Määräykset ja ohjeet

Asbesti

Asbesti on todettu vaaralliseksi aineeksi ja sen maahan tuonti on ollut kiellettyä vuodesta 1994 asti. Tästä syystä korjattaessa ennen vuotta 1994 rakennettua kohdetta, on purettavista rakennusmateriaaleista tehtävä haitta-ainekartoitus. Asbesti on kuitenkin vain yksi vaarallisista purkutyöhön liittyvistä aineista, mm. kvartsi- ja betonipöly on myös todettu samalla tavalla syöpää aiheuttavaksi kuin asbestikin.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä.

• Asbestikartoituksessa on  
  1. paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti
  2. selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä
  3. selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa.

Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista.

Asbestikartoitus on dokumentoitava ja se on luovutettava asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön.

Asbestipurkutöitä valvoo paikallinen aluehallintovirasto, lisätietoa sivustolta tyosuojelu.fi.

Muita haitta-aineita ja mahdollisia käyttökohteita

• PCB-yhdisteitä on käytetty eristysaineena esim. sähkölaitteissa, muuntaja- ja kondensaattoriöljyissä sekä muovien pehmittiminä.
• Raskasmetalleja käytetään esimerkiksi maaleissa korroosionestoaineina ja väripigmenteissä.  
• Jos kohteessa suunnitellaan maalien poistoa, maalien raskasmetallipitoisuudet on syytä selvittää.
• Lyijyä on yleisesti käytetty myös elementtien saumausaineissa, lämpölasi ikkunoiden tiivistysmassoissa ja vanhoissa PVC- ja muovimatoissa.
• Raskasmetalleja (arseeni, kromi, kupari) on käytetty myös puun kyllästeaineissa.
• Polyaromaattisia hiiliyhdisteitä (PAH) sisältää esimerkiksi kivihiilipiki, jota on käytetty kosteuden- ja vedeneristeenä vanhoissa rakennuksissa. Korjauksissa vanhat kivihiilipikeä ja muita PAH yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan.
• Kreosoottipitoisia aineita on käytetty myös puun kyllästeenä.

Lista haitallisista aineista on esitetty STM asetuksessa haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 654/2020 

Lisää tietoa purkamisen määräyksistä myös tällä sivulla kohdassa Purkaminen. 

Lyhytvuokrauksen sääntelyn selkeyttäminen kuuluu hallitusohjelmaan. Lyhytvuokrausta koskevan pykälän valmistelu jatkuu siten, että asumisen ja majoittumisen määritelmät sisältyisivät syyskaudella 2025 annettavaan rakentamislain muutosesitykseen. Majoitustila on määritelty YM:n asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista, joka tulee voimaan 1.1.2025. 

"majoitushuoneella tarkoitetaan kalustettua huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu ammattimaisesti tarjottavaksi tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille"

"asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Asuinhuoneena ei pidetä eteistä, käytävää, WC- ja pesutilaa tai näihin verrattavaa huonetilaa. Keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten"

Asuntojen lyhytaikaista vuokrausta ei tällä hetkellä säännellä lainsäädännöllä.  
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt lyhytvuokrausta muun ohella muutamissa ennakkoratkaisuissaan (KHO 2021:76, KHO 2021:77 ja KHO 2024:75).

Kunnat ovat antaneet ohjeistuksia lyhytvuokrauksesta (esimerkiksi Helsingin Asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskeva ohje 2020 sekä Ohje asunnon lyhytvuokraukseen Rovaniemellä).
Lisäksi lyhytvuokrausta käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n 22. toukokuuta 2023 julkaistussa TopTen-tulkintakortissa Ohje asunnoissa tapahtuvasta majoitustoiminnasta.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan asunnon vuokrauksen vähintään 3 kk vuokrasopimuksilla ei katsota olevan majoitustoimintaa.

Ohjeita hirsirakennusten uudelleen käyttöön löydät ohjeesta Hirsirakennusten uudelleenkäytön arviointi.

Hulevesijärjestelmä on suunniteltava niin, että ensisijainen ratkaisu hulevesien poistamiseksi on niiden viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä.

Jos rakennuspaikan maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, ei toimenpiteistä saa aiheutua huomattavaa haittaa naapurille.

Oulun kaupungin hulevesien hallinnan suunnitteluohje (pdf)

Pihantasaus (pinnantasaus, pintavesisuunnitelma)

Tontin pinnantasauksella pintavedet johdetaan rakennuksen vierestä hallitusti pois niin, etteivät ne aiheuta haittaa rakennukselle tai ympäröiville rakenteille. Lisäksi on otettava huomioon pihan käytön ja hoidon asettamat vaatimukset eri vuodenaikoina.

Pihantasaus ja sadevedet, Sisäilmayhdistys ry,

Rakennusvalvonnan laatimista korjauskorteista löydät korjaamisen eri aiheisiin. Korteissa esitellään pientalon erilaisia korjauksia ja annetaan neuvoja niiden onnistumiseksi. Ohjeet ovat sovellettavissa myös rivi- ja ketjutalon korjauksiin. Korjauskortiston kortit eivät ole saavutettavia sillä ne on laadittu 2012-2014 ja päivityksiä ei ole sen jälkeen tehty. Mahdollisten muutosten yhteydessä korjataan myös saavutettavuus. 

Korjauskortit on laadittu osana energiakorjauksen edistämisen hanketta joten nimet viittaavat usein energiakorjaukseen mutta kortit sisältävät todella laajasti ohjeita kaikenlaiseen korjaamiseen. 

Korjauskortit

• Energiakorjaus kannattaa
• Korjaamisen toimintamalli (lyhyt esittely)
• Korjauksen etenemispolku laajemmin
• Energiakorjauksen ajoittaminen
• Kunnonmääritys
• Ikkunakorjaus, perusteet
• Ikkunakorjaus, laajempi ohje
• Ovikorjaus
• Ilmatiiveys lyhyesti
• Tiiveyskorjaus
• Ulkoseinän lisälämmöneristys lyhyesti
• Ulkoseinän lisälämmöneristys
• Yläpohjan lisälämmöneristys
• Alapohja
• Ilmanvaihto lyhyesti
• Ilmanvaihdon korjaus
   
• Korjausvelka ja rakennusosien käyttöiät
• Pientalon kevään tarkastuslista
• Pientalon syksyn tarkastuslista
• Energian säästömahdollisuudet
   
• Pientalo, painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen ja käyttö

Pientalon lämmitys­muodot 

• Pellettilämmitys
• Kaukolämpö
• Maalämpö
• Sähkölämmitys
• Öljylämmitys
• Lämpöpumput

Kerrostalon ohjeita

• Asuinkerrostalokorjauksen toimivuuden varmistaminen
• Ilmanvaihdon kunnossapito ja korjaukset
• Julkisivu- ja parvekekorjaukset sekä parvekelasitukset
• Vesikaton ja yläpohjan kunnossapidon ja korjausten opas

Kaikkien kiinteistöjen, jotka ottavat vastaan muilta kiinteistöiltä tai alueilta tulevia lumia ja varastoivat ne, on haettava asianmukainen lupa Oulun kaupungin rakennusvalvonnalta 1.7.2020 alkaen.

Lumenläjitys on Oulun kaupungissa asemakaava-alueella sallittua vain niillä paikoilla, 

• joille on myönnetty toimenpidelupa lumenläjitykselle tai
• rakennusluvan yhteydessä osoitettu ja hyväksytty (käyttösuunnitelmassa ja/tai asemapiirroksessa) kyseistä tonttia tai yhtenäistä aluetta (kuten tehdasta), koskeva lumien läjitysalue.

Jos voimassa oleva asemakaava ei salli lumien varastointia, on haettava ensin poikkeamispäätös tai kaavamuutos, jonka jälkeen on haettava rakennusvalvonnalta toimenpidelupa.

Myös asemakaava-alueen ulkopuolisille lumenläjityspaikoille edellytetään asianmukainen lupa. Tällöin luvan yhteydessä suoritetaan naapureiden kuuleminen ja edellytetään tarvittaessa muut tarpeelliset selvitykset, kuten esim. linnustoselvitys, tontin siivous ja hulevesien poisjohtaminen.

Lumien varastoiminen suoraan vesistöön (mereen, jokiin, järviin yms.) on kielletty.

Luvan tarve ei koske katu- ja tieverkoston aurattujen lumien ns. lähivarastointia eikä pientalotontteja, joissa lumen läjitys omalla tontilla on mahdollista.

Keskeistä on, että toiminnan tulee perustua asemakaavaan ja olla luvallista. Esim. teollisuustontin yk­­sinomainen käyttö lumenläjitykseen on lähtökohtaisesti kaavan vastaista toimintaa. Lumenläji­tys aiheuttaa ympäristövaikutuksia, jotka tulevat kaavan yhteydessä käytyä läpi. Kaupungin hule­vesi­verkosto on mitoitettu kaavan mukaisille tonttien käyttötavoille. Lisääntynyt lumimäärä yli­kuor­­mittaa hulevesiverkostoa ja aiheuttaa ongelmia mm. siltarumpujen ja putkistojen kohdalla. Lu­­menläjitysalue ei saa heikentää ympäristön maisemallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, eikä ai­heut­taa haittaa naapureille näkymät, sulamisvedet, liikenne ym. vastaavat näkökohdat huomioiden.

Kaupungin perimät hulevesimaksut perustuvat tonttien kaavan mukaiseen käyttöön. Jos tontilla harjoitettu toiminta (esimerkiksi lumenvastaanotto tontille muilta tonteilta tai alueilta) aiheuttaa poikkeuksellista kuormitusta hulevesijärjestelmään, määritetään tontin hulevesimaksu erikseen.

Oulun kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut on hakenut luvat Oritkarin, Taskilan ja Oulunsa­lon lumenläjityspaikoille. Kaupungin lumenläjityspaikat perustuvat voimassa oleviin asemakaavoihin: Taskilan asemakaava tullut voimaan 1997 ja Oritkarin 2002.

Lupaa haetaan rakennusvalvonnan asiointipalvelussa, valitse Uudisrakentaminen-kohdasta lupatyyppi Erityistä toimintaa varten rakennettava alue. 

Paritaloa suuremmissa hankkeissa tulee soveltaa aurauslumen läjityksen vaatiman tilan laskentakaavoja tontinkäyttösuunnitelmien laatimisessa. Mitoituksessa lasketaan yhteen kaikkien tontilta aurattavien kulkuväylien ja talvikäyttöisten piha-alueiden pinta-ala, jonka mukaisesti laskentakaavalla saadaan selville lumenläjityksen edellyttämä pinta-alan tarve.

Lumitilat tulee sijoittaa tontille sellaisiin paikkoihin, joihin ne voidaan luontevasti aurata, eivätkä estä sade- ja sulamisvesien valumista hulevesijärjestelmään tai tulvareitille. 

Lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön vaatii luvan. Lupaa haetaan asiointipalvelussa Lämmitysjärjestelmän muutos-lupana. Uudisrakentamisen yhteydessä lupa maalämpöjärjestelmälle haetaan samalla hakemuksella. Tutustu huolella maalämpöohjeeseen, jossa annetaan yksityiskohtaisia neuvoja mm. kaivon vaatimiin turvaetäisyyksiin. 

Lupatyypillä Energiakaivo, haetaan energiakaivolle, joka ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmän muuttamista tai osa uudisrakentamista. 

Kaupungin muraaoliohje avaa muraalien eli julkisivumaalauksien luvanvaraisuutta, lupatyyppejä sekä lupamenettelyn vaiheita ja lupaan tarvittavia tietoja. Tarkoituksena on sujuvoittaa muraalien lupaprosesseja sekä tukea taiteen ja kulttuurin tuomista osaksi Oulun katukuvaa ja kaupunkiympäristöä. 

Pelastuslaitos on laatinut ohjeen pelastusteiden suunnitteluun. 

Tutustu Pohjois-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen Pelastustieohjeeseen (pdf)

Vuoden 2020 alusta voimaantullut tiukentunut lainsäädäntö huomioi kvartsi- ja betonipölyn syöpää aiheuttavana aineena.

Oulun kaupungin rakennusvalvonta ja Oulun seudun ympäristötoimi edellyttävät, että rakennusten purkaminen tulee suunnitella ja haitallisten aineiden, kuten pölyn, leviäminen ympäristöön on estettävä. Riittävä veden käyttö pölyn leviämisen estämiseen on ensiarvoisen tärkeää.

Nämä määräykset koskevat myös pölyä aiheuttavien rakennusosien purkuja, esim. pölyä aiheuttavien pinnoitusten purkamisia seinissä ja katoissa, joissa pölynestossa ei voi välttämättä käyttää vettä. Jos purkutyössä halutaan käyttää muita toimenpiteitä veden ruiskutuksen tilalla, kuten suojausta, huputusta, vaahtoa, suodattimilla varustettuja imureita tms., on siitä esitettävä ja hyväksytettävä suunnitelma.

Nämä määräykset esittävät suunnitelman lähtökohdan, vähimmäistason. Määräyksiä vähäisempiä toimenpiteitä käytettäessä suunnitelma on perustellusti selvitettävä. Jokainen kohde on suunniteltava omanaan ja toimenpiteet mitoitettava kohteen mukaisesti.

Purkutyöllä on yleensä oltava purkutyönjohtaja. Hänen on huolehdittava itse purkutyön lisäksi myös ympäristöön kohdistuvista haitoista, pyrkiä niiden minimoimiseen ja hoidettava purkutyö turvallisesti loppuun saakka.

Ennen purkutyöhön ryhtymistä purkutyönjohtajan on pyydettävä rakennusvalvonnan tarkastusinsinööreiltä aloituskokous, jossa esitetään purkusuunnitelma sekä purettavan jätteen kierrätyssuunnitelma. Läsnä on oltava edellisten lisäksi rakennuttajan (turvallisuuskoordinaattori), päätoteuttajan sekä aliurakoitsijan edustajat.

Yhteisessä aloituskokouksessa tulee käsitellä mm. rakennuttajan haitta-ainekartoitukset, päätoteuttajan purku- ja pölyntorjuntasuunnitelma, rakennesuunnittelijan ohjeet purkujärjestyksestä, ympäristötekijät ja työnvaikutuspiiri. Purku- ja pölyntorjuntasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon mm. kaupungin viranomaisohjeet. Rakennuttajan, päätoteuttajan ja aliurakoitsijan tulee huolehtia siitä, että purkutyöt toteutetaan asianmukaisesti ja suunnitelmien mukaisesti.

Purkutyön valmistuttua purkutyönjohtajan on sovittava rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörien kanssa loppukatselmuksesta.

Purkamisessa on otettava huomioon mm. purettavan rakennuksen sijainti, korkeus ja rakennusmateriaali. Purkamisesta on tiedotettava niille ympäristön kiinteistöille, joille purkaminen aiheuttaa haittaa. Tiedottamisessa on kerrottava mm. purku-urakoitsijan, purkutyönjohtajan sekä kiinteistön haltijan yhteystiedot ja purkutyön arvioitu kestoaika. Tiedottaminen suoritetaan asentamalla työmaalle tiedotekyltti ja tarvittaessa voi käyttää lisäksi lähikiinteistöille jaettavaa tiedotetta. Tiedotekyltti on syytä asentaa myös vaikutusalueella mahdollisesti sijaitsevien pysäköintialueiden yhteyteen.

Kun rakennus on yli 2 kerrosta (yli 8 m) korkea, on erityisen tärkeää huolehtia, että veden käyttö purkutilanteessa on riittävää. Lähtökohtana voidaan pitää vähimmäismääränä kolmea vesipistettä, yksi purkua tekevässä puomissa ja 1 vesipiste molemmilla puolin puomia. Näiden sivuilla olevien vesipisteiden tehon on oltava niin suuri, että ne pystyvät ruiskuttamaan riittävästi vettä purkukohdalle. Puomissa olevan vesipisteen on oltava riittävän tehokas estämään juuri purkukohdan pölyämisen. Vesipisteet eivät saa olla pelkästään ”puutarhaletkutasoa”.

Purkusuunnitelmassa on huomioitava purkukohteen sijainti ja onko asutusta tai muuta toimintaa niin lähellä, että purkamisesta leviävä pöly tai vesisumupilvi aiheuttaisi niille vähäistä suurempaa haittaa.

Suunnitelmassa on huomioitava myös purkujätteen käsittelyn aiheuttama pöly. Veden käyttöä ei voi lopettaa, jos pölyä edelleen syntyy.

Kevytrakenteisten pienempien rakennusten, kuten omakoti- ja paritalojen sekä korkeintaan kaksikerroksisten (korkeus maksimissaan n.  8 m) rakennusten kohdalla voidaan edellä esitetyistä määräyksistä tapauskohtaisen harkinnan ja suunnitelmien pohjalta tarvittaessa poiketa.

Kaikkea purkutyötä koskevat määräykset

Työmaakohteissa esim. keskusta-alueella voidaan joutua käyttämään paljon vettä. Veden ottamisesta vesijohtoverkosta sekä viemäriin johtamisesta on tehtävä sopimus Oulun Veden kanssa ja työn suorituksen ajaksi asennetaan käytettävään linjaan vesimittari.

On huolehdittava, että työstä syntyvä betoni- tai pölyliete ei joudu sade- eikä jätevesivesiverkostoon, aiheuta verkostolle haittaa esim. tukkimalla kaivoja ja putkistoja tai aiheuta muunlaista haittaa ympäristössä. Betoni- tai pölylietettä ei saa päästää suoraan vesistöön tai ojaan. Mikäli työssä käytetty vesi sisältää öljyjä, haitallisia aineita tai sitä ei saa puhdistettua työmaalla tarpeeksi, se tulee kuljettaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Veden käytöstä ei saa aiheutua liukkautta tai muuta haittaa lähellä olevilla yleisillä kulkuväylillä. Purkutyössä syntyvän veden johtamisesta jätevesiviemäriin on aina sovittava hyvissä ajoin Oulun Veden kanssa. Purkutyöstä muodostuvaa lietettä ei saa johtaa hulevesijärjestelmään tai jätevesiviemäriin ilman lietteen erottamista vedestä. Lisäksi purkutyössä tulee noudattaa Oulun kaupungin työmaavesien hallintaohjeen määräyksiä.

Jos tuulen voimakkuus on suuri tai tuulen suunta kohti rakennettua aluetta, on purku keskeytettävä, ellei pölyn leviämistä saada estettyä.

Jos ilman alhainen lämpötila estää purkutyössä tarvittavan veden käytön, on purku keskeytettävä, ellei pölyn leviämistä saada muilla keinoin estettyä.

Rakennusvalvonnan ja Ympäristötoimen viranomaisilla on oikeus vaatia purkutyön tekijältä pätevän asiantuntijan laatima selvitys leviävästä pölystä.

Purku-urakoitsija ja purettavan kiinteistön haltija ovat velvollisia korvaamaan rakennusten purusta ympäristöön aiheutuvat haitat.

Työmaa on velvollinen huolehtimaan, ettei rakentaminen aiheuta ympäristöön haittaa. Tämä koskee myös työmaalla käytettävien vesien hallintaa. Oulun kaupunki on laatinut työmaavesiohjeen (pdf). Ohjeessa kerrotaan, miten Oulun alueen työmailla syntyvien työmaavesien kanssa tulee menetellä. Työmailla syntyvistä vesistä voi aiheutua merkittävää haittaa lähialueen vesistöille, ojille, hulevesiviemäriverkostolle sekä kaupunkiympäristölle ja sen rakenteille. Ympäristöön johdettavat työmaavedet eivät saa kuormittaa vesistöjä enempää kuin tavalliset valuma- ja ojavedet. Työmaavesien käsittely tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin määritellään, voidaanko työmaavedet johtaa hulevesiviemäriin ja mikä on niiden puhdistustarve.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)

Rakennustyön ennakkoilmoitus

Pientalorakennuttajan työturvallisuusopas. Työsuojeluhallinnon julkaisuja 2/2021 (pdf)

Kaupunki on julkaissut ohjeet ulkomainonnan sijoittamisen periaatteista. 

Ympäristöministeriön sivulle on koottu skannattuja vanhoja rakentamismääräyskokoelman osia. Määräykset ja ohjeet ovat vanhentuneet mutta ne voivat olla tarpeellisia esimerkiksi korjaamisessa. Huomioithan, että vanhojen määräysten skannaukset eivät ole saavutettavia.

Vihertehokkuus otetaan käyttöön uusissa asemakaavoissa, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja paritaloa suurempia. Näiltä hankkeilta rakennusvalvonnassa edellytetään tontinkäyttösuunnitelmaa ja sen myötä ammattitaitoista vihersuunnittelijaa teollisuusalueita lukuun ottamatta. Vihersuunnittelija laskee pihasuunnitelman pohjalta viherkerrointyökalulla tontin vihertehokkuuden ja laskelma toimitetaan tarkastettavaksi rakennusvalvontaan yhdessä tontinkäyttösuunnitelman kanssa. On tärkeää, että vihersuunnittelija otetaan mukaan jo hankkeen alkaessa, jolloin on vielä mahdollisuus vaikuttaa säilytettävään kasvillisuuteen ja maaperään.

Vihertehokkuusmenetelmän toimivuutta, vaikuttavuutta ja asetettuja tavoitteita voidaan tarkastella jatkossa määräajoin. Työkalu on excel-pohjainen ja sitä voidaan päivittää tarpeiden mukaan.

Väestönsuojat, ohjeet S1 ja S2-luokan väestönsuojien suunnittelijoille, raudoittajille ja työmaan työnjohtajille  (sama ohje tekstimuotoisena alapuolella)

Pohjois-Pohjanmaan Pelastustoimen Väestönsuojaohje

Ohje S1 ja S2-luokan väestönsuojien suunnittelijoille

Nämä ohjeet on tarkoitettu täydentämään Sisäasiainministeriön asetusta S1- ja S2-luokan teräsbetonisista väestönsuojista ja vastaavaa RT-kortin ohjetta.
Ohjeisiin on koottu yleisimpiä epäkohtia, joita vss:n rakentamisessa esiintyy.

• S1-luokan väestönsuojan seinien paksuus on 300 mm, S2- 400 mm betonia.
• Väestönsuojaa ei tulisi sijoittaa pohjavesipinnan alapuolelle. Pakottavista syistä vss voidaan sijoittaa enintään 1 m pohjavesipinnan alapuolelle. Tällöin suojan vedelle alttiit rakenteet on tehtävä vesitiiviistä betonista.
• Vss:n oven viereen tulevat venttiilit tulee sijoittaa oven karmiin kiinni, jotta ne mahtuisivat sulkuteltan sisälle.
• Kuivakäymälätilan ylipaineventtiilit tulee sijoittaa kk-tilan takaseinälle. Jos ne joudutaan sijoittamaan jostain syystä komeroryhmän päätyyn, on se otettava huomioon kokonaistilan mitoituksessa, koska silloin kk-ryhmän päätyseinän ja venttiilin väliin on jätettävä tilaa noin 150 mm, jotta poistoilman kulku kk-komeroista venttiiliin on esteetön.
• Venttiilejä sijoitettaessa tulee huomioida vss:n rauhanaikainen käyttö. Jos vss:n ovi suunnitellaan normaalioloissa pidettäväksi täysin auki, ei oven viereen saranapuolelle voi sijoittaa venttiilejä, koska sirpalesuojia ei voi tällöin asettaa paikoilleen.
• Vss:n oven sijainnin kanssa on huomioitava sulkuteltan vaatimat rakenteet. Jos ovi sijoitetaan vss:n nurkkaan, ei sulkutelttaa saa tiiviisti paikoilleen.
• Kaikki vuosittain tarkastettavat kohteet tulee sijoittaa vapaaseen tilaan, ei aittakomeroihin tai muutoin niin, että ne ovat lukkojen takana. Taloyhtiöissä asukkaista valitulla suojan hoitajalla ei ole valtuuksia mennä toisen asukkaan komeroon, joten luukkujen ja venttiilien oikealla sijoituksella edesautetaan väestönsuojien omistajien ja haltijoiden vastuulla olevien vuosihuoltotarkastusten tulemista tehdyksi.
• Viemäri- ym. putkien sijoitus vss:n kattolaattaan ei ole sallittu. Laatan yläpuoliset LVIS-asennukset tehdään niille tarkoitettuun asennustilaan. Tehtäessä uppoasennuksia seiniin on huomioitava, että suojan puolella on oltava betonia vähintään minimipaksuuden verran.
• Poistumistienä toimiva hätäpoistumisaukko saadaan sijoittaa väestönsuojan maanpäälliseen ulkoseinään. Kellarin seinä ei ole maanpäällinen ulkoseinä, jos se on syvennyksessä.
• Jos poistumistieksi vaaditaan useampi hätäpoistumistie, tulee ne sijoittaa eri puolille vss:aa.
• Jos vahvistetun kulkutien rakenteissa käytetään elementtejä, tulee ne sekä niiden kiinnikkeet olla mitoitettuja vaaditulle sortumakuormalle.
• Hätäpoistumiskäytävän päässä olevan hätäpoistumisaukon ulkopuolella maan tulee olla helposti kaivettavaa, routimatonta ja routasuojattua.
• Jos hätäpoistumiskäytävää käytetään savunpoistoluukkuna, on hätäpoistumisluukku pidettävä normaalioloissa avonaisena. Luukku on tuettava siten, ettei sitä ilman työkaluja voida sulkea ja varustettava asianmukaisella tekstillä.
• Jos raitisilma otetaan sortuma-alueen sisäpuolelta, tulee raitisilmakanavan ulkopää tehdä sortumankestäväksi.
• Väestönsuojan viemärin sulkuventtiilikaivoa ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Kaivon alapuolella oltava ohjeen mukaisesti betonia ja terästä (lujuudeltaan vähintään sama kuin lattia).

S1-luokan väestönsuojien suojaantuloreitin ja hätäpoistumisreitin ohjeet

Yksikerroksiset väestönsuojat. Ei päällekkäisiä suojia.

Maan päällä oleva suoja

Suojan ovi ei saa toimia ulko-ovena, oltava eteistila. Jos väestönsuoja on irtaimistovarasto, savunpoisto voi vaikuttaa hätäpoistumisaukkojen määrään. Suojaantuloreitti ja hätäpoistumisreitit eivät saa yhtyä.

A Suojaantuloreitti, vahvistettu lippa oven kohdalla (ellei ole kevyt katto) ja hätäpoistumisaukko ulkoseinällä (ei syvennykseen, ei parvekkeen eikä minkään vahvistamattoman katon alle) eri seinällä kuin suojaantuloreitin ovi.

Aa Suojaantuloreitti, vahvistettu lippa oven kohdalla (ellei ole kevyt katto) ja 2 hätäpoistumisaukkoa eri seinillä, molemmat eri tiloihin, eri seinillä kuin suojaantuloreitin ovi.

Ab Suojaantuloreitti, vahvistettu kulkureitti ulkoseinälinjalle (ei syvennykseen, ei parvekkeen eikä minkään vahvistamattoman katon alle) ja vähintään yksi hätäpoistumisaukko viereisiin tiloihin, eri tilaan ja eri seinällä kuin suojaantuloreitin ovi.

Ac 2 suojaantuloreittiä eli 2 ovea. Eri seinillä, eri tiloihin. Toinen ovi määritellään kohtien A, Aa ja Ab suojaantuloreitin mukaan, toinen samojen kohtien hätäpoistumisaukon mukaan.

Maanalainen suoja

B Suojaantuloreitti, vahvistettu kulkureitti maantasolle ulkoseinälinjalle (ei syvennykseen, ei parvekkeen eikä minkään vahvistamattoman katon alle) ja hätäpoistumiskuilu sortuma-alueelle.

Ba Suojaantuloreitti, vahvistettu lippa oven kohdalla ja hätäpoistumiskäytävä sortuma-alueen ulkopuolelle.

Bb Suojaantuloreitti, vahvistettu kulkureitti maantasolle ulkoseinälinjalle (ei syvennykseen, ei parvekkeen eikä minkään katon alle) ja 2 hätäpoistumisaukkoa eri seinillä, molemmat eri tiloihin, eri seinillä kuin suojaantuloreitin ovi. Toinen aukko voi olla ulkoseinällä (enintään 2 m maan pinnasta).

Ohje S1- ja S2-luokan väestönsuojien rakennesuunnittelijoille

• Väestönsuojan rakennepiirustuksiin merkitään aina normaalien kuormitusten lisäksi väestönsuojan painekuormat, sekä ulko- että sisäpuoliset.
• S1-, S2- ja kalliosuojissa käytettävän betonin on oltava lujuusluokaltaan vähintään C25/30
• Väestönsuojan lattia valetaan ennen seiniä. Lattian teräkset viedään tuelle. Paalutuksen yhteydessä vss:n lattia tehdään aina kantavana laattana.
• Vss:n raudoitusta ei saa tehdä valmisverkkoraudoitteilla ilman Oulun kaupungin rakennusvalvonnan erillistä lupaa. Tällöin rakennesuunnittelijan tulee erikseen hyväksyttää etukäteen raudoitussuunnitelma rakennusvalvontaviranomaisilla.
• Vss:n molemmissa pinnoissa tulee olla raudoitus 0.17 % poikkipinta-alasta, jakoväli sisäpinnassa k 150, pääteräkset tai haat, myös pilastereissa, pilareissa ja väliseinissä.
• Seinän pystyteräkset tulee viedä laatan yläpinnan tasalle.
• Jos vss:n rakenteita ei valeta kerralla, tulee työsaumoissa olla aina riittävä pontti ja raudoitus. Työsaumoissa käytetään 1,5-kertaista raudoitusta.
• Jos seinät valetaan suurmuottitekniikalla erikseen, tulee rakennesuunnittelijan suunnitella pystytyösauma. Ponttina suositellaan käytettävän mieluummin yhtä reilun kokoista ponttia kuin useaa pientä. Terästen jatkospituuksien tulee olla riittävät.
• Vss:n oven ja luukun karmi on useimmiten huullettu. Raudoitteeksi ei riitä yksinkertainen haoitus, vaan huullokseen tulee sijoittaa omat haat, ympäri. Hakojen kulmiin on laitettava teräs läpi. Haan pituus on oltava riittävä. Oven ja luukun kohdalta puuttuvia pystyteräksiä vastaava teräsmäärä on huomioitava oven ja luukun molemmin puolin lisäteräksinä.
• Teräsbetonisen väestönsuojan laatan alapinnassa tulee olla sirpaleverkko, joka sijaitsee n. 10 mm laatan alapinnasta (merkittävä suunnitelmiin). Verkko asennetaan työterästen alapuolelle ja kiinnitetään pääteräksiin sidelangoin 4 kpl/m².
• Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa ei pääraudoitusta saa jatkaa aukkomomentin kohdalla. Pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava. Jatkamiskielto on ehdottomasti merkittävä suunnitelmiin. Jos suojan mitat ovat esim. 7 x 8 m, on molemmissa suunnissa alapinnassa käytettävä täyspitkiä teräksiä (6 m:n teräkset eivät riitä).
• Jos suojan mitat poikkeavat huomattavasti neliömuodosta, esim. 5 x 14 m, voidaan pidemmän suunnan teräkset jatkaa kentässä, mutta kaikkia teräksiä ei saa jatkaa samassa kohdassa. Lyhyemmän suunnan teräkset sijaitsevat alapuolella. Jatkokset eivät saa sijaita samassa paikassa ja jatkospituutena käytetään vähintään kaksinkertaista tartuntapituutta. Jatkospituus ja jatkosten sijainti on ehdottomasti merkittävä rakennepiirustuksiin.
• Jos vss:n seinissä on viemäriputkia tms. uppoasennuksia, on niiden sisäpuolella oltava betonia vähintään minimipaksuuden verran ja raudoitus määräysten mukaan.
• Väestönsuojan viemärin sulkuventtiilikaivoa ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Kaivon alapuolella oltava ohjeen mukaisesti betonia ja terästä (lujuudeltaan vähintään sama kuin lattia).
• Suojaoven aukeamisalueen vahvistettu kattolaatta tai -lippa ja vahvistettu suojaantuloreitti ks. suojaantuloreitin ja hätäpoistumisreitin ohjeet. Jos oven aukeamisalueen sortuma-alue tai vahvistettu suojaantuloreitti on osa laajempaa laattarakennetta, on koko laatta ja sitä tukevat seinät ja pilarit mitoitettava sortumakuormalle

Paikalla valettujen betonirakenteiden kosteudenhallintasuunnitelma

• Betonirakenteiden kuivumisaika-arviot, riskirakenteiden tunnistaminen
• Olosuhdehallinta, kastumisen estäminen ja suojaamisen suunnittelu
• Rakenteiden kuivatussuunnitelma
• Kosteusmittaussuunnitelma
• Tutustu Oulun rakennusvalvonnan kotisivuilla oleviin kosteudenhallinnan ohjeisiin

Ohje S1 ja S2-luokan väestönsuojien raudoittajille ja työmaan työnjohtajille

• Väestönsuojan lattia valetaan ennen seiniä. Lattian teräkset viedään tuelle. Paalutuksen yhteydessä vss:n lattia tehdään aina kantavana laattana.
• Vss:n raudoitusta ei saa tehdä valmisverkkoraudoitteilla ilman Oulun kaupungin rakennusvalvonnan erillistä lupaa.
• Jos seinät valetaan suurmuottitekniikalla erikseen, tulee rakennesuunnittelijan suunnitella pystytyösauma. Ponttina suositellaan käytettävän mieluummin yhtä reilun kokoista ponttia kuin useaa pientä. Terästen jatkospituuksien tulee olla riittävät. Seinien pystysuuntaiset teräkset on vietävä kattolaatan yläpintaan saakka.
• Vss:n oven viereen tulevat venttiilit tulee sijoittaa oven karmiin kiinni, jotta ne mahtuisivat sulkuteltan sisälle.
• Vss:n oven ja luukun karmi on huullettu. Raudoitteeksi ei riitä yksinkertainen haoitus, vaan huullokseen tulee sijoittaa omat haat, ympäri. Hakojen kulmiin on laitettava teräs läpi. Oven ja luukun kohdalta puuttuvia pystyteräksiä vastaava teräsmäärä on huomioitava oven ja luukun molemmin puolin lisäteräksinä.
• Teräsbetonisen väestönsuojan laatan alapinnassa tulee olla sirpaleverkko, joka sijaitsee n. 10 mm laatan alapinnasta. Verkko asennetaan työterästen alapuolelle ja kiinnitetään pääteräksiin sidelangoin 4 kpl/m².
• Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa ei pääraudoitusta saa jatkaa aukossa. Pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava, eli terästen on ulotuttava seinän ulkopintaan saakka. Molemmissa suunnissa on alapinnassa käytettävä täyspitkiä teräksiä. Jatkoksia saa tehdä vain rakennesuunnitelmien mukaan; paikka ja jatkospituus rakennesuunnitelmien mukaan. Kaikkia teräksiä ei saa jatkaa samassa kohdassa.
• Väestönsuojan viemärin sulkuventtiilikaivoa ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Kaivon alapuolella oltava ohjeen mukaisesti betonia ja terästä (lujuudeltaan vähintään sama kuin lattia).