Ilmastonmuutoksen vaikutuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Vuoden 2021 lopussa valmistunut Suomi-raportti kokosi yhteen tietoa ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla. Raportissa tarkastellaan sekä jo havaittuja muutoksia että tulevia muutoksia vuoteen 2050 asti. Lisäksi raportissa kuvataan sopeutumisen eteen Suomessa tehtyä työtä.

Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, etenkin talvella. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Pohjois-Pohjanmaalla ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin jakso 1981–2010. Riippuen maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen määrästä tulevina vuosina, keskilämpötila meillä on vuosisadan puolivälissä noin 1,9–3,0 °C korkeampi kuin nykyisin.

Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla sademäärän arvioidaan kasvavan kaikkina vuodenaikoina, eniten kuitenkin talvella. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Lumen määrä vähenee erityisesti merenläheisellä Pohjanmaalla, mutta itään siirryttäessä lumen määrä voi kasvaa.

Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrän ja voimakkuuden muutoksia on vaikeampi ennustaa. Nykytiedon mukaan lähivuosikymmeninä ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen vaikuttaa ilmastoon viiveellä, joten nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan nousun hidastumisena vasta useiden vuosien päästä. Suomessakin ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Sopeutuminen on siksi keskeinen osa ilmastotyötä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi, samoin kuin näistä seuraavien riskien minimoimista.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta varautumalla riskeihin kustannuksia voidaan pienenee merkittävästi. Pitkällä aikavälillä eteneviä muutoksia ovat esimerkiksi kuivuus, lumikuorma, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, maaperän köyhtyminen ja kasvukauden pidentyminen. Näistä aiheutuvat taloudelliset seuraukset ovat kuitenkin todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät. Sopeutumisen merkitys korostuu sitä enemmän, mitä hitaammin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Kunnissa sopeutuminen edellyttää useiden eri tahojen, kuten maankäytön suunnittelun, teknisen toimen, vesihuollon ja pelastuslaitoksen yhteistyötä. Asuinalueiden hulevesien viivytysrakenteiden suunnittelu ja mitoittaminen vastaamaan lisääntyviä sademääriä ovat jo osa tämän päivän maankäyttöä. Tulvariskien hallitsemisen ratkaisuja ovat mm. suunnitelmat tulvariskialueille sekä uusien riskikohteiden syntymisen ennalta estäminen maankäytön ja rakentamisen ohjauksella.

Riskit

Oulun seudulla keskeiset ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt ovat mm. tulviminen, sadannan kasvu sekä muutokset tuuliolosuhteissa ja lumisateiden määrissä. Äkilliset rankkasateet ja myrskyt saattavat aiheuttaa kaupunkitulvia sekä nostaa merenpintaa hetkellisesti merkittävästi.

Suomessakin on jo tullut selväksi, että sisätiloissa nouseva lämpö ei ole vain yksittäisten ihmisten tai riskiryhmäläisten ongelma vaan asia koskettaa koko yhteiskuntaa. Kuumassa työteho laskee useilla aloilla. Kuumuudesta aiheutuva kuolleisuus kasvaa. Suomessa ei ole totuttu korkeisiin lämpötiloihin, joten olemme herkkiä lämpötilan nousulle. Perinteisesti matalista lämpötiloista on aiheutunut Suomessa moninkertaisesti enemmän haittaa kuin korkeista.

Ukkosmyrskyjen ja niihin liittyvien rankkasateiden aiheuttamat vahingot ovat tuttuja myös Oulun seudulla. Sateiden lisääntyminen ja siihen liittyvä kasvava tulvariski ovat yksi taloudellisesti merkittävimmistä muutoksista Suomen ilmastossa. Yhdessä kaupunkirakenteen tiivistymisen ja vettä läpäisemättömien pintojen määrän kasvun kanssa ilmastonmuutos kasvattaa syntyviä hulevesimääriä, jolloin rankkasateiden yhteydessä hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi olla riittämätön. Talviaikainen valunta lisääntyy ja lumipeiteaika lyhentyy, jolloin talvisin sulannasta ja vesisadannasta syntyvää hulevettä on odotettavissa enemmän. Rankkasateet voivat aiheuttaa vahinkoja niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tulvilla on toteutuessaan potentiaalisesti laajat vaikutukset yhteiskunnan toimintaan esimerkiksi sähkön jakelun häiriöiden tai tietoverkkokaapelointien vahingoittumisen kautta. Tulvat voivat vahingoittaa rakennuksia ja muuta infrastruktuuria sekä aiheuttaa haittaa maataloudelle. Myös rankkasateiden aiheuttama lakoaminen pelloilla pienentää viljasatoja. Tulvat lisäävät vesistöjen rehevöitymisen riskiä.

Samaan aikaan rankkasateisiin ja tulviin varautumisen kanssa pitää kuitenkin varautua myös toiseen ääripäähän eli kuivuuteen. Ei ole poissuljettua, että jo monessa maassa tutut veden käytön rajoitukset tulevat myös meille. Suomessa juomavesi on pääsääntöisesti erittäin hyvälaatuista. Jatkossa myös vedenlaatuun liittyviä ongelmia voi olla aiempaa enemmän. Oulun kaupungin talous- ja juomavesi saadaan Oulujoesta. Vesi puhdistetaan kahdella vedenpuhdistamolla. Puhdistuksessa käytettyjen kemikaalien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana, mikä osaltaan kertoo veden laadun huonontumisesta. Joillain Oulun alueilla käytetään juomaveden lähteenä pohjavettä. Mikäli kuivuus ilmastonmuutoksen johdosta alueella lisääntyy, voi pohjavettä tulevaisuudessa olla saatavilla nykyistäkin niukemmin.

Myrskyt, sateisuus ja kuivuus vaikuttavat voimakkaasti maa- ja metsätalouteen, samoin kuin roudan väheneminen. Kun elinolot muuttuvat suotuisaksi uusille eläin- ja kasvilajeille, vieraslajien leviämisuhka kasvaa. Tämä vaikuttaa maa- ja metsätalouden lisäksi riista- kala ja porotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa kasveilla on paremmat lisääntymisedellytykset, joten siitepölyjen määrän voidaan ennustaa kasvavan, joillakin lajeilla jopa kymmeniä prosentteja. Ilmaston muuttuessa meille leviää myös uusia lajeja ja niiden siitepölyä. Mahdollinen lisäys allergiaa ja astmaa sairastavien ja siitepölyistä oireita saavien määrässä kuormittaa terveydenhuoltoa ja heikentää työ- ja toimintakykyä.

Nousevat lämpötilat ja äärimmäiset sääilmiöt vaurioittavat omaisuutta ja kriittistä infrastruktuuria. Kulkuväylien kunnossapito muuttuu talvella haastavammaksi, kun lämpötila sahaa entistä useammin nollan molemmin puolin. Liukkaudesta aiheutuvien tapaturmien ennakoidaankin kasvavan. Märemmillä ja lumen puuttumisen myötä entistä pimeämmillä talvilla ennakoidaan olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.

Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muulta vastaavalta pinnalta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.

Ratkaisut

Kaupunkialueiden viherryttäminen on hyvä esimerkki toimenpiteestä, josta on monenlaista hyötyä äärisäihin varautumisessa. Viheralueet pidättävät tehokkaasti vettä sateella, toisaalta kosteuden haihtuminen myös hidastaa lämpötilan nousua helteellä. Viheralueilla on myös muita hyötyjä. Ne mm. vähentävät ilmansaasteita ja lisäävät viihtyisyyttä.

Vaikka kaupunkirakenteen tiivistämisestä saadaan monia hyötyjä (esim. lyheneviä matkoja), tulee kaupungin tiivistyessä kiinnittää erityistä huomiota ainakin hulevesitulvien ehkäisyyn ja lämpösaarekeilmiön voimistumiseen. Kaupungeissa riittää asfalttia ja muita vettä läpäisemättömiä pintoja. Läpäisemättömällä pinnalla hulevedet aiheuttavat helpommin vahinkoja. Pinnat myös lämpenevät auringossa tehokkaasti. Maankäytön suunnittelussa on aikaisessa vaiheessa varattava tarpeeksi tilaa hulevesien hallintarakenteille ilmastonmuutos huomioiden. Pohjavesien laadun ja määrällisen tilan säilyttämiseksi lumien sulamisvesille täytyy ensisijaisesti etsiä mahdollisuus imeytyä maaperään. Siksi kaupungeissa pyritään nykyään lisäämään vettä imeviä tai sitä läpäiseviä pintoja, kuten viheralueita. Vesiä pyritään hallitsemaan siellä, mihin niitä tulee, ja välttämään viemäristön kuormitusta. Jos sade on pitkäkestoista ja laaja-alaista voi kuormitus muodostua yksinkertaisesti liian suureksi ja alueelle muodostuu tulva.

Vedenhallintaan löytyy hyviä luonnonmukaisia ratkaisuja: kosteikot, suot ja vesistöt pidättävät tehokkaasti vettä ja kuljettavat sitä hallitusti paikasta toiseen. Ratkaisut ovat omiaan auttamaan myös luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä.

Oulun kaupungille on laadittu hulevesiohjelma (2021), jonka tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen huomioiminen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Tavoitteena on estää rakenteiden kastumista ja vähentää hulevesitulvia sekä niiden aiheuttamia vesistöjen virtaamapiikkejä ja kuormitusta. Hulevesien hallinnan suurimmiksi haasteiksi Oulussa on tunnistettu alueen maastollinen tasaisuus ja korkea pohjavesipinnantaso, rautapitoiset pohjavedet, happamat sulfaattimaat ja tasaisuudesta johtuva vaikeus tulvareittien tunnistamisessa.

Kuivuuteen varautuminen näkyy Suomessa mm. viljelymenetelmien ja paremmin kuivuutta kestävien kasvilajikkeiden kehitystyössä.