Päästövähennys koskee niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa (kaupungin rakennukset ja toiminnot, asuinrakennukset, palvelurakennukset, tieliikenne, joukkoliikenne ja jätehuolto).
Vuonna 2016 päästövähennys asukasta kohti laskettuna oli 22 % vuoden 1990 tasosta. Päästöjen väheneminen pysähtyi.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Oulun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt pysyivät vuonna 2016 noin vuoden 2015 tasolla. Kokonaispäästöt, jotka sisältävät myös teollisuuden osuuden, olivat 1 430 ktCO2-ekv. eli 7,1 tonnia asukasta kohden. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 päästötiedot ovat edelleen samalla tasolla.
Oulun kasvihuonekaasupäästöt on laskettu CO2-raportti -menetelmällä, joka vastaa päästöraportoinnin uusimpia kansainvälisiä standardeja. Laskenta sisältää kauko-, sähkö- ja erillislämmityksen, kuluttajien sähkönkulutuksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon sekä teollisuuden ja työkoneiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuosille 2010–2017. Liikenteen päästöt kasvoivat selvästi (12 %), sen sijaan teollisuuden ostosähkön ja polttoaineiden käytön sekä maatalouden päästöt laskivat. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt ovat edelleen kasvussa, mutta kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt ovat kääntyneet taas laskuun.
Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen ilman teollisuutta
Vuonna 2016 suurin osuus kuluttajien aiheuttamasta päästöstä muodostui liikenteestä (37 %) ja kaukolämmön kulutuksesta (32 %). Kuluttajien aiheuttamien päästöjen syntymiseen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä erityisesti huomiota asuntojen ja käyttöveden lämmitykseen, liikkumisen valintoihin sekä laitteiden energiankulutukseen.
Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen ilman teollisuuden osuutta vuonna 2016.
