Kuvataideopettaja, tiimivastaava
Niina Ollanketo 

p. 040 555 0069
niina.ollanketo@ouka.fi

Musiikinopettaja
Sirpa Tekoniemi

p. 044 703 9107
sirpa.tekoniemi@eduouka.fi

Kädentaitojen opettaja 
Anu Junes-Kähkölä

Tekstiilityö
p. 044 703 9103 
anu.junes-kahkola@eduouka.fi

Teatteritaiteen opettaja 
Jenni Metso
p. 050 468 1558
jenni.metso@eduouka.fi

Kuvataideopettaja
Hanna Savolainen
p. 044 703 9105
hanna.savolainen@eduouka.fi

Tanssin opettajat
Niina Vartiainen
p. 040 555 0068
niina.vartiainen@eduouka.fi

Saija Varila
p. 040 620 5482
saija.varila@eduouka.fi

Johdanto

 

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma (pdf)

 

TAITEEN PERUSOPETUS OULU-OPISTOSSA

Oulu-opistossa annetaan taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille yleisen oppimäärän mukaisesti kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.

Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuksia opiskella taidetta päämäärätietoisesti, pitkäjänteisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opetuksella edistetään taidesuhteen kehittymistä ja elinikäistä taiteen harrastamista sekä kehitetään taiteenalalle ominaista osaamista ja valmiuksia hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Taiteen perusopetuksen tehtävänä on rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin perustuen moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. Taiteenalan opetuksessa vahvistetaan oppilaan omaehtoista ilmaisua, tulkintaa ja arvottamisen taitoa, identiteetin rakentumista sekä luovaa ajattelua, osallisuuden ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä.

Taiteen perusopetuksen toteutus perustuu lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta, Opetushallituksen määräykseen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, arvioinnista ja todistukseen merkittävistä tiedoista sekä koulutuksen järjestäjän laatimaan ja hyväksymään opetussuunnitelmaan.

 

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET

Arvot ja oppimiskäsitys

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen sekä oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen huomioimalla oppilaan yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen, taiteesta nauttimiseen sekä omaan elinympäristöön vaikuttamiseen taiteen keinoin.

Yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaat kokeilevat, harjoittelevat ja soveltavat taiteenalansa ilmaisukeinoja moniaistisesti taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä huomioiden myös historiallinen ja yhteiskunnallinen näkökulma.

Taiteen perusopetuksen arvoperusta rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Yksilön ainutlaatuisuus ja arvokkuus, ihmisenä kasvaminen ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä, tasa-arvoisuus ja sukupuolen moninaisuus sekä vuorovaikutus muiden ihmisten ja ympäristön kanssa korostuu.

Oulu-opiston taidekoulun opetuksessa toteutetaan taiteidenvälistä yhteistyötä. Opetuksen lähtökohtana on kunkin taiteenalan ominaisen tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat, esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden pohtiminen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus.

Oppimiskäsitys perustuu oppilaan aktiivisuuteen, tavoitteellisuuteen ja toimintaan itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Opettajan rooli on ohjata, kannustaa ja antaa rakentavaa palautetta oppimisprosessissa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista hyödyntäen kokemuksia, kehollisuutta ja eri aistien käyttöä sekä vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi.

 

OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

Toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

Taiteen perusopetuksessa on tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria aidon kohtaamisen ja kunnioittavan vuorovaikutuksen sekä osallisuuden ja yhdessä tekemisen kautta. Kannustavassa toimintakulttuurissa opitaan turvallisesti myös epäonnistumisen kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa huomioidaan kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa taiteenalaan liittyvien yksilön perusoikeuksien kuten sananvapaus, yksityisyyden suoja ja tekijänoikeuksien tuntemiseen.

Paikallisuuden monipuolinen hyödyntäminen lisää taiteen perusopetuksen paikallisten toteutusten laatua. Taiteen perusopetuksen oppimisympäristöt (tilat, paikat ja yhteisöt) tukevat oppilaan kasvua, onnistumisen ja osaamisen kokemuksia sekä innostusta. Tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö edistää taiteenalan oppimista.

Työtavat valitaan edistämään oppilaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Lisäksi tuetaan vuorovaikutteisuutta ja toisten huomioon ottamista.

 

OPETUKSEN LAAJUUS JA RAKENNE

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Opintojen kokonaiskesto on 5-7 vuotta. Oulu-opiston taidekoulun toimintakausi on vuosittain 30-32 viikkoa.

Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen oppiminen. Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen laajentaminen. Joustava opintojen järjestäminen mahdollistaa yhteisten- ja teemaopintojen yhtäaikaisen toteuttamisen.

Yhteisten opintojen sekä teemaopintojen opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet on kirjattu ainekohtaisesti kunkin aineen kohdalle.

 

OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN

Opintoja voidaan tarvittaessa yksilöllistää vastaamaan oppilaan opiskelu- ja oppimisedellytyksiä. Yksilöllistämisen tarkoituksena on tarjota kaikille yhdenvertainen mahdollisuus taiteen perusopetukseen osallistumiseen. Oppimäärän yksilöllistäminen voi tarkoittaa opetussuunnitelman tavoitteiden, sisältöjen, opiskeluajan, opetuksen toteuttamistavan, tarvittavien tukitoimien ja arviointimenettelyjen muokkaamista oppilasta parhaiten tukevaksi.

Yksilöllistämisestä annetaan tietoa oppilaan huoltajalle ja keskustellaan opettajan kanssa ennen opintojen aloitusta. Oppimäärä voidaan yksilöllistää laatimalla henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) yhteistyössä opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, jos oppilas ei pysty opiskelemaan yleisen oppimäärän opetussuunnitelman mukaisesti esimerkiksi sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Tarkoituksena on tukea oppilasta kehittämään taitojaan ja osaamistaan omista lähtökohdistaan käsin.

 

OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

Uusien oppilaiden tulee hakea oppilaspaikkaa ilmoittautumalla haluamaansa ainealueen opintoihin. Opiskelupaikan saa ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintoihin voi ilmoittautua kesken lukuvuotta niihin ryhmiin, joissa on tilaa. Poikkeuksena musiikin oppilaat valitaan opintoihin valintatilaisuuden kautta.

Kaikki taiteen perusopetusta aikaisemmin opiskelleet oppilaat voivat jatkoilmoittautua seuraavalle lukuvuodelle oman ainealueensa opintoihin ennen ilmoittautumisen avautumista uusille oppilaille. Tällä pyritään takaamaan jo opiskeleville oppilaille opiskelupaikka ja opintojen jatkuvuus.

Alle kouluikäisille tarkoitetuista varhaisiän opinnoista voi siirtyä taiteen perusopetuksen opintoihin samana syksynä, kun hän on aloittanut peruskoulun ensimmäisen luokan. Tällöin oppilas voi ilmoittautua oman ainealueensa perusopintoihin, poikkeuksena musiikin opinnot, jatkoilmoittautumisen yhteydessä.

 

OPPIMISEN ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin ja vertaisarviointiin. Oppilaan työskentelyä ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Jatkuvalla palautteella ohjataan oppilasta vuorovaikutteisesti ja oppilaan osallisuutta edistäen omien tavoitteiden suuntaamiseen opiskeluun ja oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Oppilaita kannustetaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta.

Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja taiteenalan yleisen oppimäärän arvioinnin kohteisiin. Arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi, tunnustetuksi ja hyväksi luetuksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään perustuen selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta sekä suhteessa kuhunkin hyväksi luettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Hyväksi lukemisen suorittaa rehtori opettajan esityksestä.

 

Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

Kansalaisopistot arvioivat antamaansa taiteenperusopetusta ja osallistuvat ulkopuoliseen arviointiin (Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998, 7§ muutettu lailla 1301/2013) mukaisesti. Kansalaisopistoissa toimitaan opistokohtaisen tasa-arvosuunnitelman (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, muutettu lailla 1329/2014) mukaisesti ja yhdenvertaisuussuunnitelman (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014) mukaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

 

Todistukset

Oppilaalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut yleisen oppimäärän yhteiset opinnot ja teemaopinnot. Todistusmalli on OPH:n määräämien sisältöjen mukainen. Päättötodistus voi sisältää liiteitä.

 

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sisältää seuraavat asiat:

• todistuksen nimi

• koulutuksen järjestäjän nimi

• oppilaitoksen nimi

• taiteenala

• oppilaan nimi ja henkilötunnus

• opiskeluaika vuosina

• oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän yhteisten opintojen kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus

• oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän teemaopintojen kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus

• rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima

• jos koulutusta järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla, merkitään todistukseen ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

• kunnan omalla päätöksellään järjestämässä taiteen perusopetuksessa todistukseen merkitään taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymispäivämäärä

• jos kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä hankkii taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetut palvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä, merkitään yhteisön tai säätiön tämän sopimuksen perusteella antaman taiteen perusopetuksen todistukseen sopimuksen päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

• merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liiteitä.

 

TAITEEN PERUSOPETUKSEN VARHAISIÄN OPINNOT

Perusopintoja edeltävää, varhaisiän taidekasvatusta annetaan alle kouluikäisille lapsille. Varhaisiän taidekasvatus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, opiskelijaryhmän ikärakenne sekä tilojen antamat mahdollisuudet. Tavoitteena on luoda ryhmän sisälle hyväksyvä ja turvallinen tunnelma, jossa lapsi uskaltaa vapautuneesti ilmaista itseään ja lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät.

 

Varhaisiän kuvataidekasvatus

Tavoitteena innostaa kuvataiteen tekemiseen, taiteen perusasioihin ja tuntemiseen tutkivan, kokeilevan ja leikinomaisen toiminnan kautta.
Kannustetaan itseilmaisuun ja pitkäjänteisyyteen käyttäen monitaiteellisia työskentelytapoja.
Vahvistetaan lapsen aktiivisuutta kokonaisvaltaisen, kaikki aistit mukana olevan oppimisen avulla.
Ohjataan ryhmässä toimimiseen ja muiden huomioon ottamiseen.
Hyödynnetään lapsen omaa elinympäristöä ja siinä ilmeneviä visuaalisen kulttuurin ilmiöitä sekä kannustetaan iloitsemaan omasta ja toisten työstä.
Harjoitellaan motorisia taitoja ja pitkäjänteisyyttä tutustumalla vaihteleviin työtapoihin sekä erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin ja niistä huolehtimiseen.
Opetellaan pohtimaan, tulkitsemaan ja sanallistamaan omia tuntemuksia, kokemuksia ja havaintoja sekä hyödynnetään opetuksessa mielikuvaoppimista.
Varhaisiän kuvataidekasvatusta annetaan alle kouluikäisille, 5-6 vuotiaille, lapsille yhteensä 30 h.

 

Varhaisiän käsityökasvatus

Tavoitteena tutustua lähiympäristöön havainnoiden, ihmetellen, tulkiten, leikkien ja elämyksellisesti kokien.
Kokeillaan ja harjoitellaan taitoja erilaisten tekniikoiden, materiaalien ja välineiden turvallisen käytön avulla.
Toiminta ja tekeminen rakentuvat lapsen omakohtaiselle elinympäristön kokemuksille sekä kulttuuri- ja taideilmiöille.
Harjoitellaan toisten huomioimista, ryhmätyötaitoja ja omaan työhön keskittymistä.
Tuetaan lapsen ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja autetaan lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista.
Varhaisiän käsityökasvatusta annetaan alle kouluikäisille, 5-6 vuotiaille,  lapsille yhteensä 30 tuntia.

 

Varhaisiän musiikkikasvatus

Tavoitteena tutustua musiikin peruskäsitteisiin lapsen maailmasta käsin. Työtapojen keskeisin periaate on musiikin kokonaisvaltainen kokeminen ja opetuksen elämyksellisyys lapsen ikäryhmä ja yksilöllinen kehitys huomioiden.
Tuetaan toimimaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.
Ohjataan taiteiden välisillä produktioilla lasta kulttuurien moninaisuuden kokemuksiin ja luodaan edellytyksiä musiikin elinikäiselle harrastamiselle.
Syvennetään lapsen tunne-elämää, rikastetaan mielikuvitusta ja tuetaan kognitiivisista, motorista, psyykkistä ja sosiaalista kasvua.
Myönteisessä ja hyväksyvässä ilmapiirissä tapahtuva yhdessä musisointi, lapsen luonnollisesta itseilmaisusta iloitseminen ja esiintymiset kasvattavat musiikillista itsetuntoa ja antavat hyvän pohjan myöhemmille musiikkiopinnoille.
Varhaisiän musiikkikasvatus etenee ikäryhmittäin 0-vuotiaista 6-7 -vuotiaisiin ottaen huomioon lasten ikäkauteen liittyvän kehityksen ja erityispiirteet. Myös eri-ikäisistä lapsista koostuvat ryhmät sekä soitinvalmennusryhmät ovat mahdollisia.

 

Varhaisiän tanssikasvatus

Tavoitteena lapsen luovuuden ja kehontuntemuksen kehittäminen.
Edistetään leikinomaisella toiminnalla lapsen tanssin perustaitoja, ryhmässä toimimisen taitoja ja oppimisvalmiuksia.
Herätetään tanssin ilo ja tuetaan itseilmaisun ja itseluottamuksen kehittymistä turvallisissa oppimisympäristöissä.
Opetuksen kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä vahvistetaan ottamalla toiminnassa huomioon oppimisen moniaistisuus ja muiden taiteenalojen tarjoamat mahdollisuudet.
Harjoitetaan motorisia perustaitoja, luovaa- ja oman liikkeen rohkeaa ilmaisemista, tutustutaan leikinomaisilla harjoituksilla tanssin perustaitoihin sekä sosiaalisiin taitoihin.
Varhaisiän tanssikasvatusta annetaan alle kouluikäisille, 4-6 vuotiaille, lapsille 30-90 tuntia.

 

Varhaisiän teatterikasvatus

Tavoitteena rohkaista ja innostaa lasta ilmaisemaan itseään rooli- ja teatterileikkien keinoin.
Ohjataan lasta toimimaan aktiivisena ja kuuntelevana ryhmän jäsenenä. Hän oppii keskustelemaan ja iloitsemaan omasta ja muiden työskentelystä sekä omaksuu teatteritaiteen sanastoa.
Annetaan kokemuksia ja elämyksiä teatterin tekemisestä ja kokemisesta. Teatterikasvatuksella vahvistetaan luovuutta, persoonallista ilmaisua, mielikuvituksen käyttöä, vuorovaikutustaitoja ja myönteistä minäkuvaa.
Varhaisiän teatterikasvatusta annetaan alle kouluikäisille lapsille 30–90 tuntia.