Pohjaveden otto vaikuttaa ympäristöön

Pohjavettä muodostuu, kun maan pinnalla oleva vesi imeytyy maa- ja kallioperään. Eniten pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulamisen ja syksyllä sateiden tuloksena. Vesi ei jää paikoilleen, vaan sitä purkautuu takaisin maanpinnalla oleviin lähteisiin, soihin, jokiin ja järviin. Näin muodostuu tärkeitä elinympäristöjä monille eläin- ja kasvilajeille.

Pohjavettä poistuu kierrosta​

Kun pohjavettä otetaan yhdyskuntien tarpeisiin ja vettä poistuu normaalista kierrosta, vähenee paikallisesti myös pohjavesien purkautuminen pintavesistöihin. Tämä puolestaan vaikuttaa pinta- ja pohjaveden määrien välisiin suhteisiin, pintavesien laatuun, rakennepitoisuuksiin jne. Koska tietyt kasvit ja eliöt ovat riippuvaisia juuri tietyistä ympäristötekijöistä, saattavat muutokset esim. ravinteiden määrässä muuttaa alueen kasvillisuutta. Arviointi vedenoton vaikutuksista on tehtävä aina paikallisesti kunkin hankkeen lähtökohdista.

​Ekosysteemit ovat kuitenkin monimutkaisia, ja erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea ennustaa. Pohjaveden oton mahdollisia vaikutuksia Viinivaara-Kälväsvaara -alueen vesistöihin on tutkittu tarkasti vuonna 2016 valmistuneessa selvityksessä.

Ilmastonmuutos hankaloittaa arvioinnin tekemistä

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan sademäärän kasvua, lämpötilan nousua ja ääriolosuhteiden yleistymistä. Ilmastonmuutos aiheuttaa epävarmuutta arvioihin, koska se vaikuttaa esimerkiksi muodostuvan pohjaveden määrään, vesistöjen virtaamiin ja niiden ajalliseen vaihteluun sekä ravinteiden kulkeutumiseen. 

Muutokset sateiden määrissä voivat vaikuttaa pohjaveden määrään enemmän kuin vedenotto. Kesän kuivien kausien esiintyminen voi lisätä vähäisen veden kautta.
​
Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, mutta syntyvä vesimäärä on riippuvainen sääoloista ja sadeveden määrästä. Ilmastonmuutoksen ja pohjaveden oton vaikutuksia luontoon ja ekosysteemeihin voikin olla vaikea erottaa toisistaan.