Oulun seudun ympäristötoimi
- Käyntiosoite work Solistinkatu 2, 90140 Oulu
- Postiosoite postal PL 34 90015 Oulun kaupunki
- Sähköposti ilmasto(at)ouka.fi
- Aukioloajat ma–pe klo 8–16
- Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä
Kulma-hanke
Kulutuksesta arvioidaan aiheutuvan merkittävä osa Suomen ja maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on siis merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta tietoa kulutusperäisistä päästöistä on toistaiseksi kuitenkin ollut tarjolla vain vähän.
Nykyisin käytössä olevat, niin kutsutut alueelliset päästölaskennat, kattavat vain osan kuntalaisten hiilijalanjäljestä. Alueellisissa päästölaskentamalleissa tarkastellaan pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvia päästöjä sekä muita kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvia päästöjä. Muut kulutuksesta aiheutuvat päästöt, kuten ruuan ja kulutustavaroiden tuotannon ja valmistuksen tai ulkomaanmatkojen päästöt, jäävät alueellisten laskentamallien ulkopuolelle. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.
Kulutusperäinen päästölaskenta ei kuitenkaan ole vaihtoehtoinen menetelmä perinteisemmälle alueelliselle päästölaskennalle, vaan menetelmät täydentävät toisiaan.
Kulma-malli
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamallissa, Kulmassa, kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu neljälle sektorille: energiankulutus ja rakentaminen; liikkuminen; ruoka sekä tavarat ja palvelut.
Laskentamalli kehitettiin osana Kestävä Lahti –säätiön ja Sitowise Oy:n (aikaisemmin Benviroc Oy:n) rahoittamaa hanketta. Laskentamallin kehitykseen on Sitowisen lisäksi osallistunut Luonnonvarakeskus. Mallin kehitystä on lisäksi tukenut laaja asiantuntijaverkosto.
Kulma-pilottilaskennat
Vuoden 2021 aikana toteutetussa pilottihankkeessa laskettiin kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Oulun lisäksi mukana oli 14 muuta kuntaa. Laskenta perustuu pääosin vuoden 2020 tietoihin. Parhaillaan käynnissä on jatkohanke Kulma 2.
Alla olevissa osioissa on tarkasteltu mukana olleita sektoreita hieman tarkemmin.
Energiankulutus ja rakentaminen -sektorin päästöt olivat Oulussa hankkeen kaupungeista neljänneksi suurimmat. Energiankulutuksen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa n. 2,6 t CO2-ekv ja rakentamisen n. 0,54 t.
Energiankulutuksen laskenta sisältää sähkönkulutuksen, kaukolämmön kulutuksen, öljy- ja maakaasulämmityksen sekä pienpuun käytön lämmityksessä. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen elinkaarivaikutukset huomioon ottavia elinkaarikertoimia (LCA).
Öljynkulutus rakennusten lämmityksessä on mallinnettu ja laskenta sisältää epävarmuuksia. Sähkönkulutus sisältää myös sähköisten ajoneuvojen lataukseen käytettävän sähkön. Tietopohja ei tällä hetkellä mahdollista lataussähkön erottelua muusta sähkönkulutuksesta. Kaksoislaskennan välttämiseksi sähkönkulutus on käsitelty liikennesektorin laskennassa päästöttömänä. Sektori sisältää myös maatalouden sähkönkulutuksen, mikä saattaa johtaa kaksoislaskentaan ruuan päästövaikutusten kanssa. Palvelurakennusten energiankulutuksen hiilijalanjälki pohjautuu kunnan alueella tapahtuvaan kulutukseen.
Rakentamisen päästöjen laskenta sisältää tarkasteluvuonna (2020) rakennetut uudisrakennukset. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet, jotka ovat tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.
Laskennan ulkopuolelle jää infrarakentaminen, johon sisältyy mm. tie-, katu- ja rataverkko, tunnelit, sillat ja muut taitorakenteet, yms. Rakentamisen päästökertoimiin sekä oletukseen perustamistavasta sisältyy huomattava epävarmuus.
Liikkumisen päästöt olivat Oulussa n. 2,0 t CO2-ekv asukasta kohden, joka on mukana olleista kunnista vähän keskitasoa suuremmat. Pienimmät asukastkohtaiset päästöt olivat Helsingissä (n. 1,6 t) ja suurimmat Iissä (n. 2,5 t).
Henkilöautoliikenteen päästöjen tarkastelun lähtökohtana on kunnan asukkaiden liikkuminen ja siitä syntyvät päästöt. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen hankinnan ja valmistuksen huomioon ottavia kertoimia.
Laivaliikenteen osalta mallilla on laskettu karkea arvio kuntalaisten kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Malli ei sisällä muuta vesiliikennettä, kuten huviveneiden päästöjä.
Lentoliikenteen osalta mallilla on laskettu niin ikään karkea arvio kuntalaisten kansainvälisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Malli sisältää lentomatkat ulkomaille sekä kotimaan matkat, joihin sisältyy yöpyminen.
Ruoan osalta asukaskohtaiset päästöt Oulussa olivat n. 2,1 t CO2-ekv, joka on noin keskitasoa. Erot kuntien välillä eivät olleet kovin suuria.
Ruokaan sisältyvät kauppojen ja ravintoloiden sekä ateriapalvelusektorin kautta käytetyt ruoka-aineet ja näiden elinkaariset päästöt aina maatalouden panosteollisuudesta ja alkutuotannosta valmiiksi jalostetuiksi tuotteiksi saakka.
Maaperän hiilivarastojen muutokset kotimaisten ruoka-aineiden taustalla ovat myös karkealla tasolla mukana laskennassa.
Laskennassa on useita epävarmuustekijöitä, mm. ruoka-aineiden kuntakohtaisen kokonaiskulutuksen määrän arviointiin liittyen. Erityisesti ateriapalvelusektoriin, joka on arvio koronaolosuhteiden ajalta, liittyy merkittävää epävarmuutta. Kaupoista myydyn ruoan osalta saatiin kuitenkin luotettava kuntakohtainen lähtöaineisto eri tuoteryhmien osalta. Kauppojen osuudessa laskennan skaalaukset voivat kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta kuntakohtaisissa ruokamäärissä.
Ruokatuotteiden ilmastovaikutustutkimuksissa voi olla isoja LCA-menetelmällisiä (Life Cycle Analysis) eroja, jotka aiheuttavat epävarmuutta ruoka-aineryhmien tason laskennassa. Tuotteissa ja tuoteryhmissä on niin kotimaista kuin kansainvälistä ruoan tuotantoa, ja näiden tuotannon välillä voi olla merkittäviäkin tuotannollisia eroja.
Tavaroiden ja palveluiden osalta asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa n. 1,9 t CO2-ekv. Vaihteluväli mukana olleissa kunnissa oli n. 1,7-2,4 t.
Tavaroiden ja palveluiden laskentaan sisältyvät yksityisen kulutuksen sekä julkisten hankintojen päästöt. Kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan Suomen kansantalouden tilinpitoon pohjautuvan ENVIMAT-mallin tietoihin sekä kuntakohtaisiin tilastotietoihin perustuen. Laskennassa johdetaan kuntakohtaisesta asuntokuntien tuloaineistosta lähtien kulutukseen ohjautuva osuus poistamalla verojen, säästöjen sekä asunto- ja muiden investointien osuus. Tästä kulutukseen ohjautuvasta osuudesta arvioidaan edelleen tavaroihin ja palveluihin ohjautuva vuosikulutus.
Europerusteinen päästöintensiteetti ei ota huomioon sitä, että saman hintaluokan tuotteilla voi todellisuudessa olla hyvin erilainen hiilijalanjälki, tai sitä, että vähähiilisempi tuote voi olla päästöintensiivistä kalliimpi. Kaksoislaskennan välttämiseksi elintarvikkeiden (ml. ravintolat) sekä asumiseen liittyvien kulutuserien (esim. energia) laskenta on rajattu tavarat ja palvelut -sektorin ulkopuolelle, sillä elintarvikkeiden ja energian päästöjä tarkastellaan laskentamallin muilla sektoreilla.
Oulun kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
