja. Rantakadun rakentamisessa kesäkaduksi hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja ja kalusteita. Kaadettujen puiden rungoista saatavaa haketta hyödynnetään mm. taimistolla katteena.

Sivistys- ja kulttuuripalvelut ja Tilapalvelut ovat yhdessä kehittäneet kouluihin ja päiväkoteihin soveltuvan kierrätysmallin. Apua saatiin myös Kiertokaarelta. Mallia pilotoitiin ensin muutamassa kohteessa ja lähdettiin sitten laajentamaan. Keväällä 2025 kaikissa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköissä kartoitettiin kierrätysastioiden tarve ja tarvittavat astiat hankittiin syksyn aikana. Kierrätyspisteille on tuotu ohjetauluja ja oppilaiden kanssa on keskusteltu siitä, miksi kierrättämistä tehdään ja mitä kaikkea lajitelluista materiaaleista voi tehdä. 

Oulun Satama Oy:n tavoitteena on uusiomateriaalien käyttö ja maa-ainesten uusiokäyttö. Puhtaita maita vastaanotettiin sataman läjitysaltaisiin. Sataman maarakentamisessa käytettiin kierrätysmateriaalia. Vihreän siirtymän aluetta varten tehtäviin meritäyttöihin käytettiin ylijäämämaita ja betonimursketta. Hiekotushiekkaa käytettiin uudelleen. 

Oulun Vesi on laatinut ohjeen verkostosaneerausten jätemateriaalien kierrättämisestä. Käynnissä on myös kierrätysmuovista valmistettuihin viemäreihin liittyvä selvitystyö.

Kiertokaaren hanketoiminta jatkui vilkkaana 

Kiertokaari on vahvistanut tutkimus- ja kehittämishankkeiden resursseja ja kehittänyt toimintatapoja. Vuonna 2025 oli käynnissä useita hankkeita. 

• Lokakuussa päättyneessä kasvualustan ja mullantuotannon kehittämishankkeessa KaMussa saavutettiin lupaavia tuloksia sekä fermentoivan kompostorin että biohiilen hyödyntämisessä. Hankkeen päätyttyä Kiertokaari hankki fermentoivan kompostorin omaksi ja sille suunnitellaan testauspalvelua. Tavoitteena on testata uusia materiaaleja ja jatkaa biohiilen hyötykäytön tutkimista sekä mahdollisia laitosinvestointeja ja yritysyhteistyötä.
• Vuodenvaihteessa päättyneessä NOWA-hankkeessa tavoitteena oli luoda pohja pohjoismaiselle jätehuoltoneuvostolle sekä edistää yhteisten jätemarkkinoiden kehittämistä.
• Edelleen jatkuvista hankkeista kansainvälisessä THREADS-hankkeessa ratkotaan tekstiilien kierrättämiseen ja jatkohyödyntämiseen liittyviä haasteita.
• EU-rahoitteinen AshCycle-hanke keskittyy polttojätteestä syntyvän tuhkan hyötykäytön testaamiseen ja pilotointiin rakentamisessa. Kiertokaaren pilottikohteena on Välimaalle rakennettava parkkipaikka. Lisäksi tehdään betonilegoja Oulun yliopiston kehittämällä betoniseoskaavalla.
• Keväällä käynnistyneessä KAJASTUS-hankkeessa kehitetään kaatopaikkakaasun nykyisiä talteenottomenetelmiä, ratkotaan kaatopaikkakaasun jatkojalostuksen haasteita sekä jaetaan asiasta laajasti tietoa. 

Kiertokaari oli mukana 2025 päättyneessä 2-vuotisessa EU:n NetZeroCities-mission Twinning Programme -hankkeessa. Oulusta mukana olivat myös yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun Vesi ja Oulun seudun ympäristötoimi. Hankkeessa oululaiset hakivat oppeja ja vaihtoivat kokemuksia norjalaisen Drammenin ja italialaisen L’Aquilan kaupunkien kanssa. Teemoiksi valikoituivat biohiili ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö, joista erityisesti jälkimmäistä lähdettiin Oulussa edistämään.

Sekajätteen määrä jatkoi vähenemistä

Kiertokaaren toimialueella syntyi yhteensä 98 635 tonnia yhdyskuntajätettä. Tästä 45 % meni materiaalikierrätykseen ja 55 % hyödynnettiin energiana. 

Kiertokaaren keräämän sekajätteen kokonaismäärä jatkoi vähenemistä. Viidessä vuodessa määrä on laskenut kolmanneksella. Vuonna 2025 Kiertokaari toimitti Laanilan ekovoimalaitokselle yhteensä 41 571 tonnia sekajätettä. Erilliskerätyn biojätteen määrä kertoo lajittelun tasosta sekä välillisesti luonnonvarojen kuluttamisesta. Erilliskerätty biojäte hyödynnetään kokonaisuudessaan biokaasun tuotannossa. Tuotettu biokaasu voidaan hyödyntää liikennekaasuna, sähkönä, lämpönä sekä teollisuuden polttoaineena. Vuonna 2025 erilliskerätyn asumisen biojätteen määrä oli suurempi kuin koskaan, 9 670 tonnia. 

Ruskon jätekeskuksessa vastaanotetut hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalikierrätykseen. Kiertokaari hyödyntää erilaisia materiaaleja myös omassa toiminnassaan, esim. loppusijoitusalueen maisemoinnissa. Vuonna 2025 käsittely- ja varastokenttien rakentamisessa hyödynnettiin 4 600 tonnia betonimursketta ja 1 600 tonnia lasimursketta. Lisäksi kenttien rakentamisessa käytettiin 3 000 tonnia ei enää jätteeksi luokiteltua EEJ-betonia. Kiertokaaren vastaanottama rakennuspuutavarahake, risu- ja oksahake sekä käsitelty puu hyödynnetään energiana. Vuonna 2025 nämä tuottivat energiaa 13 150 MWh.

Syklo Oy vastaanotti jätettä yhteensä 67 709 tonnia. Jätteestä meni uusiokäyttöön alle 1 %, kierrätykseen 7,6 %, materiaalihyötykäyttöön 7,6 %, energiahyötykäyttöön 81,8 % ja loppusijoitukseen 3 %. Ekovoimalaitokselle vastaanotettiin 148 044 tonnia jätettä, joka meni kokonaisuudessaan energiahyödynnykseen.

Sivakka Oy:llä on tavoitteena parantaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuonna 2025 kierrätysaste oli 49 %. Luku ei ole verrannollinen aiempiin vuosiin jätteiden ominaispainoihin tulleiden muutosten takia. Purkukohteissa edellytetään purkujätteen lajittelemista ja määrien raportointia. Vuonna 2025 purkukohteita oli kaksi.

Oulun Satama Oy:n tavoitteena ovat toimiva ja tehokas alusjätehuolto. Jätepisteiden viikoittaisten tarkastusten lisäksi niihin tehdään auditointikatselmukset kaksi kertaa vuodessa. Vastaanottolaitteita ja -pisteitä kehitetään tarkastusten, katselmuksien, täyttöasteen ja palautteiden perusteella. 

Punnitseva jäteauto on tulossa käyttöön vuokrataloyhtiö Sivakan ja Oulun kaupungin palvelukohteisiin.

Painopiste 3: Luonto on voimavaramme

Luonto kaikkien saavutettavissa

Oulun kaupungin tavoitteena on olla luonnonläheinen kaupunki, joka huomioi maankäytössä ekologisten verkostojen laadun, saavutettavuuden, määrän ja kytkeytyneisyyden sekä virkistysarvot. Kaupungin viherverkostojen kattavuuden ja viihtyisyyden turvaamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Ulkoilureittien saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla parannetaan ja esteettömien reittien riittävyydestä huolehditaan. Rakennetun ympäristön suunnittelussa turvataan luontoyhteyksiä ja tavoitteena onkin, että jokaisella Oulun asuinalueella on luontoa.

Vuonna 2025 Oulun alueen ulkoilureittien ja lähivirkistysalueiden käyttöaste jatkui korkeana. Retkeily- ja virkistysalueiden ylläpitoon käytetyt määrärahat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes 200 000 eurolla ja olivat 3,4 euroa asukasta kohden (tavoitteena yli 2 euroa asukasta kohden). 

Kiimingin Koitelin alueella käynnistyi virkistysalueen sekä pysäköintialueen peruskorjaus, jossa nykyisiä varusteita, pintoja ja kiveyksiä kunnostetaan ja alueelle rakennetaan lisää pyöräpysäköinti- sekä grillauspaikkoja. Pysäköintialueen liikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla uusi liittymä sekä kävely- ja pyörätien yhteys Koitelinkoskentieltä. Rakentamisen yhteydessä parannetaan alueen esteettömyyttä sekä valaistusta. Töitä jatkettiin syksyllä 2025 lumen tuloon saakka, ja alue viimeistellään vuoden 2026 keväällä. 

Kempeleenlahden luontopolun pitkospuut uusittiin alkukesästä. Kempeleenlahden luonnonsuojelualue on yksi Oulun kaupungin luonnonsuojelualueista ja hyvä kohde lintujen tarkkailuun, sillä ranta-alueet ovat tärkeitä muuttolintujen pesimis-, levähdys- ja kertymäalueita.

Osallistuvan budjetoinnin kautta tulleen ehdotuksen myötä Hietasaareen perustettiin terveysmetsä. Myös Haukiputaan Runtelin näköalatorni reitistöineen valmistui loppuvuodesta. Nallikarin ranta-alueen kehittäminen eteni rannan parantamistoimilla. Talvella 2025 tehty ruoppaus lisää veden vaihtuvuutta ja parantaa uimaveden laatua. 

Hupisaarten kaupunkipuisto sai elokuussa kansainvälisen Green Flag Award -tunnustuksen jo kolmannen kerran. Hupisaarten alue vakuutti tuomarit mm. korkealaatuisella kunnossapidollaan ja monipuolisilla palveluillaan. Hollihaan toiminnallisen puiston suunnittelu alkoi kesällä. Oulun seudun yhteisen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden kehittämissuunnitelman osana julkaistiin digitaalinen karttapalvelu, josta löytyy nyt keskitetysti seudun virkistyskohteet ja reitit.

Valaistujen kuntoreittien saavutettavuus asukkaiden määrällä mitattuna nousi hieman edellisvuodesta. Asukkaiden määrät ja osuudet 300 metrin tai 700 metrin etäisyydellä 1,5 hehtaarin viheralueesta nousivat. Viheralueiden kunnossapitoon käytetyt määrärahat raportoidaan vuoden viiveellä. Vuonna 2024 määrärahat laskivat vuoden 2023 tasosta noin 8 000 euroa. 

Lähekkö nää luontoon -toiminnalla lähiluonto osaksi arkea

Lähekkö nää luontoon -toiminta jatkui aktiivisesti tavoitteenaan innostaa oululaisia liikkumaan enemmän lähiluonnossa ja hyödyntämään sen tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Vuoden aikana toteutettiin kaikille avoimia luontoretkiä keväällä ja syksyllä sekä järjestettiin verkostotapaamisia luontohyvinvoinnin toimijoille. Kuntalaisille edellisenä vuonna toteutetun lähiluontokyselyn tuloksia esiteltiin eri tilaisuuksissa. 

Kaupungin henkilöstöä osallistettiin toimintaan Lähiluonto osaksi arkea -työpajoissa sekä keväällä luontotyöpäiväviikolla. Yhteistyössä Kestävän tulevaisuuden opinvirran asiantuntijoiden kanssa julkaistiin Luontokuntoon -haaste, jonka tarkoituksena on kannustaa viettämään aikaa luonnossa ja kehittämään omaa luonnonlukutaitoaan erilaisten tehtävien avulla. Lähekkö nää luontoon -toimintaa koordinoivat Sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja Oulun seudun ympäristötoimen asiantuntijat. Toiminnassa tehdään yhteistyötä useiden kaupungin eri yksiköiden kanssa. 

Muita luonnon saavutettavuutta edistäneitä toimenpiteitä vuonna 2025: 

• Kaupunki vuokrasi viljelylaatikoita kuntalaisten käyttöön. Varattavissa oli 107 viljelylaatikkoa, joista kuusi oli esteettömiä.
• Nallikari Seaside Oy opasti asiakkaita hyödyntämään Hietasaaren ulkoilumahdollisuuksia mm. jakamalla reittikarttoja ja vuokraamalla kulkuvälineitä, kuten pyöriä ja suksia.
• Liikuntapalvelut kannustivat luontoliikkumiseen mm. huolehtimalla aktiivisesti latujen ja kenttien kunnossapidosta mm. reaaliaikaisen seurannan avulla. Hiihto- ja luistelukoulut madaltavat kynnystä talviliikkumiseen luonnossa. Liikuntapalvelut tekivät yhteistyötä ODL:n Mieli luontoon -hankkeen kanssa.
• Sivakka järjesti asukkaille melontaretken, retken Ranualle sekä partiopäivän lapsille.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Oulun kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen mm. suunnittelemalla kaupunkiympäristöä maankäytöltään, rakennusten ominaisuuksiltaan sekä ekosysteemipalveluiltaan ilmastokestäväksi. Ympäristöratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta ja samalla sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Oulun kaupungin hulevesiohjelma, varautumissuunnitelmat sekä metsien ja vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat keskeisiä ohjaavia toimintasuunnitelmia kaupungin sopeutumistyössä. 

Tulvariskien ja hulevesien hallinta on kiinteä osa maankäytön suunnittelua ja luvitusta. Hulevesiin liittyviä taustaselvityksiä laadittiin vuoden aikana eri hankkeiden yhteydessä ja tarvittavia toimenpiteitä nostettiin esiin kaavoja laadittaessa. Oulunsalon osayleiskaava on ensimmäinen, jossa hulevesiasioita on nostettu yleiskaavakartalle ja kaavan oheisaineistossa on vesien teemakartta. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä vuonna 2025. 

Hulevesiohjelman toimenpiteenä käynnistettiin hanke, jossa selvitetään hulevesimallin integroimista omaisuudenhallintajärjestelmään. Erkkolan pumppaamon valuma-alueen hulevesitulvamallinnus aloitettiin. Vuoden aikana jatkettiin hulevesiä koskevien tietojen tuomista paikkatietoaineistoon.

Vuosien 2024–2025 aikana Kaijonlahden valuma-alueelle tehtiin hulevesienkäsittelyrakenteita sekä tutkittiin hulevesien laatua ja rakenteiden toimivuutta. Hankkeeseen on saatu valtion avustusta. Vuonna 2026 toimenpiteitä jatketaan.

Koululaiset olivat mukana suunnittelemassa kansalaishavainnoinnin tuomista osaksi koulutyötä. Osassa kouluista otettiin käyttöön Vesireput. Vesirepussa on työvälineet vesien tilan havainnointiin ja tehdyt analyysit tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen Järvi-Meriwiki -tietokantaan. Koulut voivat valita omasta lähiympäristöstään nimikkopaikat, joissa analyysit toistetaan vuosittain. 

Lasten ja nuorten ilmastokasvatuksella edistetään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista sopeutua muutoksiin. Alaköökin tuottamat päiväkodeille suunnatut toimintapolut sekä Timosenkosken luontokoulun ohjelmat sisältävät aina kestävyys- ja luontokasvatuksen näkökulmia. Lasten ilmasto-osaamista vahvistetaan myös muun muassa Kestävän tulevaisuuden opinvirta -käsikirjan avulla. 

Vuonna 2025 ilmastonmuutokseen varauduttiin lisäksi mm. seuraavin toimenpitein: 

• Rakennusvalvonta ohjaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ottamalla ennakkoneuvotteluissa huomioon esim. kesäajan lämpötilanhallinnan. Energiakaivojen mitoituksessa ohjataan huomioimaan paikalliset olosuhteet ja ilmastonmuutos siten, että rakennus toimii koko elinkaarensa ajan. Vuonna 2025 ennakkoneuvotteluja pidettiin 95.
• Oulun Energia Oy:n tavoitteena on energiantuotannon turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa. Tätä toteutetaan mm. laitosten tehokkaalla käytöllä, riskienhallinnalla ja monipuolisella polttoaineen hankinnalla. Varautumis- ja valmiussuunnittelu on käynnissä.
• BusinessOulu oli mukana Vastuullisuutta liiketoimintaan ja arvoketjuihin (VALUE) -hankkeessa, jonka tavoitteena on, että yritysten vastuullisuusvalmennukset sisältävät myös strategisen tason suunnittelua.
• Sivakka kartoitti Oulun seudulle kohdistuvat ilmastoriskit ja aloitti kiinteistökannan tulevan korjaustarpeen kartoittamisen kyseisiin riskeihin peilaten.

Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö

Kaupunki tähtää elinympäristön laadun parantamiseen ja ylläpitämiseen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Maankäytön suunnittelusta lähtien huomiota kiinnitetään elinympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tavoitteet kulkevat mukana edelleen luvituksessa ja muussa toteutuksessa, kun tarkastelussa ovat esimerkiksi melu ja ilmanlaatu sekä maa-alueiden ja vesistön tila. Oikea-aikaisen ja kohdennetun kunnossapidon avulla vaikutetaan rakennetun elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. 

Oulun kaupungin Rakennusvalvonta ohjaa kuntalaisia korjaamaan ja ylläpitämään asuinrakennuksia niin, että ne ovat viihtyisiä, turvallisia ja terveellisiä. Vuonna 2025 viherkertoimen toteutumista seurattiin hankkeissa, joissa kaava sen edellyttää (uudet asemakaavat).  Vihersuunnittelun ammattilainen on nimetty paritaloa suurempiin hankkeisiin.

Vuonna 2025 julkisille alueille lisättiin roska-astioiden yhteyteen erillisiä tupakkaroskiksia EU:n tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin (ns. SUP-direktiivi) velvoitteen mukaisesti. Vuoden aikana lisättiin mm. esteettömiä penkkejä katu- ja viheralueille.

Syksyllä aloitettiin Kaupunginojan virtausmallinnuksen laatiminen mittaamalla uoman pohjan profiilin. Virtausmallinnuksella tunnistetaan tulvaherkät kohdat ja sitä käytetään jatkosuunnitteluun, jossa tarkastellaan Kaupunginojan viihtyisyyden sekä tulva- ja hulevesienhallinnan parantamisen mahdollisuuksia.

Hyvää sisäilmanlaatua kaupungin kiinteistöissä ylläpidetään reaaliaikaista mittaustietoa hyödyntäen. Tilapalveluilla oli reaaliaikaista sisäilman laadunmittausta 37 erillisessä kohteessa. Kohteita oli edellisen vuoden tapaan 1 % kiinteistömassasta. Ympäristöohjelman mittarina seurataan sisäilmatyöryhmien kohteiden määriä. Vuonna 2025 sisäilmatyöryhmien kohteita oli keväällä 4 kpl ja loppuvuodesta 3 kpl. Kaupungilla toimii moniammatillinen sisäilmaohjaustyöryhmä, jonka laatimaa ohjeistusta noudatetaan kaikissa kaupungin kiinteistöissä.

Oulun Vesi on lisännyt kaivamattomien menetelmien (No-Dig) hyödyntämistä verkostosaneerauksissa. Menetelmät vähentävät merkittävästi haittoja sekä rakennetulle että luonnonympäristölle. Lisäksi hiilidioksidipäästöt ovat tutkimusten mukaan huomattavasti alhaisemmat perinteisiin työmenetelmiin verrattuna.

Kaupunki tekee yhteistyötä asukkaiden, järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen kanssa esimerkiksi elämänkaariverkostoissa ja alueellisissa toimijaverkostoissa. Yhteistyö vahvistaa Oulun eri alueiden ja eri väestöryhmien arkiympäristön laatua, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Matalan kynnyksen hyvinvointia edistävää toimintaa on mahdollistettu alueellisen idearahan avulla toteuttamalla luontoon ja lähiliikkumiseen liittyviä yhteisötoimintoja kuten luontoretkiä. 

Vuonna 2025 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä 

Ilmanlaadulla on vaikutuksia terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Merkittävimmät ilmansaasteiden lähteet Oulussa ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuuden hajupäästöt ja pientulisijojen käyttö. Lisäksi ilmansaasteita kulkeutuu alueelle kaupungin ja valtion rajojen ulkopuolelta. Oulun kaupunki mittaa ilmanlaatua kolmella mittausasemalla, jotka sijaitsevat keskustassa, Nokelassa ja Pyykösjärvellä. Vuonna 2025 ilmanlaadun seurantaa jatkettiin ilmaa kuormittavien laitosten ja kaupungin yhteistyösopimuksen 2022-2026 mukaisesti. 

Vuonna 2025 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä: asuinalueilla 92 % ajasta ja keskustassa 84 % ajasta. Tyydyttävää ilmanlaatu oli asuinalueilla 7 % ajasta ja keskustassa 13 % ajasta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskustassa korkeita kevään katupölykaudella, joka alkoi tavanomaista aiemmin maaliskuussa ja kesti toukokuun lopulle. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli keskustan mittaushistorian matalin. Arvio on, että joukkoliikenteen ja yksityisautoilun sähköistyminen ovat vaikuttaneet myönteisesti keskusta-alueen typpidioksidipitoisuuksiin. Lisätietoa Oulun ilmanlaadun seurannasta: www.ouka.fi/ilmanlaatu.

Nopeusrajoitusten laskua melua alentamaan 

Vuonna 2024 valmistuneessa Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa vuosille 2024-2028 on kirjattu pitkän aikavälin strategia melun vähentämiseksi sekä osoitettu viiden vuoden aikajaksolle meluntorjuntakohteita sekä lyhyen aikavälin tavoitteita melun vähentämiseksi. Vuonna 2025 toteutettiin melua alentavina toimenpiteinä nopeusrajoitusten laskua vanhoilla asuinalueilla. Oritputaantielle Iinattiin, Koivikkotielle Korvensuoralle ja lisäksi Pyykösjärven alueen kaduille otettiin käyttöön 30km/h aluenopeusrajoitukset. Kuusamontien (vt 20) varren melusuojaus Vesalanmäen kohdalla saatiin valmiiksi. 

Yli 100 000 asukkaan väestökeskittymille on laadittava meluselvitys ja sen jälkeen toimintasuunnitelma melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (EU:n ympäristömeludirektiivi). Oulun uusin, vuonna 2022 valmistunut selvitys kattaa vilkkaasti liikennöidyt yleiset tiet ja rautatiet. Selvityksen mukaan noin 24 500 asukasta (11 % asukkaista) altistuu päiväajan ohjearvon (> 55 dB) ylittävälle liikenteen melulle.  

Monimuotoinen luonto ja vesistöjen hyvä ekologinen tila

Oulussa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai parantaminen, riittävät viheralueet ja hyvä vesistön tila ovat keskeinen osa maankäytön suunnittelua. Kaavojen aluevarauksissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus, uhanalaiset ja vaarantuneet lajit, viherverkostoyhteydet sekä riittävät suojaviheralueiden tilanvaraukset vesistöjen ympärillä. Tulva-alttiille paikoille ei osoiteta asumista. Oulun kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet määriteltiin vuonna 2022 valmistuneessa LUMO-selvityksessä. Selvityksen tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tai työohjelmissa.  

Oulu osallistui vuoden 2025 luontofoorumiin Espoossa syyskuussa. Luontofoorumissa kymmenen suurimman kaupungin johtajat päivittivät edellisenä vuonna laadittua julkilausumaa luontokadon pysäyttämiseksi. Lisäksi allekirjoitettiin suurten kaupunkien ja Rakennusteollisuuden yhteinen yhteistyöasiakirja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Oulu liittyi syyskuussa myös Luontoviisaat kunnat -verkostoon, jonka tavoitteena on mm. hillitä luontokatoa ja kehittää kuntien luontotoimintaa. Verkoston jäsenet sitoutuvat vähentämään oman toimintansa luontoa heikentäviä vaikutuksia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta sekä siihen liittyvää tietoisuutta. 

Luonnonsuojelulailla suojeltujen alueiden määrä nousi 11 ha ja osuus on 4,5 % (n. 13 250 ha) Oulun maapinta-alasta. Jos mukaan lasketaan myös erilaisten suojeluohjelmien alueita, määrä on arviolta noin 6 % (n. 17 500 ha). Kaupungin omistamista maa- ja vesialueista noin 5 % (n. 1 400 ha) on suojeltu luonnonsuojelulain mukaisina yksityisinä luonnonsuojelualueina. Ympäristöohjelman mittarina on vanhojen metsien osuus metsämaasta (%). Keväällä 2026 aloitetaan METSO-potentiaalisten metsäalueiden kaukokartoitus, minkä yhteydessä saadaan arvio vanhojen metsien osuudesta. Kartoitus kohdistuu vain asemakaavan ulkopuolella sijaitseviin metsiin.  

Luonnon monimuotoisuutta edistäneitä toimenpiteitä vuonna 2025 

Lajit ja luontotyypit: 

• Merenrantaniittyjä kunnostettiin KuntaHelmi‑rahoitteisessa hankkeessa raivaamalla pajukkoa ja niittämällä yhteensä 11,8 hehtaaria pensoittunutta aluetta Oulunsalon Kallenrannan ja Lassilanrannan alueilla.
• Perinnebiotooppeja ja avointa rantaympäristöä hoidettiin myös muilla Oulun merenranta‑alueilla. Kempeleenlahdella jatkettiin emolehmien laidunnusta ja Selkäkarin saaressa lampaiden laidunnusta. Alueet ovat Natura- ja luonnonsuojelualuetta.
• Valtion tuella jatkettiin kahden osittain Oulun kaupungin mailla sijaitsevan perinnebiotoopin hoitoa: Pateniemen Kuivasniittyjen rantaniittyä (3,4 ha) ja Haukiputaan Inkonnokkaa (0,1 ha). Lisäksi kaupunki vuokraa Haukiputaan Martinniemessä sijaitsevaa 9,7 hehtaarin kokoista Upin merenrantaniittyä maiseman- ja luonnonsuojelualueen hoitotöihin nautojen laiduntamisella.
• Rantalintujen suojelutyö jatkui rantakenttäseurantatyöryhmässä: uhanalaisten lajien parimääriä seurattiin ja niiden pesimäalueilla tehtiin tarvittavia hoitotoimia.
• TUPAS‑hankkeessa laadittiin vuonna 2025 täydennyssuunnitelma Haarasuon toteutukseen sekä tiedepolun yleissuunnitelma. Lisäksi hankkeessa koottiin kuvaus sen kokonaisprosessista, ja viestintää tehtiin laajasti eri kanavissa ja tapahtumissa. Hankkeen suunnittelu‑ ja pilotointivaihe päättyi helmikuussa 2025.
• TUPAS2-hanke sai rahoituksen. Hanke alkoi maaliskuussa ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Hanke koostuu kehittämis- ja investointiosioista. Vuonna 2025 investointihankkeessa toteutettiin Turvesuon ja Miehonsuon vettämistoimet ja kosteikot aiempien suunnitelmien pohjalta, ja samalla huomioitiin alueelle rakennettavan tiedepolun rakenteet.

Vieraslajit:

• Merenrantaniittyjen läheisyydessä esiintyy haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua jättipalsamia. Oulun kaupunki ja SLL Oulun yhdistys järjestivät kesällä 2025 vieraskasvitalkoita kaupungin yleisillä alueilla. Yksi talkookohteista oli Hulluojan varsi, joka johtaa Kallenrannan–Lassilanrannan merenrantaniitylle.
• Pienpetopyyntiä jatkettiin pyydystämällä minkkejä ja supikoiria erityisesti asutuksen läheisyydessä alueilla, jotka eivät sovellu muuhun metsästykseen. Tavoitteena on vähentää haitallisten vieraslajien määrää ranta‑alueilla. Vuonna 2025 poistettiin Oulun edustalta yksi supikoira ja 22 minkkiä.
• Vieraslajien torjuntaa jatkettiin muun ympäristön kunnossapidon yhteydessä ja kannustettiin kaupunkilaisia soolotalkoiden pitämiseen.
• Nallikari Seaside Oy jatkoi vuonna 2024 alkanutta viitapihlaja-angervon laajamittaista poistoa. 

Metsät:

• Säästöpuiden ja lehtipuiden määrää lisättiin kaupungin metsien hoidossa. 

Kaupunkiluonto ja rakennettu ympäristö: 

• Pyyryväisen osayleiskaavassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa luonnonarvohehtaarilaskentaa.
• Niittyjen määrää lisättiin järjestelmällisesti uudiskohteiden rakentamisessa ja nykyisiä nurmikkoalueita muutettiin kokonaan tai osittain niityiksi.
• Lahopuun määrää on lisätty rakennetussa ympäristössä jättämällä huonokuntoisten, kaadettavien puiden runkoja sopiville paikoille lahopuuksi.   

Meri, sisävedet ja kosteikot: 

• Kaijonlahden valuma‑alueelle tehtiin luonnonmukaisia vedenkäsittelyrakenteita, joilla parannetaan Kaijonlahteen ja Kuivasjärveen laskevien vesien laatua sekä alueen linnuston, kalaston ja muun eliöstön elinolosuhteita. Kuntalaisia osallistettiin toukokuussa kunnostustalkoisiin, joissa sidottiin risunippuja asetettavaksi Kuivasjärveen laskevaan ojaan.
• Hupisaarten puroilla järjestettiin purokunnostustalkoot, joissa puhdistettiin puroissa olevia taimenen kutusorakoita.
• Oulun kaupungin omistamien vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2025-2029 hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa. Suunnitelman tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä virkistyskäytön ja kalatalouden kehittäminen.
• Oulun kaupunki selvitti, miten Merikosken, Hupisaarten, Hartaanselän ja Kaupunginojan alueita voitaisiin kehittää kalojen vaellusyhteyksien ja elinympäristöjen parantamiseksi. Selvityksen laati Sitowise Oy, ja mukana työssä olivat Oulun Energia, Fortum ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä muita asiantuntijatahoja.

Ekologiset verkostot: 

• Oulun kaupungin viherrakenneselvitys ja yleissuunnitelma eli VISU valmistui. Työssä päivitettiin keskeisen kaupunkialueen osalta vuonna 2014 laadittua VILMO-suunnitelmaa, sekä keskityttiin entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien vaalimiseen. Työssä selvitettiin ensimmäistä kertaa niittyverkoston tila sekä asetettiin tavoitetila ekologiselle verkostolle ja viheralueverkostolle.

Oulun Energian biodiversiteettitiekartan toteuttaminen eteni 

Osana vastuullisuusohjelmaa Oulun Energian tavoitteena on nettopositiivinen biodiversiteetti vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta toteutetaan mm. parantamalla vaelluskalojen elinkiertoa Merikosken alueella ja lisäämällä omistettujen maa-alueiden biodiversiteettiä. Tavoitteena on vuosittain osallistua vähintään kolmeen luonnon monimuotoisuutta lisäävään yhteistyö- tai tutkimushankkeeseen. Vuonna 2025 jatkettiin Merikosken alueen kehittämistyötä yhdessä kaupungin kanssa. Merikosken kalatietä pitkin nousi lohia 2 468 kpl (2024: 344 kpl) ja taimenia 428 kpl (2025: 492 kpl). Kalatiehen tutustui elosyyskuussa avoimien ovien päivinä noin 1 700 kävijää. Reaaliaikainen kalojen noususeuranta on saatavilla Oulun Energian nettisivujen kautta.

Turveruukin 50-vuotislahjana Oulun Energia lahjoitti Luonnonperintösäätiölle 42 hehtaarin luonnontilaisen Penikkasuon suoalueen Livojokivarresta. Entisille turvetuotantoalueille muodostettiin kosteikkoja 195 hehtaarin alueelle ja metsitettiin tuhkalannoituksella 665 hehtaaria. Oulun Energia on mukana useissa JTF-yhteistyöhankkeissa, joissa ennallistetaan entisiä turvetuotantoalueita. Näitä ovat mm. Karsikkosuo ja Raakunsuo Ranualla ja Miehonsuo-Turvesuo Oulussa. Syksyllä Oulun Energia myi yhden suoalueen Oulujokivarresta Luonnonperintösäätiölle JTF-hanketta varten.

Oulun Energia perusti Kuusamontien varteen Kuikkasuolle monimuotoisen kosteikon vuonna 2025. Alueella nostettiin vedenpintaa lintujen houkuttelemiseksi ja kosteikon reunan metsikköön vietiin linnunpönttöjä. Alueelle rakennettiin kolme ötökkähotellia lehtipuista houkuttelemaan hyönteisiä. Turvepinnalle kylvettiin monivuotista niittykasvillisuutta. 

Tavoitteena vesistöjen hyvä ekologinen tila 

Jätevedenkäsittelyn osalta ympäristöohjelmassa seurataan laatusuureina fosforin määrää ja biologista hapenkulutusta (BOD). Jäteveden fosforikuormitus nousi ja biologinen hapenkulutus puolestaan laski edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja tuloksiin vaikuttavat myös vuosittaiset erot käsiteltävän jäteveden määrässä. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli tavoitteen mukainen (alle 35 %). Vuotovesiprosentti kuvaa sitä, kuinka paljon puhdistamolle tulee muita kuin varsinaisia jätevesiä, joista ei laskuteta asiakkaita.

Kiertokaari Oy teki pinta- ja pohjavesien sekä viemäriin johdettavien vesien tarkkailua lupamääräysten ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulun Satama oli mukana laatimassa tiekarttaa, jonka avulla satamatoimijat voivat vähentää toimintansa haitallisia luontovaikutuksia, kuten ruoppauksen aiheuttamia häiriöitä ja vieraslajien leviämistä. Tavoitteena on myös tukea monimuotoisuuden säilymistä ja kehittymistä.

Ympäristöohjelman toimenpiteenä on maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kannustamalla ympäristöystävällisten menetelmien käyttöön. Vuonna 2025 maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattu määräraha käytettiin edistämään maaseutuyritysten elinkelpoisuutta, ympäristöasioita ja koulutusta. Ympäristöasioita edistäviä kehittämisrahan tukimuotoja ovat kasvinsuojeluruiskun testaus, peltojen kalkitus, karjanlannan ravinneanalyysi, biopohjaisten kuivikkeiden käyttö, metsäsuunnitelma ja maatalousmuovin kierrätys. 

Kaupungin EU-direktiivin mukaisten uimarantojen vesien laatu täytti EU-kriteerit. Viiden EU-uimarannan luokitus oli erinomainen ja yhden hyvä. Kaupunki jatkoi vuonna 2023 alkanutta selvitystä Nallikarin uimaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä mm. jatkuvatoimisin mittauksin. Selvityksiin kuului myös merialueen virtausolosuhteiden mallintamista. 

Oulun seudun vesistöjen pintavesien ekologinen tila Suomen ympäristökeskuksen seurannan mukaan Oulun kaupungin edustalla rannikkoalueilla pääosin välttävä ja sisävesien osalta tila vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Pinta- ja pohjevesien tilan aineistoja voi katsella osoitteesta: vesi.fi/karttapalvelu. 

Painopiste 4: Edistämme ympäristövastuullisuutta

Ympäristövastuulliset oululaiset

Oulun kaupunki kannustaa ja opastaa oululaisia sekä mahdollistaa kestävän elämän kaikilla sen vaikutuspiirissä olevilla osa-alueilla. Oululainen kestävän tulevaisuuden opinvirta on tässä työssä keskeinen toimintamalli, ohjaten lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia vastuulliseen elämäntapaan. Sen teemoja ovat luontosuhde, kiertotalous ja ilmasto-osaaminen. Oulun kaupungissa opinvirta on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa ja opetussuunnitelmia.

Vuonna 2025 ohjattuun ympäristökasvatukseen osallistui lähes 16 000 oululaista, mikä oli yli 5 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulujen ja päiväkotien otettua opinvirran toimintamalleja käyttöön, on Vihreä lippu -statuksella olleiden oppilaitosten määrä edelleen vähentynyt. Kestävän tulevaisuuden opinvirtaa toteutettiin 41 koulussa.

Oulun kaupunki lähti vuonna 2025 luotsaamaan kestävän sivistyksen rehtoriverkostoa Komentosiltaa. Hankkeen myötä on muodostettu valtakunnallinen kestävän sivistyksen verkosto yhteensä 36 rehtorille. Komentosillan verkosto kokoontuu säännöllisesti ja mahdollistaa rehtoreille koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke jatkuu helmikuun loppuun 2027 saakka. 

BusinessOulun Maailman suurimman yritysvierailun aiheena oli kestävä tulevaisuus. Yritysvierailun kohteina olivat erityyppiset Oulun kiertotaloutta ja kestävää kehitystä edistävät yritykset. Päivä sisälsi kohdennettuja sisältöjä niin eri ikäisille lapsille ja nuorille kuin myös korkeakouluopiskelijoille ja kansainvälisille osaajille. 

Työn Taitajien opetushenkilöstölle suunnatussa tapahtumassa tarkasteltiin vastuullisuuden vaikutuksia työelämään, yrityksiin ja muihin työnantajaorganisaatioihin. Kestävyyshaasteita ratkottiin myös Työn Taitajien Innovaatioleirillä, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten työelämätaitoja, yhteistyökykyä ja luovaa ongelmanratkaisua. Leiri keräsi yhteen yli 60 lukiolaista opettajineen Limingasta, Muhokselta ja Oulunsalosta.

Kestävän kehityksen tavoitteet ja Perämeren tila esillä tapahtumissa

Toukokuun alussa vietettiin sivistyksen superviikkoa, jonka päätapahtuma Toivon Agenda toi jälleen kestävän kehityksen tavoitteet läheisiksi lapsille ja nuorille hauskalla ja helpolla tavalla. Tavoitteita edistettiin myös mm. ToolCamp-haastekisassa ja kaupunkikokouksessa. Toivon Agenda 2030 - tapahtuman kautta tietoisuus kestävän kehityksen tavoitteista sekä omista toimintamahdollisuuksista on tavoittanut kymmeniä tuhansia lapsia, nuoria ja kasvatusalan ammattilaisia.

Itämeripäivänä elokuun lopussa Kuusisaaressa järjestettiin jälleen Pelasta Perämeri -tapahtuma peruskoululaisille ja kuntalaisille. Tapahtuma lisäsi tietoisuutta meren tilasta ja tutustutti Perämereen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lokakuinen Nuorten foorumi tarjosi taas vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille. Tapahtumassa mm. kerättiin ajatuksia luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotyön edistämiseksi ja jaettiin omia luontokokemuksia leirinuotiolla. 

 ”Mahanpuruja muovista – Magknip av plast” -kampanja näkyi alkusyksystä kaupungin eri viestintäkanavissa sekä värikkäinä kalatarroina hulevesikaivojen kansissa. Pidä Saaristo Siistinä ry:n valtakunnallisesti koordinoima kampanja kiinnitti huomiota vesien tilaan ja erityisesti vesistöihin päätyvään muoviroskaan. 

Erilaisia ympäristöohjelman tavoitteisiin liittyviä kampanjoita toteutettiin yhteensä 11, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista uutisoitiin ympäristöohjelman uutiskirjeellä vuoden aikana 10 kertaa. 

Oulun seudun ympäristötoimi toteutti alkuvuodesta ympäristökyselyn kuntalaisille. Kyselyllä selvitettiin vastaajien ajatuksia ja ideoita siitä, mihin asioihin kaupungin ympäristötyössä tulisi panostaa, ja miten kaupunki on onnistunut ympäristötyössään. Kyselyn toteuttaminen oli yksi ympäristöohjelman toimenpiteistä.

Ympäristövastuullisuuteen kannustettiin lisäksi mm. seuraavin tavoin: 

• Kiertokaari julkaisi lajitteluoppaan sekä asiakaslehden (Hyötyposti). Lajitteluoppaassa on kerrottu tiiviisti jätteiden lajittelusta ja vastaanottopaikoista sekä kannustetaan vähäjätteiseen elämään.
• Sivakka panosti asukkaiden ympäristötietoisuuden edistämiseen, mm. järjestämällä vesi-iltoja ja kierrätyskahveja 36 kiinteistössä. Asukaslehdissä julkaistaan säännöllisesti ympäristövastuullisuuteen liittyviä juttuja.
• Nallikari Seaside Oy kannusti asiakkaitaan päästöttömien kulkuneuvojen käyttöön, esim. pyörävuokraukseen ja myymällä lippuja joukkoliikenteeseen. Lisäksi asiakkaita opastettiin mm. valojen sammuttamiseen, kun tilat ovat tyhjät. Käytössä on ainoastaan led-lamppuja, ja liiketunnistimilla toimivien valojen määrää ollaan lisäämässä.

Kestävät toimintatavat kaupunkikonsernissa

Oulussa kestävät toimintatavat ja ympäristön huomioiminen ovat kaupungin arkea. Vuonna 2025 kestäviä toimintatapoja edistettiin mm. ekotukitoimintaan panostamisella ja tilojen käyttöä optimoimalla. Digitaaliset toimintatavat ja aika- ja paikkariippumaton asiakaspalvelu laajentuivat entisestään.  

Ekotukitoiminta on ympäristöasioiden huomioimista työpaikoilla. Toiminnassa työyhteisöihin koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka oman työn ohella edistävät ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja ja lisäävät ympäristötietoisuutta työyhteisössään. Oulussa ekotukitoimintaa koordinoi Oulun seudun ympäristötoimi. 

Ekotukihenkilöiden määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Aiemmin tehdyn linjauksen mukaisesti tavoitteena on, että jokaisella yksiköllä on oma ekotukihenkilö. Tämän tavoitteen edistäminen lisäsi kiinnostusta peruskoulutuksiin ja uusia henkilöitä hakeutui koulutuksiin. Vuoden aikana järjestettiin viisi ekotukitoiminnan peruskoulutusta ja kaksi jatkokoulusta. Osana ekotukitoimintaa toteutettiin kolmatta kertaa Kemikaaliviisas työympäristö -kampanja marraskuussa. Kampanja nosti esiin kemikaaleihin liittyviä riskejä ja tarjosi vinkkejä kemikaalikuormituksen vähentämiseen työpaikalla ja kotona. 

Ympäristöohjelman toimenpiteenä on lisätä esihenkilöiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ympäristöosaamista sekä ymmärrystä oman työn kytkeytymisestä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vuonna 2025 ympäristöaiheisia ja kestävän tulevaisuuden teemoilla olleita koulutuksia järjestettiin 24 kpl, mikä oli yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksiin osallistui 246 henkilöä.

Vuonna 2025 kaupungin tilojen määrä oli 91,3 huoneistoneliömetriä kaupungin työntekijää kohden, mikä oli 0,4 neliön verran edellistä vuotta vähemmän. Kaupungin tilojen kokonaismäärä väheni reilulla 2 600 neliöllä. Tilojen määrään sisältyvät kaikki kaupungin käytössä olevat tilat. Tilapalvelut ja Sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat yhteistyössä toteuttaneet toimintamallin, jolla mahdollistetaan kohteiden ilta- ja viikonloppukäyttöä yhdistyksille, seuroille sekä asukastupien käyttöön. 

Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia digitaalisia avustusprosesseja, mm. kulttuurin kohdeavustuksille ja nuorison vuosiavustuksille. Sähköisen allekirjoittamisen ja säilyttämisen käytännöt laajentuivat edelleen. Aika- ja paikkariippumatonta asiakaspalvelua kehitettiin (OuluBot). Konsernitasoisen vastuullisuusraportointi -toimintamallin valmistelua jatkettiin.  

Oulun Energia -konserni laati vastuullisuusraportin ja järjesti kestävyysraportoinnin ja vastuullisuusviestinnän koulutusta. Kiertokaaren toimintaa ohjattiin aiempaan tapaan hallitusti ympäristöluvan, lakisääteisten vaatimusten sekä sertifioidun toimintajärjestelmän mukaisesti. Kiertokaarella on Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus, jonka on myöntänyt Suomalaisen Työn Liitto. Nallikari Seaside Oy:lla on Green Key –sertifikaatti sekä Sustainable Travel Finland-merkki sekä haussa oleva Blue Flag-merkki.

Oulun Satamalla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä ja Satama on mukana ympäristönsuojelua edistävässä EcoPorts -yhteisössä. Oulun kaupungin kirjastot, kulttuuritalo Valve, Taidemuseo, orkesteri ja Madetojan Sali jatkoivat valmistelua Ekokompassi -sertifikaattien saamiseksi toiminnalleen.

Oulu koordinoi Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Tampereen, Turun ja Vantaan kanssa yhteistyössä toteutetun selvityksen työntekijöidensä ympäristöasenteista ja -tietoisuudesta. Kyselyssä selvitettiin asenteiden lisäksi ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioimista omassa työssä sekä niiden toteutumista kaupungin toiminnassa.

Merkittäviä askelia hävikin vähentämisessä

Ylijäämäruuan jakeluun keskittyvän Prikkakeskuksen toiminta päätettiin vakinaistaa osaksi kaupungin palveluja vuoden 2026 alusta. Päätös oli merkittävä askel hävikkiruoan hyödyntämisessä sekä osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Viikoittain Prikkakeskuksen kautta kulkee noin 9 000 kiloa ruokaa yhteensä 47 ruoka-aputoimijalle, jotka jakavat ne eteenpäin noin 3 000 henkilölle ruoka-avuksi.

Ruokahävikin seurannan työkalu otettiin käyttöön vuoden 2025 alussa. Työkalu mahdollistaa mm. lautashävikin ja lahjoitetun ruoan määrän tarkan seurannan. Ylijäämäruuan hyödyntämistä on kehitetty tiivistämällä yhteistyötä asukastupien ja Prikka kiertoon -hankkeen kanssa sekä kehittämällä hävikkiruuan myyntiä koulu- ja päiväkotikohteissa.

Vuonna 2025 Oulun kaupungin tarjoamien aterioiden lautashävikin määrä oli keskimäärin 17 g/annos, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Tarjoiluhävikin määrä oli 33 g/annos, mikä oli 7 grammaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvistuotteet, perunat, maito, marjat ja leipomotuotteet ovat paikallisia sekä liha kotimaista. Paikallisten raaka-aineiden osuutta on lisätty mahdollisuuksien mukaan.

Ruokaraadit jatkuivat edellisen vuoden tapaan, tavoitteenaan saada kouluruokailusta kestävämpää, maittavampaa ja viihtyisämpää. Ruokaraati on verkosto, jossa lapsilla ja nuorilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailuun. Toiminnassa on mukana Sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittäjäopettajia ja ruokalapalvelujen tuottajia Tilapalveluista.

Intiössä toimiva Nuorten pajakeskuksen Makoisa-keittiö opettaa luomutuotteiden käyttöön osana arkea. Portaat luomuun -ohjelman järjestämässä Luomu SM -kilpailussa Makoisa-keittiö voitti Pieni keittiö -kategorian pääpalkinnon huimalla 34 luomuprosentilla, mikä ylittää Suomen valtion luomutavoitteen reippaasti. Kasvua edellisvuodesta on kuusi prosenttia.

Lisää päästöttömästi kuljettuja kilometrejä 

Päästöttömästi ajettujen joukkoliikenteen kilometrien osuus nousi 66 %:iin (vuonna 2024: 49 %). Joukkoliikenteen kalustosta lähes puolet on sähköbusseja. Sähköbussien lisäksi päästöjä vähentävät kolme biokaasubussia ja parikymmentä biodieselbussia. 

Kaupungin oman kaluston polttoaineen käytöstä päästöttömien polttoaineiden osuus oli 20 prosenttia. Oulun Infran toimintojen ulkoistamisen vuoksi kaupungin oman kaluston määrä ja polttoaineiden kokonaiskulutus on vähentynyt merkittävästi, minkä takia osuudet eri vuosina eivät ole vertailukelpoisia. Raskaasta kalustosta käyttöön on jäänyt vain ulkoliikuntapaikkojen hoidossa käytettävää kalustoa. 

Kiertokaarella on omassa käytössä biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja sekä kaksi biokaasukäyttöistä kuorma-autoa. Työkoneissa käytetään uusiutuvaa polttoainetta. Lisäksi on käytössä sähköpakettiauto sekä sähkökäyttöinen pyöräkone. Ruskon jätekeskuksessa on sähköautojen lataukseen 10 tehokasta latauspistettä. Kiertokaari hoitaa myös toimialueensa bio- ja pakkausjätteiden kuljetukset uusiutuvalla polttoaineella.

Vuonna 2025 Oulun Satama kehitti sovellusta, jolla voidaan optimoida rekkojen käyntiä satamassa. Tyhjäkäynnin vähentäminen pienentää ajoneuvojen aiheuttamia päästöjä.

Kaupungin henkilöstö hyödyntää aktiivisesti joukkoliikennettä. Henkilöstöä kannustettiin aiempaan tapaan kestäviin liikkumisen valintoihin kampanjoin (esim. Kestävän liikkumisen kampanja Liikkujan viikolla sekä Kilometrikisat) ja työsuhdematkalippuedulla. 

Sähköisiä yhteiskäyttöautoja ja -pyöriä hyödynnetään useilla eri toimialoilla. Oulun Vedelle hankittiin laitoksen ensimmäinen sähköauto verkostojen ylläpitoon.  

Kestävät hankinnat

Hankintaohjelma päivitettiin kaupunginhallituksessa marraskuussa 2025. Ohjelmaa selkeytettiin mm. hankintoihin sisällytettävien merkittävien ympäristökriteerien osalta. Vuoden aikana jatkettiin hankintojen tietoportaalin kehittämistä. Sen avulla voidaan seurata mm. asetettujen ekologisen vastuullisuuden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi luotiin hankintojen prosessivaiheisiin (suunnittelu, kilpailutus- ja sopimuksenteko) ekologisen vastuullisuuden tavoitteita koskevat metatiedot, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Hyvistä ekologisista hankintaesimerkeistä on kerätty yhteisesti käytettävä tietopankki. Ekologinen vastuullisuus on vakituinen teema hankintakoulutuksissa. Tavoitteena on hankintoja tekevien vastuullisuusosaamisen nostaminen.

Ympäristöohjelmassa hankintojen kestävyyttä mitataan seuraamalla energiatehokkuutta edistävien hankintasopimusten ja ympäristöratkaisuja sisältävien hankintasopimusten määriä ja osuuksia. Molempien sopimusten määrät ja osuudet nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. 

Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2025 hankinnoissa esim. seuraavasti

• Oulun Vesi alkoi edellyttää toimittajilta ympäristöselostetta (EPD) rakentamisessa käytettävästä vesijohdon putkimateriaaleista.
• Sivakalla hankinta-asiantuntija on kouluttautunut hankintoihin liittyviin kestävyysaiheisiin. Toimittajilta saadaan hiilijalanjälkilaskelmia.
• Tilapalveluiden investointirakentamisessa on parannettu hankkeiden elinkaariedullisuutta sekä pienennetty rakennushankkeiden ympäristökuormitusta painottamalla tarjouspyyntöjen vertailussa takuuajan pituutta.