Vuosikertomus

Vuoden aikana Oulun Vesi osallistui useisiin varautumisharjoituksiin ja paransi fyysistä turvallisuutta sekä kyberturvallisuutta. Lisäksi saatiin ajankohtaistietoa toimialan webinaareissa ja viranomaistahojen pitämissä tilaisuuksissa erityisesti fyysistä turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja tietoturvaa koskien. Varautumista mahdolliseen sähköpulaan ja sähkökatkoihin jatkettiin.

Pintaveden ja pohjaveden käsittelylaitoksilla on saavutettu lainsäädännön asettamat talousveden laatuvaatimukset kaikilta osin. Kantakaupungissa jaettavan pintaveden osuus koko Oulun alueen talousveden tuotantomäärästä oli noin 82 % ja muilla suuralueilla jaettavan pohjaveden osuus koko Oulun alueen vedentuotannosta oli noin 18 %. Hintan pintavesilaitoksen laajennukseen liittyvä asemakaava sai lainvoiman kesällä ja laajennuksen yleissuunnittelu saatiin käyntiin. Hankkeen suunnitteluvaihe kestänee vuoteen 2026 ja laajennuksen arvioidaan valmistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Laajennus turvaa riittävän veden tuotantokapasiteetin kanta-Oulun alueelle pitkälle tulevaisuuteen.

Vedenhankinnan varmistamista koskevasta Viinivaara-hankkeesta saatiin marraskuussa 2023 myönteinen lupapäätös Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Lupahakemuksen hankeperusteena on pintaveden käytön säilyminen ensisijaisena raakavesilähteenä, ja sen rinnalla kantakaupungin vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä. Lupapäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan vuoden 2025 aikana. Lupapäätöksen vedenoton valmistelevia toimia koskevat määräykset saivat lainvoiman jo keväällä 2024 ja valmistelevat toimet on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 aikana.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2025–2035 valmistui loppuvuodesta 2024 ja suunnitelma hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa 2025. Laaditun kehittämissuunnitelman tavoitteena on antaa suuntaviivat vesihuollon kehittämiselle Oulun kaupungin alueella. Suunnitelmassa painotetaan vesihuollon järjestämistä yleis- ja asemakaava-alueilla. Suunnitelman mukaan Oulun Vesi investoi 11-vuotisen suunnittelukauden aikana vesihuollon kehittämiseen ja ylläpitämiseen yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, josta talousveden hankintaa ja jakelua varmistavien hankkeiden osuus on noin 116 miljoonaa euroa.

Taskilan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin Oulun lisäksi Muhoksen, Utajärven ja Iin jätevesiä yhteensä 18 miljoonaa kuutiometriä ja vuotovesien osuus on pysynyt tavoitetasoa pienempänä. Jätevesiviemäriverkoston järjestelmällistä tutkimusta ja saneerausta jatketaan, jotta erityisesti lumen sulamisaikaan ja rankkasadetilanteissa suuret virtaamat eivät kuormittaisi jäteveden puhdistusprosessia. Mereen johdettava jätevesi on desinfioitu hyvin tuloksin permuurahaishapolla kuluneena vuonna touko-elokuun välisen ajan. Energiansäästötoimina puhdistamoilla otetaan jätevedestä energiaa talteen lämmöntalteenottolaitteella ja aurinkoenergiaa aurinkopaneeleilla.

Jäteveden puhdistusprosessi on toiminut biologisen hapenkulutuksen, fosforin, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen suhteen tehokkaasti täyttäen lupaehdot. Fosforin osalta tiukentuneet lupaehdot astuivat voimaan vuoden 2021 alussa. Typenpoiston osalta lupaehtoihin ei ole päästy, ja laitoksella on parhaillaan suunnittelussa perusparannustoimia, joilla prosessin toimivuutta pyritään parantamaan myös typenpoiston osalta.

Kemicond-menetelmään perustuva lietteenkäsittelyn palvelusopimus päättyi keväällä 2024, kun uusi Kiertokaari Oy:n kanssa solmittu palvelusopimus astui voimaan 1.5.2024. Kaikki lietteet käsitellään nyt Ruskossa sijaitsevassa biokaasulaitoksessa, jossa tuotetaan biokaasua liikennepolttoaineeksi. Palveluhankinta toteuttaa myös lietteen jälkikäytön ratkaisut kiertotalouden näkökohdat huomioiden.

Vuoden aikana vesihuoltoverkostoja rakennettiin tai saneerattiin lukuisissa eri kohteissa yhteensä 50 km. Tästä saneerausten osuus oli 25 km. Saneerausinvestointien osuus oli n. 81 % verkostoinvestointien kokonaismäärästä, täyttäen hyvin asetetun minimitavoitteen. Kustannuksiltaan merkittävimmät urakkakohteet vuonna 2024 olivat päävesijohdon saneeraus Puolivälinkankaalla, vesijohtojen aluesaneeraus Haukiputaan Simppulassa sekä runkoviemäreiden sukitukset Hollihaassa, Koskelantiellä sekä Oulunsuussa.

Vesihuoltolain uudistus on vireillä, ja hallituksen esitysluonnos vesihuoltolaiksi oli lausuntokierroksella loppukesällä 2024. Uuden lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2026. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät vesihuoltopalvelut eli puhtaan juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely. Lakiuudistuksella varmistetaan kuntien määräysvalta vesihuoltolaitoksissa, lisätään vesihuollon suunnitelmallisuutta ja vahvistetaan vesihuoltolaitosten edellytyksiä pitää huolta vesihuoltoverkostosta. 

Vesihuoltolaitoksille on tulossa uutena suunnitteluvelvoitteena omaisuudenhallintasuunnitelman laatiminen, ja kunnille on tulossa velvoite laatia kunnan vesihuoltosuunnitelma. Kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta vesihuoltoon on tarkoitus selkeyttää siten, että toiminta-alueella oleva kiinteistö tulee liittää laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin riippumatta siitä, onko kiinteistö taajamassa vai sen ulkopuolella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet tulee lakiesitysluonnoksen mukaan pitää ajantasaisina ja päivittää jatkossa vähintään 10 vuoden välein.

Suunnittelu ja rakennuttaminen

Suunnittelutiimi on tiiviisti mukana Oulun maankäytön suunnittelussa sekä yleis- ja asemakaavahankkeissa. Vesihuoltoa suunniteltiin lukuisissa vesihuollon yhteishankkeissa, mutta Oulun Vesi saneerasi verkostoa myös itse.

Vesihuollon verkostoja rakennattiin ja saneerattiin yhteensä 28 hankkeessa viime vuonna. Vesihuoltoverkostoja rakennettiin Vihikariin, Niemenrannan 5. vaiheen ja Vähäojan 2. vaiheen alueille. Verkostojen verkostoja saneerattiin yhteensä 22 hankkeessa, jotka sijoittuivat eri puolille Oulua. Vuonna 2024 verkostoinvestoinnit painottuivat saneerauksiin, joiden osuus oli 81 % verkostoinvestoinneista.

Rakentamisen suhdanteiden vaihtelut heijastuvat myös vesihuollon liitoslausuntotilauksiin. Liitoslausuntoja laadittiin vuoden aikana 530 kappaletta. Määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2023.

Henkilöstö

Oulun Veden henkilöstömäärä on pysynyt edellisen vuoden tasossa. Palkallinen työpanos on noussut edellisestä vuodesta kuudella, joka selittyy edellisen vuoden loppuvuonna alkaneista uusista työsuhteista. Talousarvion palkallinen työpanos alittui kuudella, mikä johtuu sekä myöhemmistä tai kokonaan toteutumatta jääneistä rekrytoinneista. Vuoden aikana eläköityi neljä henkilöä ja yksi irtisanoutui. 

Sairauspoissaoloprosentti laski edellisestä vuodesta 0,6 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset sairauspoissaoloissa olivat tapaturmissa. Työpaikkatapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien lukumäärä väheni merkittävästi (138:sta neljäänkymmeneen). Säännöllisesti tehdyt turvallisuuskierrokset, työturvallisuusasioiden esille tuonti työpaikkakokouksissa sekä turvallisuushavaintojen ja tapaturmien kattava käsittely vaikuttivat osaltaan työpaikkatapaturmien vähenemiseen. Työmatkoilla sattui yksi poissaoloon johtanut tapaturma. Vapaa-ajan tapaturmissa kehitys oli huonompi ja poissaolopäivien lukumäärä lievästi kasvoi. 

Vedentuotanto

Oulun Vedellä on kaksi talousveden valmistamiseen tarkoitettua pintavesilaitosta: Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamot. Ne ottavat raakavetensä Oulujoesta ja valmistavat siitä talousvettä kantakaupungin alueella asuville oululaisille.

Vuonna 2024 pintavesilaitoksille pumpattiin raakavettä talousveden valmistukseen yhteensä 11 510 382 kuutiota, mikä on keskimäärin 31 449 kuutiota vuorokaudessa. Vastaavasti kantakaupungin vesijohtoverkostoon pumpattiin puhdistettua talousvettä noin 29 499 m³ vuorokaudessa, mikä on 10 796 715 m³ vuodessa.

Pintavesilaitosten lisäksi Oulun Vedellä on talousveden valmistamiseen tarkoitettuja pohjavedenottamoita Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueilla sekä Hangaskankaalla. Vuoden 2024 aikana pumpattiin näiltä pohjavesialueilta talousvettä yhteensä 2 673 300 m³, joka on noin 7 304 m³ vuorokaudessa.

Valvontatutkimusohjelma käyttöön

Talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2019–2023 oli hyväksytty Oulun seudun ympäristötoimen johtokunnassa helmikuussa 2019. Valvontatutkimusohjelma päivitettiin vuodelle 2024 ja se hyväksyttiin Oulun seudun ympäristötoimessa tammikuussa 2024. Talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2025–2030 laadittiin uuden mallin mukaisesti loppuvuoden 2024 aikana, ja se hyväksyttiin Oulun seudun ympäristötoimessa alkuvuodesta 2025.

Oulun seudun ympäristötoimi valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua em. lakisääteisen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät analyysipalvelut Oulun Vesi ostaa ulkopuolisilta akkreditoiduilta laboratorioilta. Verkostoon pumpatun talousveden laatu täytti vuonna 2024 pääosin talousvesiasetuksen 1352/2015 ja asetuksen muutoksen 683/2017 mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Hinttaan tulevan uuden pintavesilaitoksen suunnittelua jatkettiin tarkennetun yleissuunnitelman laadinnalla, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituslupahakemuksen kesäkuussa 2024.

Hintan nykyisen vesilaitoksen viereen tullaan rakentamaan uusi vesilaitos, jolla turvataan ja varmistetaan talousveden riittävyys kantakaupungin alueella asuville oululaisille. Uuden laitosyksikön käyttöönoton jälkeen on tarkoitus saneerata molemmat nykyisistä pintavesilaitoksista. Suunnitelmissa on huomioitu myös pohjaveden johtamiseen liittyvät varavesijärjestelyt.

Jätevedenpuhdistus 

Vuonna 2024 Taskilan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin yhdyskuntajätevesiä yhteensä noin 18 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 1.7 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Muhokselta ja Utajärveltä johdettiin jätevesiä Taskilan puhdistamolle 619 824 m³ ja Iistä 302 630 m³. Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 81 020 m³. Oulunsalon suuralueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lakeuden Keskuspuhdistamolle Kempeleeseen. Vuonna 2024 jätevesiä johdettiin puhdistamolle 436 700 m³.

Puhdistamolla jätevedet käsitellään ensin kemiallisesti, jonka jälkeen noin 70 % jätevedestä johdetaan aktiivilieteprosessiin ja sieltä edelleen jälkisuodatusyksikön kautta purkukaivolle, josta puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkea pitkin Perämereen.

Noin 30 % tulevasta jätevedestä johdetaan kemiallisen käsittelyn jälkeen kalvosuodatusyksikköön, josta puhdistettu jätevesi menee suoraan purkukaivoon ja edelleen purkuputkella Perämereen. Jätevedestä erotettava liete johdetaan linko- ja ruuvikuivaimilla tapahtuvan kuivauksen ja välivarastoinnin kautta jatkokäyttöön.

Vuonna 2024 Taskilan puhdistamolla saavutettiin valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) asetetut vähimmäisvaatimukset kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kiintoaineen poiston osalta sekä myös laitokselle määrätyt lupaehdot niin orgaanisen aineksen (BOD7ATU) kuin kokonaisfosforin (P) poiston osalta.

Taskilan puhdistamolta lähtevän puhdistetun jäteveden BOD7ATU-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 7.0 mg/l ja puhdistusteho 96.7 %. Vastaavasti kokonaisfosforin osalta pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 0.05 mg/l ja puhdistusteho 99.4 %. Typenpoiston lupaehto oli voimassa 10.6 - 14.11.2024 välisenä aikana. Tuona aikana oli lähtevän jäteveden kokonaistypen (N) pitoisuuskeskiarvo 33.1 mg/l ja puhdistusteho 30.7 %.

Taskilasta lähtevä puhdistettu jätevesi hygienisoitiin touko-elokuun välisenä aikana permuurahaishapolla. Permuurahaishappo on erittäin voimakas hapetin, joka tuhoaa tehokkaasti monia mikrobeja jo pienellä annostusmäärällä, mutta siitä ei kuitenkaan jää veteen haitallisia kemikaalijäämiä tai desinfioinnin sivutuotteita.

Taskilassa tasausaltaan katolla olevista aurinkopaneeleista saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksen omiin käyttötarpeisiin. Vuonna 2024 paneelien tuotto oli 87 MWh. Taskilasta lähtevän jäteveden lämpösisältöä hyödynnetään myös laitoksen omiin käyttötarpeisiin kaukolämmön lisäksi. Vuonna 2024 tuotettiin lämpöpumpulla energiaa yhteensä 414 MWh.

Verkosto

Vesijohtoverkoston vuotojen sekä viemäriverkoston tukosten määrät pienenivät edellistä vuosista, mutta vastaavasti molempien vuotovesiprosentit kasvoivat edellisistä vuosista. 

Vuonna 2024 tehtiin jätevesiviemäriverkoston kunnonseulontatutkimuksia omana työnä Zoom-kuvauslaitteistolla, jotta kohdennettiin lisätutkimuksia oikeisiin kohteisiin. Tulevien vuosien varalle laadittiin kattava tutkimusohjelma. Viemäriverkoston tarkemman kuntotiedon pohjalta voidaan kohdentaa tulevia verkostosaneerauksia oikeisiin kohteisiin.

Buildie-työnohjausjärjestelmä otettiin käyttöön koko verkoston ylläpidon työnohjauksessa ja töiden valokuvadokumentoinnissa. Buildietä käytettiin myös urakoitsijan tekemissä pumppaamoiden vuosihuoltojen dokumentoinnissa ja ohjelmoinnissa.

Vesihuoltovaraston uudistus

Oulun Infra -liikelaitoksen ulkoistamisen seurauksena vesihuollon varmuus- ja vesihuoltovarasto siirtyi Oulun Vedelle lokakuussa. Varaston hoitajaksi ja kehittämiseen palkattiin Oulun Vedelle huoltomestari, jonka tehtävä oli saada varastoinnin taso ja laatu vastaamaan Oulun veden nykyistä verkoston korjausta- ja ylläpitoa. 

Maikkulan vesitornia saneerattiin

Maikkulan vesitornin katto uusittiin ja parannettiin katon toimintavarmuutta poistamalla siitä kaikki riskialttiit läpiviennit. Tornin sisäpuolella kunnostettiin betonirakenteita sekä kierreportaiden tuentoja.

Smart Water Test Lab

Haukiputaalla sijaitsevaan Ervastinrannan jätevesipumppaamolle valmistui Smart Water Test lab-tilat, joissa yrityksillä ja oppilaitoksilla on mahdollisuus tehdä jätevesitutkimuksia aidolla jätevedellä hyvissä olosuhteissa. Samassa hankkeessa rakennettiin Kuivasjärvelle ennen jätevesipumppaamoa jätevesiviettoviemärin tutkimuskaivo, jossa voidaan tutkia erilaisia mittalaitteita ja laitteistoja osana oikeaa jätevesiverkostoa. Hankkeisiin saatiin EURA21-rahoitus ja molemmat hankkeet saatiin toteutettua suunnitellussa ajassa.

Tilinpäätös