Yleisluennot

Kaikki luennot pidetään Pohjankartanossa (Leevi Madetojan katu 1 Oulu) ja luennoille on vapaa pääsy.

Historialuennot

Tekstiililuennot

Kasvatus, psykologia ja itsetunto

 

Oulun Historiaseura ry:n kanssa yhteistyössä

  • ke 14.10. klo 18.00  Professori Matti Lackman, Oulun Lyseon historiasta.
  • ke 18.11. klo 18.00 Tieteiden ja aatteiden historian tohtoriopiskelija Lauri Moilanen, Pyövelin pölkyltä pelastukseen. Suisidaalimurha rikollisuuden ilmiönä Pohjois-Pohjanmaalla 1700-luvulla.

 

VANHAT KARTAT

FM, vanhojen karttojen asiantuntija Anna-Maija Pietilä-Ventelä Luentosali 1:

  • ke 14.10.2020 klo 18   Taikauskoa ja kristinuskoa vanhoissa kartoissa
  • ke 4.11.2020    klo 18   Karttaerikoisuuksia ja kartantekijöiden oivalluksia

 

NOITUUS, TAIKUUS JA TIETÄJYYS POHJOIS-POHJANMAALLA

Arjen taikauskosta mystiikkaan 1600-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. 

Keitä olivat pohjoispohjalaiset noidat ja tietäjät 1600-1900-luvuilla? Millaista taikauskoista tapakulttuuria Pohjois-Pohjanmaalla on ollut historian saatossa? Miten noituutta, taikuutta ja tietäjyyttä on tutkittu? Luentosarja keskittyy tarkastelemaan erityisesti pohjoispohjalaista noituutta, taikuutta ja tietäjyyttä arkeologian, kulttuuriantropologian ja perinteentutkimuksen näkökulmista. Arkeologi Annemari Tranberg kertoo mm. mitä arkeologia ja makrofossiilitutkimus kertovat taikuudesta ja noituudesta. Kulttuuriantropologi Tiina Mattila puolestaan kertoo mm. noituuteen, taikuuteen ja tietäjyyteen liittyvistä tarinoista ja niiden tutkimuksesta. Luennoilla käsitellään myös niin kotimaista kuin kansainvälistä aiheeseen liittyvää tutkimusperinnettä ja avataan aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

  • ke 3.2.2021 klo 18   Annemari Tranberg ja Tiina Mattila, Noituuden, taikuuden ja tietäjyyden tutkimuksen historiaa ja peruskäsitteitä − arkeologian, kulttuurin- ja perinteentutkimuksen näkökulmia. 
  • ke 10.2.2021 klo 18 Annemari Tranberg, Taikaesinelöytöjä arkeologin silmin. 
  • ke 17.2.2021 klo 18 Tiina Mattila, Taikuutta ja tietäjyyttä koskevat kertomukset. 
  • ke 24.2.2021 klo 18 Annemari Tranberg, Käytännön noituutta ja taikuutta esimerkkitapauksin 1600−1700-lukujen Perämeren rannikolta. 
  • ke 3.3.2021 klo 18   Tiina Mattila, Pohjoispohjalaiset tietäjät ja parantajat 1800−1900-lukujen taitteessa. 

Luennoitsijat: arkeologi, makrofossiilitutkija Annemari Tranberg ja kulttuuriantropologi Tiina Mattila, Oulun yliopisto. Luentosali 1.

 

KULTTUURIEVOLUUTION MUUTTUVA MAAILMANKUVA 

  • ti 15.9.2020 klo 18 Asteroidi auttoi kädellisiä - nuotiotulesta kipinöi kulttuurievoluutio
  • to 17.9.2020 klo 18 Savannien sapiens työsti tarvetta ja taidetta
  • ti 22.9.2020 klo 18   Aistein hankittua ympäristökuvaa selitettiin uskomuksin
  • to 24.9.2020 klo 18 Ravintoa ja tietoa keräilevä nykyihminen valloitti mantereet
  • ti 27.10.2020 klo 18 Sumerilaiset kirjasivat neoliittista vallankumousta Lähi-idässä
  • to 29.10.2020 klo 18 Löytöretket veivät ja toivat uutta maailmankuvaa; Galilei kaukoputkellaan mullisti fysikaalisen maailmankuvan
  • ti 3.11.2020 klo 18 Darvinistinen evoluutioteoria uutta tieteellistä maailmankuvaa - imperialismin ajan kulttuurievoluutio muutti konevoimalla
  • to 5.11.2020 klo 18 Pyynti - keräilijä markkinoilla ja tietoverkoissa

FT Teuvo Raiskio Pohjankartano, luokka A204

 

MAAILMANKUVAT

  • ti 19.1.2021 klo 18 Afrikan savanneilla uskomuksilla selitettiin mytologista maailmankuvaa ja mielikuvaa ympäristöstä.
  • to 21.1.2021 klo 18 Afrikkalaisten pyynti -keräilijöiden sosioekonominen maailmankäsitys alustana kulttuurievoluutiolle Euraasiassa.
  • ti 26.1.2021 klo 18   Kalaharin bushmanneilla tähdet ylisen maailman nuotiotulia. Avaruutta katsottiin kulttuurisidonnaisesti: toisilla maitotie, meillä linnunrata.
  • to 28.1.2021 klo 18 Tieteessä korjausevoluutio: alkuräjähdys, jatkuvuus, pimeää ainetta - universumi syntyi kaikkialla?

FT Teuvo Raiskio Pohjankartano, luokka A204

 

TEKSTIILIÄ MENNEN TULLEN

Luentosarjassa etsitään vastauksia kysymyksiin: Mistä tekstiili tulee ja mihin se menee materiaalina, tekniikkana ja tutkimuskohteena? Miten käsitys tekstiilistä kuituna ja materiaalina on liikkeessä tässä ajassa? Miten ymmärrys tekstiilin historiasta ja tulevaisuudesta on muotoutunut viime aikoina? Luokka B145

  • 29.10.2020 Tekstiililöydöistä puvuksi, klo 16.45-18.15  arkeologi Jaana Riikonen
  • 5.11. 2020  Kasvit täynnä värejä ja kuituja, 
    klo 16.45-17.30  dosentti, luonnonväriainetutkija Riikka Räisänen, Helsingin yliopisto, BioColour-hankkeen johtaja
    klo 17.30-18.15 väitöskirjatutkija, KM Jenni Suomela, Helsingin yliopisto
  • 12.11.2020 Uusia kuituja puusta ja jätteestä
    klo 16.45-17.30tekniikan tohtori Marja Rissanen, Aalto-yliopisto
    klo 17.30-18.15tuotepäällikkö Kirsi Terho, Infinited Fiber Company

Hihansuusta sukanvarteen – arkeologisia tekstiililöytöjä Ravattulan Ristimäeltä

  • 29.10.2020 klo 16.45-18.15 arkeologi Jaana Riikonen

Turun lähellä sijaitseva Kaarinan Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhimman tunnetun kirkon paikka, ja kirkkoa ympäröi satoja hautoja käsittävä aidattu kirkkomaa. Turun yliopiston suorittamissa arkeologisissa kaivauksissa vuosina 2010-2016 paikalta tutkittiin noin 60 hautaa, joista osassa oli säilynyt tekstiilijäänteitä. Valtaosa näistä haudoista on naisten hautoja. Luennolla kerrotaan 1100-luvulle ja 1200-luvun alkuun ajoittuvista tekstiileistä ja niiden tutkimuksesta keskittyen erityisesti hautaan, jonka löytöjen pohjalta valmistuu uusi muinaispukurekonstruktio, Ravattulan puku. Siinä näkyy sekä vanha rautakauden perinne että uusia keskiaikaisia muotipiirteitä. Luontopohjaisia väriaineita materiaalimarkkinoille

Luontopohjaisia väriaineita materiaalimarkkinoille

  • 5.11.2020 klo 16.45-17.30 dosentti, luonnonväriainetutkija Riikka Räisänen, Helsingin yliopisto, BioColour-hankkeen johtaja

BioColour-hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama tutkimushanke, jossa etsitään menetelmiä luontoperäisten väriaineiden laajamittaiseen käyttöön kiertotalouden ja kestävän materiaalituotannon mukaisissa sovelluksissa. Hankkeen tavoitteena on luoda verkostoja bioväriaineista kiinnostuneiden toimijoiden välille ja vaikuttaa siihen, että löydettäisiin ratkaisuja kestävämpään materiaalien tuotantoon ja kuluttamiseen. BioColour-hanke haluaa etsiä ratkaisuja yhteistyössä eri yhteiskunnan toimijoiden kanssa, joita voivat olla tiedeyhteisö, päättäjät, yritykset, kouluttajat ja ruohonjuuritason kuluttajat.

Liinavaatteet lähitarkastelussa – arkeologisten ja kansatieteellisten tekstiilien kasvikuitumateriaalit

  • 5.11.2020 klo 17.30-18.15 väitöskirjatutkija, KM Jenni Suomela Helsingin yliopisto

Kasvikuituisten tekstiilimateriaalien - pellavan, hampun ja nokkosen - tunnistaminen toisistaan on ollut mahdollista vasta viimeaikaisen menetelmien teknologisen kehityksen myötä. Yleiskäsitteeseen 'liinavaatteet' pystytään tätä kautta pureutumaan aivan uudella tavalla. Arkeologisten ja kansatieteellisten kasvikuituisten tekstiilien tutkimus muistuttaa myös mahdollisuuksista tulevaisuuden tekstiilituotantoa varten.

Ioncell – koivusta ja puuvillajätteestä uusia tekstiilikuituja

  • 12.11.2020 klo 16.45-17.30 tekniikan tohtori Marja Rissanen, Aalto-yliopisto

Luennolla tarkastellaan mitä ominaisuuksia tekstiilikuiduilla tulee olla, jotta ne olisivat ympäristön kannalta kestävän kehityksen mukaisia. Luennossa esitetään, miten Ioncell-kuitua valmistetaan ja minkälaiset ominaisuudet sillä on, sekä esimerkkejä Ioncell-kuiduista valmistetuista demovaatteista.

Infinited Fiber - kun jäte muuttuu kuiduksi

  • 12.11.2020 klo 17.30-18.15 tuotepäällikkö Kirsi Terho, Infinited Fiber Company

Tekstiilijätteen regenerointi uudeksi kuiduksi ja uuden puuvillan kaltaisen kuitutuotteen käyttö ja mahdollisuudet muotiteollisuudessa.

 

KAUNEUDEN PAINO- MAALATTU , PAINETTU JA VÄRJÄTTY NÄYTTÄMÖPUKU

  • ke 7.10.2020 klo 18 Luentosali 1

Pukusuunnittelija Pasi Räbinä esittelee useiden produktioiden kautta erilaisilla kankaanpainannan - ja värjäyksenmenetelmillä toteutettuja näyttämöpukuja ja uniikkikankaita. Räbinä kertoo ja näyttää esimerkein käyttämiään materiaalinkäsittelytekniikoita, joita hän on työskennellessään kokeillut ja muokannut, jotta kankaasta saadaan kiinnostava.

 

KASVATUKSEEN, PSYKOLOGIAAN JA ITSETUNTOON LIITTYVÄT LUENNOT

KM Eija Keränen Luentosali 1:

  • ke 30.9.2020 klo 18 Terveys ja hyvinvointi Suomessa – väsyttääkö, uuvuttaako? Vaalitko hyvinvointiasi riittävästi? Pidätkö huolta itsestäsi sekä työ- ja toimintakyvystäsi? Mitkä ovat pitkän iän salaisuudet?

 Yksilön, perheen, yhteisöjen terveys ja hyvinvointi elämän eri tilanteissa. Hyvinvointimme osatekijöitä mm. kulttuuri, elämäntavat, ruokailu- ja unitottumukset, liikunta, stressinsietokyky, mielenhallinta, sosiaaliset suhteet, itsensä ja muiden johtaminen, työskentelyolosuhteet, tunnelma ja ilmapiiri. Saatko asianmukaista hoitoa sairastuessasi? Terveys ja hyvinvointi ovat olennainen osa jaksamista, valintoja ja päätöksentekoa. Elämästä saa nauttia onnellisena! Kun katsot peiliin.. koitapa katsoa syvällisemmin. Miltä tuntuu - tarvitko muutosta? Tee päätös!

 

  • ke 18.11.2020 klo 18 Nykyihmisen mielen päällä on ruuhkaa. Ei surra liikaa, ollaan kohtalaisen hyvällä tuulella. Positiivinen psykologia on ihmisen psyykkistä hyvinvointia tutkiva tiede. Positiivisessa psykologiassa ei tutkita, mikä meissä on vialla vaan sitä, mikä on hyvin. 

Katsotko vain suljettuja ovia ja mietit, mistä jäät paitsi? On mieluummin katsottava avoimia ovia -mitä asioita on ulottuvillasi?  Mikä tekee elämästäsi hyvää. Voit valita, mitä tunnet huonoinakin päivinä!  Positiivisen psykologian taitoja voidaan harjoitella. Kokemukset ja tavat luovat perustan arkirutiineillemme. Tärkeää uusia tapoja miettiessään on katsoa syvemmälle itseensä ja tunnistaa omat haitalliset tavat.  Tietoisten valintojen tekeminen estää muiden syyttelyt. Syytös ilmaisee, ettei puhuja ole vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, jollakulla muulla on valta ja vastuu huolehtia hänestä. Ime itseesi hyvää ja pidä mielessä hyvien hetkien vaikuttavuus. Mitä teet päivän mittaan, määrää miten onnellinen olet illalla. Oma tahtotila ratkaisee. Mikä on sinulle tärkeää? Käännä selkäsi niille ihmisille, asioille, toiminnoille, jotka eivät tee sinulle hyvää. Mene niitä ihmisiä ja asioita kohti, jotka pitävät sinut koossa. Yritä päästä tilanteiden päälle, et ole uhri vaan kapteeni, joka ohjaa omaa elämäänsä.

  • ke 24.3.2020 klo 18  Aivot, viisaus ja addiktiot -hallinnassa vai riippuvuuksissa? Mieluummin kehity kuin rappeudut! Jokainen on omien aivojensa käyttäjä.

Aivoterveydessä puhaltavat uudet tuulet mm. aivojen plastisiteettia eli aivojen kykyä muuttaa itseään voidaan ohjata ja parantaa ja näin suhtautua toisin ikääntymiseen, elämäntapoihin, pitkäikäisyyteen ja sairauksiin. Voimme lisätä terveiden vuosien määrää ottamalla elämään uusi ja viisaampi näkökulma. Ikääntyminen ja viisastuminen on prosessi alkiosta kuolemaan. Aivojen resilienssi eli joustavuus on kykyä selviytyä ikääntymisessä. Tee siis erilaisia asioita ja erilailla, näin kognitiivinen kapasiteetti suojaa ja ylläpitää aivoterveyttä. Paljon riippuu myös siitä, miten kohtelemme kehoamme. Mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille! 

Vakava addiktio eli riippuvuuskäyttäytyminen on pakonomaista toimintaa. Ihminen ahdistuu, kun joutuu eroon riippuvuuden aiheuttajasta. Addiktiot kutittavat ja koukuttavat aivoja ja vaikuttavat aivotoimintaan. Riippuvuuksiin, esim. peli-, alkoholi-, huume-, tupakka-, lääke-, seksi-, some- tai ruokariippuvuus, liittyy paljon ongelmia ja vakavia lieveilmiöitä ilmaantuu sitä enemmän, mitä pidempään riippuvuudet ovat kestäneet. Aivojen mielihyväkeskuksen toimintaa voidaan tasapainottaa ja siten auttaa irrottautumaan riippuvuutta aiheuttavasta toiminnasta. Riippuvuuksien tilalle löytyy vähitellen uusia elämänsisältöjä ja tunne elämään ja sen hallintaan palautuu. Mene niitä asioita kohti, jotka pitävät sinut kasassa.