Esteettömyys
Esteettömyydellä ymmärretään kaikille ihmisille sopivia tiloja ja ympäristöjä, palveluiden tai tavaroiden helppokäyttöisyyttä sekä oikea-aikaista ja helposti ymmärrettävää tiedonsaantia. Esteettömyyden toteuttaminen edistää kaikkien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Se mahdollistaa ihmisen kotona asumisen ja liikkumisen eri toimintaympäristössä, kuten koulussa tai työpaikalla. Se antaa mahdollisuuden oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisöissä. Esteettömyys koskee jokaista ihmistä.
Lainsäädäntö ja määräykset
Huom. perustelumuistiot!
Ohjeet
Ohje Esteetön rakennus ja ympäristö, Niina Kilpelä
Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä
Lisää ohjeita kohdassa Esteettömyysohjeita
Rakentamisen yhtenäiset käytännöt - Topten
Oulun rakennusvalvonta on mukana Suomen suurimpien kuntien laatimissa rakentamisen yhtenäisissä käytännöissä. Käytäntöjen tavoitteena on yhtenäistää vaatimuksia koko maassa.
Ohjekortteja on laadittu mm. seuraavista aiheista
- Pientalojen esteettömyydestä
- Muun asuinrakennuksen esteettömyydestä (muu kuin pientalo)
- Muun rakennuksen estettömyydestä (muu kuin asuinrakennus)
Esteettömyyden perustaso
Perustaso edustaa erittäin hyvää esteettömyyden tasoa ja se mahdollistaa pääosin kaikkien käyttäjäryhmien esteettömän liikkumisen ja toimimisen.
Perustasolla suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon erilaisten käyttäjien erilaiset tarpeet ja tilanteet, mutta sen laatuvaatimukset eivät sisällä eri käyttäjäryhmien vaatimuksista lähteviä erityisratkaisuja, kuten näkövammaisten opaslaattoja.
Esteettömyyden erikoistaso
Erikoistason esteettömyys määritellään palvelutarjonnan ja käytön mukaan. Eritystasoa edellytetään silloin, kun vaaditaan tavallista suurempaa esteettömyyttä, koska kohteita käyttävät erityisryhmät, esimerkiksi näkövammaiset tai autismin kirjoa sairastavat. Erikoistasolla on perustasoa tiukemmat vaatimukset mm. valaistuksen voimakkuuksien tai opasteiden suhteen. Erityisesti näkövammaisille tarkoitetussa kohteessa tulee olla mm. kulkemista ohjaavat opastelistat.
Erikoistason alueiksi on ohjeellisesti määritelty seuraavat aluetyypit:
- Kävelykatuympäristöt
- Keskusta-alueet, joilla on julkisia palveluja
- Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt
- Alueet, joilla on paljon vanhus- ja vammaisasuntoja
- Julkisen liikenteen terminaali- ja pysäkkialueet
- Liikunta- ja leikkipaikat, joilla on huomioitu kaikki käyttäjät
- Esteettömät reitit esim. virkistysalueilla
Erikoistasoa vaativat alueet ja niiden rajaus tehdään aina tapauskohtaisesti, mutta tämän ohjeellisen listan tavoitteena on auttaa suunnittelijoita arvioimaan suunniteltavien alueiden vaatimustasoa ja määrittelemään erikoistasoa vaativat alueet käytön kannalta loogisiksi kokonaisuuksiksi.
Erikoistason vaatimukset poikkeavat joidenkin ympäristön elementtien osalta perustason vaatimuksista. Esimerkkinä voidaan mainita näkövammaisille tarkoitettujen opaslaattojen käyttö kulun ohjauksessa ainoastaan erikoistason alueilla, myös portaiden ja suojateiden merkitsemisessä varoittavin opaslaatoin on erikoistason alueilla erilaiset vaatimukset kuin perustason alueilla. Erikoistason alueilla suositellaan usein myös sulanapitojärjestelmän käyttämistä kulkuväylien ja portaiden käyttökelpoisuuden takaamiseksi hyvinä myös talviolosuhteissa.
Suunnittelun aloituskokous 1
Suunnittelun aloituskokous 1:ssä käydään läpi esteettömyyden yleiset periaatteet ja vaatimukset sekä mahdolliset tontin luovutusehdot. Määritellään esteettömyyden taso ja tarvitaanko lausunto Vammaisneuvostolta.
Kokouksessa mm.
- käsitellään suunnittelun tavoitteet hankkeessa
- esteettömyyden perustaso
- esteettömyyden erikoistaso mm. sairaalat, palvelurakennukset, hoitolaitokset, erityistason koulut ja päiväkodit
- tilaajan halukkuus esteettömyyssuunnitelmien tarkentamiseen työn edetessä, jolloin lupaehto rakennusluvassa
- esitetään ja lukitaan tavoitteet hankkeessa hakijan kanssa yhdessä
- esitetään, mitkä lausunnot ja suunnitelmat edellytetään lupaan, esim.
- vammaisneuvoston lausunto
- esteettömyysasiakirja
- esteettömyyssuunnitelma
- kirjataan em. asiat aloituskokousmuistioon, joka liitetään lupaan
Esteettömyyden erikoiskohteissa suunnittelun aloituskokouksessa on mukana esteettömyyskoordinaattori.
Suunnittelun aloituskokous 2
Suunnittelun aloituskokous 2:ssa tarkastellaan esteettömyysratkaisuja ja esteettömyyden toteutumista suunnitelmista. Tarkastetaan onko hanke käytetty Vammaisneuvoston kokouksessa lausunnolla
Kokouksessa
- suunnittelija esittelee kohteen esteettömyyden
- kommentoidaan ratkaisut
- kerrataan lupaan vaadittavat lausunnot, suunnitelmat ja liitteet, myös lausuntojen aikataulut
- kirjataan aloituskokousmuistioon, joka liitetään lupaan
Esteettömyyden erikoiskohteissa suunnittelun aloituskokouksessa on mukana esteettömyyskoordinaattori.
Vammaisneuvosto
Vammaisneuvosto antaa rakennuslupavaiheessa pyydettäessä lausunnon suunnitelmien esteettömyysnäkökohdista ja mahdollisista puutteista ja lausunnossa esitetyt näkökohdat käydään läpi kohteen vastaavan pääsuunnittelijan kanssa, joka huomioi ja huolehtii suunnitelmien määräystenmukaisuudesta, kattavuudesta ja oikeellisuudesta.
Lisätietoa vammaisneuvostosta ja tapaamisajat
Esteettömyyskokous
Lupahakemuksessa on oltava seuraavat selvitykset, asiakirjat ja suunnitelmat
- vammaisneuvoston lausunto
- esteettömyystarkastusasiakirja
- esteettömyyssuunnitelma
- esteettömyyden erikoiskohteissa lupakäsittelyssä mukana esteettömyyskoordinaattori
Lupaehdoissa mainitaan yleensä aina, myös korjauskohteissa
- Sisätilojen ja piha-alueiden rakentamisessa/rakenteissa on huomioitava liikkumisesteisille soveltuva käyttö: Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä.
Lisäksi ehdoissa voidaan edellyttää, että
- rakentamisen edetessä päivitetyt / tarkennetut esteettömyyssuunnitelmat esitetään
- esteettömyysselvitys ja tarkesuunnitelmat on hyväksytettävä esteettömyyskoordinaattorilla ennen kyseisen rakennusvaiheen aloittamista
Vastaavan työnjohtajan vastuulla on, että työ toteutetaan suunnitelmien mukaan.
Käyttöönottokatselmuksessa esteettömyyden erikoiskohteissa suoritetaan esteettömyyskatselmus (VTJ, pääsuunnittelija, lupakäsittelijä, esteettömyyskoordinaattori) ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan lopputarkastukseen mennessä.
Ennen loppukatselmuksesta esteettömyyssuunnitelman toteutuminen esitetään, esteettömyystarkastusasiakirja tarkastetaan ja täytetään uudestaan (VTJ). Em. esitetään lopputarkastuksessa.
Esteettömyyskatselmus tulee suorittaa seuraavissa kohteissa
- julkiset rakennukset,
- erityistason kohteet,
- muut rakennuslupaehtojen mukaisesti määrätyt kohteet.
Esteettömyyskatselmus pyydetään rakennusvalvonnasta ja se pidetään ennen loppukatselmusta.
Kaupungin luovuttamilla yhtiömuotoisilla asuntotonteilla tulee rakentaa esteettömästi siten, että asuminen ja liikkuminen piha-alueilla ja rakennuksessa voidaan mahdollistaa vammautuneena ja vanhetessa riippumatta rakennuksen kerrosmäärästä.
Kaksi- tai useampikerroksisen pientalon sisääntulokerrokseen tulee toteuttaa asumisen kannalta välttämättömät tilat esteettöminä: oleskelu, ruoanvalmistus, peseytyinen ja nukkuminen. MRL 132/199 117 e §
Esteettömyysselvityksen ohjeet
Huom. tässä esitettyjä ohjeita ja malleja ei kaikkia ole päivitetty, suunnittelijan tulee huomioida voimassa olevat määräykset vaikka ohjeita voikin käyttää apuna.
Esteettömyysselvitys = esteettömyyssuunnitelma ja -tarkastusasiakirja
Esteettömyysselvityksen laatimisohje
Esteettömyyssuunnitelma laaditaan pohjapiirustusten ja käyttösuunnitelman päälle kulkukaaviona ja siinä esitetään kaikki olennaiset sisäänkäynnit, kulkuyhteydet ja käyttötarkoituksen mukaiset tilat kerroksittain sekä pihan oleskelualueet, kulkuyhteydet ja autopaikat. Erilliset esteettömyyssuunnitelmat laaditaan esimerkiksi väreistä, kalusteista, opasteista jne.
Asuinrakennuksien pohjapiirustuksissa esitetään kulkuyhteydet, sisäänkäynnit ja esteettömien tilojen mitoitus (sisääntulokerros, asuinhuoneistojen tyyppiratkaisut, porrashuoneet, yhteiset asumista palvelevat tilat).
Julkisten rakennusten pohjapiirustuksissa esitetään kulkuyhteydet, sisäänkäynnit ja tilamitoitus (esim. palvelutilat, työtilat, yleiset aula- ja käytävätilat, wc-tilat, sosiaalitilat)
Esteettömyyssuunnitelman malli 1
Esteettömyyssuunnitelman malli 2
Esteettömyystarkastusasiakirjan avulla tarkastetaan ja todetaan suunnitelman mukainen toteutuminen.
Esteettömyysohjeita
Ohje Esteetön rakennus ja ympäristö, Niina Kilpelä
Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä
Invalidiliitto - asuinrakennukset
Invalidiliitto - julkiset tilat
RT-kortti 09-11280 Induktiosilmukka kuulovammaisten apuvälineenä (maksullinen)
Uusi esteettömän WC- ja pesutilojen opas
sujuva.info - Asemaympäristön esteettömyyssuunnitteluohje
Oulun rakennusvalvonnan esteettömyyskortit on laadittu 2012 ja ne ovat voimassa rakentamisessa, jolle on haettu lupaa ennen 1.1.2018. Ohjeet ovat edelleen käyttökelpoisia esteettömyyttä suunnitellessa kunhan pitää mielessä että 1.1.2018 voimaan astunut asetus toi muutoksia vaatimuksiin.
