Luennot

Teemana Raakku – Raakunpyynnin historiaa valottava esitys Oulu-opistolla 25.9.2024 klo 18 

• klo 18-19 Professori ja tietokirjailija Reijo Heikkinen: Jokihelmien lumoissa – Helmestystä Oulujoen reitin ylävesillä
• klo 19-19.15 Kirjailija Pekka Jurvelin kommentti: Kuinka lohi raakun luokse?
• keskustelua

Järj. Oulu-opisto ja Oulujoen reitti ry. Paikkana Pohjankartanon Luentosali 1, tervetuloa!

Professori ja tietokirjailija Reijo Heikkinen julkaisi jokin aika sitten tietoteoksen Jokihelmien lumoissa – Helmestystä salomailla. Siinä hän tarkastelee raakustuksen eli jokihelmien pyynnin vaiheita Suomessa. Hän on laatinut myös monipuolisen kuvaesityksen Oulujoen reitin ylävesiltä Kainuusta tästä salaisesta elinkeinosta, jossa Onnetar saattoi tarjota helmestäjälle todellisen arvohelmen. 

Historialuennot, yhteistyössä Oulun Historiaseuran kanssa

ke 18.9. 2024 klo 18, FT Nuppu Koivisto, Kuinka tutkia suomalaisia muusikko- ja säveltäjänaisia 1800- ja 1900-luvuilla.

ke 2.10. 2024 klo 18,  FT Matti Leiviskä, Kärsämäen historiaa kivikaudelta 1850-luvulle. Luento liittyy heinäkuussa 2024 julkaistavaan Kärsämäen historian I osaan.

ke 16.10. 2024 klo 18, Arkkitehti Jorma Teppo, Rakennusmestari J.W. Lillqvist (1865–1941) Oulun kaupungin ja yksityisten rakennusten suunnittelijana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.

ke 30.10. 2024 klo 18, FM Esko Vesala, Murhenäytelmä Lapissa: uudisasukkaiden ja saamelaisten konflikti 1700-luvun lopulla Inarin ja Kittilän rajaseudulla.

ke 6.11. 2024 klo 18, Prof. Petteri Pietikäinen, Potilaana Piirillä: Oulun Piirimielisairaala ja sen potilaat 1920-luvulta 1960-luvulle.      

ke 13.11.2024 klo 18, FT, dos.  Seija Jalagin, Lapset pakomatkalla. Neuvostokarjalaisten ja Karjalan evakkojen muistot perheen kohtalosta toisen maailmansodan aikana. 

ke 4.12. 2024 klo 18, Väitöskirjatutkija Roosa Tyni, Ylisukupolvinen huono-osaisuus Oulussa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Luento yhteistyössä Oulun Paasikivi-Seuran sekä UKK-seuran kanssa

ke 11.9.2024 klo 18 Professori Matti Lackman, "Bobrikovin murha 1904" 

Luennot pidetään Pohjankartanossa (Leevi Madetojan katu 1), luentosali 1

FT Kimmo Lackmanin sotahistorian luentosarja järjestettiin Oulu-opistolla maalis-huhtikuussa 2024. Luentoihin pääset tutustumaan edelleen striimattuna Oulu-opiston Youtube-kanavalla.  

• Vangit Neuvostoliiton, Saksan ja Suomen asepuvussa vs vangit Ukrainassa 2022
  Onko Venäjän päätös lähettää vankeja Ukrainaan historiallisesti poikkeuksellinen, koska myös Suomi värväsi vankeja, vaikka talvisota kesti vain kolme kuukautta. Suomen puolustusvoimilla oli myös Pärmin pataljoona jatkosodassa. Saksan Wehrmacht vapautti vankeja rintamapalvelukseen vasta keväällä 1941. Sillä oli useita eri rangaistusyksiköitä, mutta ei yhtä pataljoonaa 999 paitsi Sven Hasselin kirjoissa ja Korkeajännityksessä, jotka sekoittavat toisiinsa useita eri yksiköitä. Saksalaiset tutkijat kiistelivät sodan jälkeen 999 pataljoonasta, mutta Saksa perusti sen samanlaisten syitten takia kuin Neuvostoliito aikoinaan rangaistuspataljoonansa.

• Vainosivatko saksalaislääkärit sotilaskarkureita ja teloittiko Wehrmacht heitä eri syistä kuin Ukrainan Wagner-joukot

  Saksalaiset tutkijat väittävät lääkärien avustaneen sotaoikeustuomareita sotilaskarkurien kuolemaan tuomitsemisessa. Tuomarit eivät tarvinneet kuitenkaan heidän lupaansa karkurien kuolemaan tuomitsemiseen, ja lääkärien tekemät sotilaskarkurien psykiatriset arviot olivat samantyyppisiä kuin Suomessa. Neuvostoliitto kohteli omia sotilaskarkureitaan huonommin, sen sotaoikeudet tuomitsivat ja teloittivat heitä enemmän kuin Wehrmacht. Karkureilla oli kuitenkin samanlaisia motiiveja eri asevoimissa ja heidän rikoksensa oli usein ongelma samoista syistä.

• Miksi ryöstely ja seksuaalirikokset olivat ongelma vuonna 1942 mutta eivät vuonna 2022?

  Tämä kysymys heijastaa ongelmaa, että ihmiset uskovat suoraviivaiseen kehitykseen. Saksan keisarilliset asevoimien sotilaat raiskasivat länsieurooppalaisia naisia ensimmäisen maailmansodan aikana. Wehrmacht halusi välttää saman ja tuomitsi sotilaitaan miehitettyjen alueiden rikoksista, jos ne lokasivat sen mainetta. Venäjä ei ole käsitellyt toisen maailmansodan aikaisia rikoksiaan. Putin ihailee Josef Stalinin aikaa, ja Venäjän asevoimat on menestynyt häikäilemättömällä sodankäynnillä Syyriassa ja Tšetšeniassa. Se valmisti Ukrainan hyökkäysjoukkoja samanlaisella epäinhimillistävällä propagandalla kuin Wehrmacht Operaatio Barbarossan valmisteluvaiheessa vuonna 1941.

• Pelastiko korruptio Ukrainan keväällä 2022?

  Venäjän asevoimien hyökkäys ontui, koska sen uudistamiseen käytettyjä rahoja ei ollut käytetty tähän, ja se hyödynsi 1970-luvulla tehtyjä panssarivaunuja. Venäjän ongelma ei ole kuitenkaan ainutlaatuinen. Korruptio haittasi keisarillisen Saksan asevoimien sotatoimia, ja Wehrmacht tuomitsi kansantuholaisia aina kärsiessään tappiota. Vastaava termi Neuvostoliitossa oli kansanvihollinen, ja korruptio ja tehdasvarkaudet haittasivat myös puna-armeijan sotatoimia. Toinen kansantuholaisten ryhmä olivat postivarkaat, joita oli myös Suomessa sodan aikana. Postivarkaus ei rapistanut puolustustahtoa kuitenkaan Suomessa samalla tavalla kuin Saksassa, jossa postivarkaasta tuli erityinen rikollinen persoonallisuustyyppi.