Opiston esittely
Oulu-opisto on Oulun kaupungin omistama ja ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos, missä kaiken ikäiset voivat opiskella ja harrastaa. Muuttuvassa toimintaympäristössä Oulu-opisto luo mahdollisuuksia oppimiseen ja elämyksiin ihmisen elämän eri vaiheissa. Opiston arvoja ovat yhteisöllisyys, tasa-arvo, laaja-alaisuus, kulttuurimyönteisyys ja luotettavuus.
Kansalaisopistopalvelujen lisäksi Oulu-opisto antaa taiteen perusopetusta ja järjestää monipuolisia kulttuuri- ja taidetapahtumia eri puolilla uutta Oulua, mm. Pohjankartanon salissa Oulussa, Teatterikuopalla Haukiputaalla ja Oulunsalo-talossa Oulunsalossa.
Yli satavuotias opisto on perustettu vuonna 1907 Oulun työväenopistoksi. Opiston nimi on ollut vuodesta 1992 Oulu-opisto. Vuoden 2013 alusta viiden kunnan kuntaliitoksen myötä Oulu-opistosta on tullut suomen kolmanneksi suurin kansalaisopisto, kun Kiiminkijoen opisto ja Oulunsalon kansalaisopisto liitettiin siihen ja vuoden 2014 alusta myös Oulunsalon taidekoulu.
Kansalaisopiston toiminnan tarkoituksena on lain mukaan tukea ihmisten persoonallisuuden monipuolista kehittämistä. Oulu-opisto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden omien erityistaitojen, harrastustoiminnan, yleissivistyksen sekä ammatillisten taitojen ja tietojen kehittämiseen. Oulu-opiston keskeisinä strategioina ja toimintasuunnitelmina ovat monipuolisen tarjonnan ylläpitäminen, asiakasmäärien ja -pohjan kasvattaminen, laadun kehittäminen, yhteistyöverkkojen luominen, kustannustehokkuuden lisääminen sekä työtyytyväisyyden lisääminen.
Oulu-opiston lyhyt historia
Oulu-opisto on perustettu vuonna 1907 Suomen kolmantena työväenopistona. Sitä ennen oli perustettu Tampareen (1899) ja Vaasan (1907) työväenopistot. Opisto aloitti toimintansa Oulun työväentalossa, jossa se toimi vuoteen 1935 saakka. Vuonna 1919 opisto siirtyi Oulun kaupungin ylläpitämäksi kunnalliseksi opistoksi. Oulun työväentalosta toiminta siirtyi Aleksanterintorin kansakoululle, jossa opisto oli jo toiminut muutaman vuoden kansalaissodan jälkeen työväentalon ollessa suljettuna. Kun Tampereelle alettiin 1960 suunnitella yhteistä koulu- ja opistotaloa Sampolaa, esitti Oulun työväenopiston johtokunta kaupunginhallitukselle, että työväenopistonkin toimitilat sijoitettaisiin uuden suunitteilla olevan kansalaiskoulun tiloihin. Työväenopiston syyslukukausi 1967 alkoikin sitten arkkitehti Kari Virran suunnittelemassa monitoimitalossa, Pohjankartanossa, joka oli valmistunut Karjasillan kaupunginosaan saman kesänä. Opistotoimintaa on kuitenkin järjestetty vuosittain myös muissa kaupunginosissa, pääasiassa koulutiloissa. Vuodesta 1992 opiston nimenä on ollut Oulu-opisto.
Kiiminkijoen opisto perustettiin v. 1963. Aluksi se toimi Haukiputaan työväenopisto -nimisenä. Kiiminki liittyi toimialueeseen v. 1972. Haukiputaan ja Kiimingin kunnat perustivat v. 1992 opistoa ylläpitämään osakeyhtiön. Tällöin opiston nimeksi tuli Haukiputaan ja Kiimingin Opisto. V. 2000 Ylikiimingin kunta tuli mukaan opistoyhtiöön ja silloin otettiin käyttöön Kiiminkijoen opisto –nimi yleisöäänestyksen tuloksena. Ylikiimingin liittyessä Oulun kaupunkiin 1.1.2009, kunnan omistusosuus opistoyhtiöstä siirtyi Oululle. Ylikiimingin opintoryhmät olivat siirtyneet Oulu-opiston hallinnoimiksi jo vuoden 2008 alussa. Taidekoulun kurssit jatkoivat kevään 2008 Kiiminkijoen opiston opetuksena. Vuosina 2000-2013 opisto tuotti Haukiputaan ja Kiimingin kunnille myös yleisiä kulttuuripalveluja. Vuoteen 2012 Kiiminkijoen opisto oli yksi maan suurimmista ja maaseudulla toimivista suurin. Vuoden 2013 alusta viiden kunnan kuntaliitoksen myötä Kiiminkijoen Opisto Oy lakkasi toimimasta.
Oulunsalon taidekoulu aloitti toimintansa 1988 ja Oulunsalon kansalaisopisto vuonna 1995. Kummankin toiminta on keskittynyt suurimmaksi osaksi vuonna 1993 valmistuneeseen Oulunsalo-taloon. Koko toimintansa ajan Oulunsalon kansalaisopisto on resursoinut Oulunsalon taidekoulun toimintaa. Suomen ainoa kunnallinen lasten ja nuorten liikuntakoulu on toiminut myös Oulunsalon kansalaisopiston sisällä. Liikuntakoulu perustettiin vuonna 2003. Se ohjaa lapsia elinikäiseen liikuntaharrastukseen.
Oulunsalon kulttuuri-instituutti aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa, jolloin taidekoulusta ja kansalaisopistosta tuli kyseisen liikelaitoksen yksiköitä. Näiden lisäksi kulttuuri-instituutti vastasi kulttuurituottamispalveluista Oulunsalossa ja järjesti Oulunsalo Soi – Oulun seudun musiikkijuhlia. Viiden kunnan kuntaliitoksen myötä kansalaisopistopalvelut ja liikuntakoulu siirtyivät 2012 sekä taidekoulu 2013 osaksi Oulu-opiston toimintaa.
Uuden Oulun uusi Oulu-opisto
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myönsi Oulun kaupungille vain yhden ylläpitämisluvan vapaan sivistystyön oppilaitokselle, joten se tarkoitti sitä, että vuoden 2013 alusta Kiiminkijoen opistosta ja Oulunsalon kansalaisopistosta tuli osa uutta Oulu-opistoa.
Uudesta Oulu-opistosta tuli Suomen kolmanneksi suurin kansalaisopisto valtionosuustuntimäärältään Helsingin ja Espoon opistojen jälkeen. Valtionosuustunteja tulee 46 551 ja opetusta annetaan kaikkiaan noin 50 000 tuntia. Kiiminkijoen opisto jatkaa Oulu-opiston pohjoisen ja itäisen Oulun alueita palvelevana osastona tai yksikkönä. Oulunsalon kansalaisopisto jatkaa Oulu-opiston eteläisen Oulun alueita palvelevana yksikkönä.
Kiiminkijoen opiston mukana Oulu-opisto antaa nyt myös taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan musiikissa, teatteritaiteessa, kuvataiteessa, kädentaidoissa ja tanssissa. Oulunsalon kansalaisopiston mukana tulee liikuntakoulu.