Lapsi varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä muuna varhaiskasvatuksena, kuten kerho- ja leikkitoimintana.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on
- edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia
- tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista
- toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset
- varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö
- turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä
- antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa
- tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä
- kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
- varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
- toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Tutustumisjakso
Ennen varhaiskasvatuksen alkua perheillä on mahdollisuus tutustumisjaksoon varhaiskasvatuspaikassa. Tutustumisjakso on pohja yhteistyölle. Tutustuminen alkaa lapsiryhmässä etukäteen sovitun henkilön yhteydenotosta huoltajaan ja aloituskeskustelun sopimisesta. Tutustumisjakso kestää muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Sen aikana tutustutaan varhaiskasvatuspaikkaan.
Vastuukasvattaja
Jokaisella lapsella on nimetty vastuukasvattaja, joka vastaanottaa lapsen ja perheen varhaiskasvatuksen alkuvaiheessa, tutustuu heihin ja tutustuttaa perheen käytännön asioihin. Vastuukasvattaja on lapselle turvallinen aikuinen, joka luo vahvimman vuorovaikutussuhteen lapseen ja perheeseen hoidon alkuvaiheessa. Vastuukasvattaja toimii myös "siltana" ryhmän muuhun henkilökuntaan ja lapsiin perehdyttäessä uuteen ympäristöön. Lähtökohtana on lapsen perusturvallisuudesta huolehtiminen ja luottamuksellinen yhteistyö. Perhepäivähoidossa vastuukasvattaja on lapsiryhmän perhepäivähoitaja.
Päiväkoti alkaa Tervetuloa - opas varhaiskasvatukseen siirtyvän lapsen vanhemmille (pdf)
Käytännön vinkkejä lapsen varusteista
- varhaiskasvatuksessa lapset ulkoilevat säällä kuin säällä, joten säähän sopiva sisä- ja ulkovaatetus on tarpeen
- varavaatteet nk. vahinkojen varalle
- sisätossut
- lapsi joka nukkuu päiväunet voi tuoda mukaansa unikaverin esim. pehmolelun, unirievun
- vaippaikäisille huoltajat tuovat lapselle omat vaipat, kestovaippojen käytöstä sovitaan henkilökunnan kanssa
- tutti/tuttipullo tuodaan kotoa
- joskus kotoa tuodaan myös muita lapsen omia tarvikkeita, esim. rattaita tai leluja - sovi asiasta henkilökunnan kanssa
- lapsen vaatteet ja varusteet kannattaa merkitä lapsen nimellä - näin ne löytyvät omistajansa helpommin mikäli sattuisivat katoamaan
Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on varmistaa, että lasta hakevalla henkilöllä on oikeus noutaa lapsi. Lapsi luovutetaan ainoastaan henkilöille, joista ollaan huoltajien kanssa yhdessä sovittu. Tapauskohtaisissa tilanteissa huoltajan kanssa voidaan myös sopia, että joku muu kuin varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattu henkilö hakee lapsen. Näissä tilanteissa varmistus huoltajilta on hyvä saada kirjallisena. Lasta ei koskaan luovuteta päihtyneelle henkilölle. Lasta ei myöskään luovuteta arvaamattomasti käyttäytyvälle tai väkivaltaiselle henkilölle.
Jos lasta ei voida luovuttaa hakijalle, ottaa henkilökunta yhteyden henkilöihin, joilla on oikeus hakea lapsi tai jotka ovat merkitty lapsen varahakijoiksi. Jos heihin ei saada yhteyttä, otetaan yhteys lastensuojeluun.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsi osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan omien edellytystensä mukaan. Lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen aloitetaan kuuden viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Suunnitelman laadinnassa huomioidaan huoltajien näkemykset lapsesta sekä kasvattajien kokemukset lapsesta lapsiryhmässä. Keskustelun kautta syntyy yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia siitä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta edistää lapsen kasvua ja oppimista toiminnassa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin.
Lisätietoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta.
Lapset puheeksi -keskustelu
Oulun kaupungissa on otettu käyttöön Lapset puheeksi -menetelmä. Lapset puheeksi -keskustelussa käydään yhdessä läpi lapsen arjen asioita kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyen. Tarkoituksena on lisätä yhteistä ymmärrystä lapselle tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa ja arjen sujumiseen. Keskustelu on vapaaehtoinen. Lapset puheeksi -keskustelu käydään varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä sekä aina tarvittaessa.
Lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma laaditaan kaikille lääkehoitoa tarvitseville (esim. astma, diabetes, epilepsia, tulehdustaudit) varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen huoltajien, lapsen ryhmän henkilökunnan/omahoitajan ja tarvittaessa lasta hoitavan terveydenhuollon henkilökunnan kanssa ennen lääkehoidon aloittamista päivähoidossa. Samaa lääkehoitosuunnitelmaa käytetään kaikissa kaupungin päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisopalveluiden toiminnassa.
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden lääkehoitosuunnitelma (pdf 2020)
Oulun kaupungilla on tapaturmavakuutus, joka korvaa lapselle päivähoidossa tapahtuneiden tapaturmien hoidon. Omaisuusvahinkoja (esim. varkaudet) ei pääsääntöisesti korvata.
Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin mahdollisimman nopeasti. Ilmoita tapaturmasta sivistys- ja kulttuuripalvelujen toimipisteen työntekijälle, esim. päiväkodin tai koulun opettajalle. Tapaturmailmoituksen tekee kaupungin työntekijä.
Vakuutettu/huoltaja tekee vahinkoilmoituksen nettisivujen kautta, mikäli hän hakee korvauksia tapaturmasta aiheutuneista kuluista: www.if.fi/henkilovahinko (Julkisyhteisöjen tapaturmat).
Vakuutetulle/huoltajalle voidaan antaa vakuutustodistus, joka annetaan hoitoon mennessä yksityiselle palveluntuottajalle. Vakuutustodistuksella huoltaja voi käyttää lapsensa yksityisellä lääkäriasemalla (Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna, Aava). Tällöin palveluntuottaja laskuttaa hoitokuluista suoraan vakuutusyhtiötä.
Oulun kaupungin varhaiskasvatuksella on ohjeistus päivähoidossa olevien lasten infektioiden ehkäisyyn. Tavoitteena on vähentää lasten ja henkilökunnan sairastavuutta ja sairaudesta johtuvia poissaoloja. Ohjeistus perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen "Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa" sekä Oulun varhaiskasvatuksen strategiaan.
Jokaisessa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa on hygieniasuunnitelma, johon henkilökunta sitoutuu ja jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelma on liitetty yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten infektioiden ehkäisyä toteutetaan yhteistyössä lasten huoltajien kanssa. Huoltajat saavat tiedotteen arkipäivän hygienian tehostustoimista kotona ja päiväkodissa.
Hygieniaohjeita
Pääsääntönä on, että sairaita lapsia ei saa viedä päivähoitoon. Tarttuvaa tautia sairastava lapsi viedään päivähoitoon vasta, kun tauti ei enää tartu ja lapsi on terve. Lapsi on terve, kun hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta erityishuomiota. Lapsen tulee siis jaksaa osallistua ryhmän toimintaan normaalisti koko hoitopäivän ajan eli esimerkiksi ulkoilla ja leikkiä muiden kanssa.
Etävanhempainillan 1.3.2022 luentomateriaalit
- Annukka Oiva-Kess:
Miten minusta tulee minä? - Eeva-Liisa Kronqvist:
Vanhemmuudesta, uupumuksesta ja itsemyötätunnosta - Miia Kemppi:
Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta
