Energiankulutuksen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 2,4 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 2,0 t. 

Laskenta sisältää kunnan alueen asumisen ja palveluiden sähkönkulutuksen, kaukolämmön kulutuksen, öljy- ja maakaasulämmityksen sekä pienpuun käytön lämmityksessä. Mökkeilyn osalta on eroteltu käytetty sähkö ja puu, ja nämä on allokoitu mökin omistajan asuinkunnalle. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen elinkaarivaikutukset huomioon ottavia elinkaari-kertoimia (LCA). Näin ollen, mukana ovat myös esimerkiksi polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt. Biomassapolttoaineiden osalta mukana on myös vaikutus metsän hiilivarastoon.

Teollisuuden energiankulutus ei sisälly energiasektorin laskentaan, sillä tuotannon päästöt sisältyvät kulutusperäisessä laskennassa rakennusmateriaalien päästöihin ja tavaroiden päästöjen laskennassa hyödynnettäviin elinkaarisiin päästökertoimiin. Niin ikään maatalouden sähkönkulutus on eroteltu laskennasta, sillä tämä sisältyy ruokasektorin päästöihin.

Sähkönkulutus sisältää myös sähköisten ajoneuvojen lataukseen käytettävän sähkön. Tietopohja ei tällä hetkellä mahdollista lataussähkön erottelua muusta sähkönkulutuksesta.

Mökkeily

Mökkeilyn vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin tarkasteltiin Kulma-mallissa ensimmäistä kertaa vuoden 2022 laskentojen yhteydessä. Mökkeilyn todettiin vaikuttavat useisiin Kulma-mallin sektoreihin: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen ja ruoka.

Aikaisemmassa Kulma-laskennassa energiankulutuksen päästöt allokoituvat mökin sijaintikunnalle. Päivitetyn menetelmän myötä sähkönkulutuksen ja puunpolton päästöt saadaan allokoitua mökin omistajan asuinkunnalle. Laskennassa on hyödynnetty muun muassa Tilastokeskuksen sekä Mökkibarometrin tietoja. Laskennan tarkennus vaikuttaa erityisesti kuntiin, joissa sijaitsee runsaasti ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä.

Rakentamisen osalta mökkeilyn vaikutusten arvioitiin olevan merkitykseltään pieniä. Esimerkiksi vuonna 2021 koko Suomessa rakennettiin noin 3500 mökkiä. Liikkumisen osalta Kulma-mallin laskenta perustuu kuntalaisten liikkumiseen, joten mökkeilyn vaikutukset sisältyvät laskentaan. Ruuan osalta mökkeilyn vaikutusta ei nykyisen tietopohjan perusteella pystytty erottelemaan.  

Rakentamisen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,80 t CO2-ekv ja vuonna 2022 noin 0,75 t. 

Uudisrakennukset

Uudisrakentamisen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,47 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 0,57 t. 

Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet uudisrakennukset. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.

Laskennassa ei ole ollut tiedossa uudisrakennusten perustustapaa, joten on oletettu, että 75 prosenttia rakennuksista perustetaan paaluperustukselle, ja päästöarvoja on painotettu tämän oletuksen mukaisesti.

Puurakentamisen myönteinen vaikutus rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin on otettu laskennassa huomioon. Rakennusten materiaaleille on laskettu ilmastohyödyt, jotka on raportoitu hiilikädenjälkenä.

Tiet ja kadut

Teiden ja katujen rakentamisesta aiheutuneet asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,31 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 0,18 t. 

Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet kadut ja tiet. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.

Katujen ja teiden laskennassa on vertailtu paikkatietoanalyysina kunnan alueella sijaitsevaa tie- ja katuverkkoa laskentavuoden ja sitä edeltävän vuoden välillä Digiroad-aineiston perusteella. Täysin uusien teiden ja katujen ohella laskentaan sisällytettiin sellaisten teiden ja katujen uudet osat, joiden pituus oli muuttunut tarkasteluajanjakson aikana.

Sillat

Siltojen rakentamisesta aiheutuneet asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa molemmilla laskentakerroilla erittäin pienet, vuonna 2020 alle 3 % ja vuonna 2022 alle 1 % rakentamisen päästöistä.

Laskenta sisältää laskentavuonna valmistuneet sillat. Rakentamisen päästöt sisältävät standardin EN 15804 mukaiset elinkaaren vaiheet: tuotteiden valmistus, kuljetukset työmaalle ja rakentaminen.

Siltojen rakentamisen laskennassa kunnassa rakennetut sillat on luokiteltu niiden rakennetyypin, perustustavan, jännevälin ja leveyden perusteella eri luokkiin. Tieto rakennetuista silloista on saatu Taitorakennerekisteristä. Rakentamisen päästöt on arvioitu siltatyypin mukaisen päästökertoimen ja sillan kansipinta-alan pohjalta.

Liikkumisen päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 1,5 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 1,7 t CO₂-ekv asukasta kohden.

Henkilöautoliikenne

Henkilöautoliikenteen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 0,99 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 0,97 t. 

Kulma-mallissa tarkastellaan tieliikenteen osalta henkilöautoliikenteen päästöjä. Laskennan lähtökohtana on kunnan asukkaiden liikkuminen ja siitä syntyvät päästöt. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen hankinnan ja valmistuksen huomioon ottavia kertoimia. Henkilöautoliikenteen päästöjen tarkastelun lähtökohtana on kunnan asukkaiden liikkuminen ja siitä syntyvät päästöt. Laskennassa polttoaineille on hyödynnetty polttoaineen hankinnan ja valmistuksen huomioon ottavia kertoimia.

Lentoliikenne

Vuonna 2020 tarkasteltiin ainoastaan kansainvälistä lentoliikennettä. Sen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa noin 0,45 t CO₂-ekv. Määrä oli sama vuonna 2022. Vuonna 2022 tarkasteltiin myös kotimaan lentoliikenteen päästöjä, jotka olivat Oulussa noin 0,20 t CO₂-ekv asukasta kohti.

Mallissa kansainvälisen lentoliikenteen päästöt on arvioitu Tilastokeskuksen matkailutilaston tietoja hyödyntäen. Laskennassa on oletettu, että lähempänä lentokenttiä asuvat kuntalaiset matkustavat muualla maassa asuvia enemmän.

Laivaliikenne

Vuonna 2020 tarkasteltiin laivaliikenteen osalta kansainvälistä liikennettä. Sen asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa noin 0,06 t CO₂-ekv. Määrä oli sama vuonna 2022. Vuonna 2022 tarkasteltiin myös huviveneitä. Niiden päästöt olivat Oulussa noin 0,01 t CO₂-ekv asukasta kohti.

Kansainvälisen laivaliikenteen arvio on hyvin karkea ja erot syntyvät lähinnä etäisyydestä keskeisiin matkustajaliikenteen satamiin sekä väestömäärästä. Näin ollen kuntien keskinäinen vertailu ei välttämättä ole mielekästä. Laivaliikenteen päästöjen tarkastelua voidaan kuitenkin hyödyntää suhteuttamalla sen kokoluokka esimerkiksi muihin liikkumisen päästöihin.

Huviveneiden päästöt on arvioitu kuntiin rekisteröityihin veneisiin sekä valtakunnallisiin ja mahdollisesti hieman vanhentuneisiin arvioihin eri venetyyppien keskimääräisestä käyttömäärästä perustuen. Arvot ovat suuntaa-antavia ja niitä ei kannata verrata kuntien kesken vaan pikemminkin muihin Kulma-mallilla arvioituihin päästöihin.

Ruoan osalta asukaskohtaiset päästöt Oulussa olivat sekä vuonna 2020 että vuonna noin 2,1 t CO₂-ekv.

Ruokaan sisältyvät kauppojen ja ravintoloiden sekä ateriapalvelusektorin kautta käytetyt ruoka-aineet ja näiden elinkaariset päästöt aina maatalouden panosteollisuudesta ja alkutuotannosta valmiiksi jalostetuiksi tuotteiksi saakka. Maaperän hiilivarastojen muutokset kotimaisten ruoka-aineiden taustalla ovat myös karkealla tasolla mukana laskennassa.

Laskennassa on useita epävarmuustekijöitä, mm. ruoka-aineiden kuntakohtaisen kulutuksen ja eri tuoteryhmien määrän arviointiin liittyen. S-ryhmän aineisto oli keskeisimmässä roolissa ruoka-aineiden tuoteryhmien määrän kuntakohtaisessa arvioinnissa. Kauppojen osuudessa laskennan skaalaukset aiheuttavat epävarmuutta. Tähän vaikuttaa mm. se, miten ihmiset keskittävät ostojaan eri kunnissa tai kuinka paljon kuntalaiset tekevät ostoksia oman kuntansa ulkopuolella. Lisäksi ateriapalvelusektorin sisällyttäminen laskentaan lisää arvion epävarmuutta, koska kuntakohtaisia tietolähteitä ei ollut käytettävissä.

Tavaroiden ja palveluiden osalta asukaskohtaiset päästöt olivat Oulussa vuonna 2020 noin 1,8 t CO₂-ekv ja vuonna 2022 noin 1,6 t CO₂-ekv.

Tavaroiden ja palveluiden laskentaan sisältyvät yksityisen kulutuksen sekä julkisten hankintojen päästöt. Kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan Suomen kansantalouden tilinpitoon pohjautuvan ENVIMAT-mallin tietoihin sekä kuntakohtaisiin tilastotietoihin perustuen. Laskentaan on tehty indeksikorjaus, jotta se olisi yhtenevä ENVIMAT-mallin kerrointen kanssa.

Laskennassa kuntakohtaisesta asuntokuntien tuloaineistosta johdetaan kulutukseen ohjautuva osuus poistamalla verojen, säästöjen sekä asunto- ja muiden investointien osuus. Tästä kulutukseen ohjautuvasta osuudesta arvioidaan edelleen tavaroihin ja palveluihin ohjautuva vuosikulutus.

Europerusteinen päästöintensiteetti ei ota huomioon sitä, että saman hintaluokan tuotteilla voi todellisuudessa olla hyvinkin erilainen hiilijalanjälki, tai sitä, että vähähiilisempi tuote voi olla päästöintensiivistä kalliimpi.