Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat perustivat vuonna 2011 kaupunginjohtajien ilmastoverkoston, jonka tavoitteena on monipuolinen yhteistyö sekä toimiminen suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä.
Ilmastoverkoston elokuussa 2011 julkistama ilmastokannanotto sisälsi kuusi aloitetta, jotka liittyvät rakentamiseen, kaupunkilaisten ilmastotekojen tukemiseen sekä kaupunkien omaan toimintaan. Keväällä 2012 hyväksyttiin neljä uutta aloitetta, joita kaupunginjohtajat vievät eteenpäin omissa kaupungeissaan. Uusina tavoitteina tuli selvittää muun muassa suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä.
Alkuvuodesta 2014 ilmastoverkosto kokoontui arvioimaan kaupunkien ilmastopolitiikan tasoa. Ilmastoverkoston julkilausuman mukaan Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa kaupunkien johdolla. Suomen suurimmat kaupungit ovat jo 2000-luvun alusta lähtien toteuttaneet ilmastopolitiikkaa, jonka tuloksena kaupunkiseutujen kasvihuonepäästöt on saatu merkittävästi laskemaan.
Vuonna 2015 ilmastoverkosto hyväksyi uutena aloitteena liittymisen kansainvälisiin kaupunkien ilmastositoumuksiin. Kaupungit tekevät yhteistyössä omat ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartat.
Joulukuussa 2017 hyväksyttiin kaksi uutta aloitetta. Kaupungit sitoutuvat kehittämään energiatietojärjestelmiään ja avaamaan niitä aktiivisesti kaupunkilaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen käyttöön. Lisäksi kaupunginjohtajat päättivät lisätä kaupunkien puurakentamista. Kukin kaupunki nimeää kohteen tai alueen, jossa tavoitteena on puurakentamisen lisääminen ja kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kanssa. Tarkoitus on myös kehittää ohjauskeinoja puurakentamiselle ja kannustimia vähähiiliselle rakentamiselle yleisemminkin.
Huhtikuussa 2019 hyväksytyt uudet aloitteet liittyivät hankintoihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Vuoden 2019 jälkeen kuutoskaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ei ole ollut aktiivinen.
