Rakentamislaki

1.1.2026 alkaen rakentamislaki tulee edellyttämään, että lupaa haetaan tietomallin tai muussa koneluettavassa muodossa olevien pääpiirustusten avulla. Muu koneluettava muoto tarkoittaa esimerkiksi pdf-muotoisia piirustuksia ja hankkeen ydintietojen syöttämistä hakemukselle asianmukaisiin lomakekohtiin. Jos lupaa haetaan tietomallilla, lain mukaan tietomalli toimitetaan rakennusvalvontaan luvan hakuvaiheessa, erityissuunnitelmien tietomallit lähetetään luvan myöntämisen jälkeen ennen kyseisten töiden aloittamista ja rakennushankkeen päättyessä lähetetään vielä lopullinen toteumamalli. 

Ilmastoselvitys on laadittava vain uusille rakennuksille mutta sitä ei vaadita pientaloilta tai korjaushankkeilta. Selvitys laaditaan rakennuksen loppukatselmusta varten, eli sitä ei tarvitse esittää vielä rakentamisluvan hakemisen yhteydessä. 

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle asetetaan rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joita kyseinen rakennus ei saa ylittää. Raja-arvo asetetaan vain rakennukselle. Rakennuspaikalle ei siis tule ohjaavia raja-arvoja, vaikka ilmastoselvitys laaditaan myös rakennuspaikalle. Hiilikädenjäljelle ei aseteta raja-arvoa. Huomioitavaa on, että hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä.

Rakennustuoteluettelo taas laaditaan kaikista rakennuksista rakentamislupaa varten ja päivitetään keskeisten muutosten osalta loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennustuoteluettelolla selvitetään rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa tuotteiden uudelleenkäyttöä.

Rakennusvalvonnoille on asetettu rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu, lukuun ottamatta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa, maisematyölupaa ja purkamislupaa. Poikkeuksellisen ja erityisen vaativine hankkeiden käsittelyaika on kuusi kuukautta. Aikaa aletaan laskea, kun rakentamislupahakemus liitteineen on riittävän kattava lupahakemuksen käsittelemiseksi. 

• Uusi rakentamislaki (RakL 751/2023) korvaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 1.1.2025 alkaen. Maankäyttöä koskevat pykälät jäävät voimaan ja laki nimetään alueidenkäyttölaiksi (752/2023).
• Byrokratian keventäminen: Uudistukset vähentävät byrokratiaa, selkeyttävät valitusoikeutta ja edistävät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota.
• Uudet säännökset: Luvan käsittelyaikatakuu, hiilijalanjälkilaskenta ja tietomallimuotoinen lupa tulevat voimaan 1.1.2026.
• Lupajärjestelmän uudistaminen: Rakennuslupa muuttuu rakentamisluvaksi, ja toimenpideluvat sekä ilmoitusmenettely poistuvat. Suunnittelutarvealueen rakentaminen ei vaadi suunnittelutarveratkaisua.
• Luvanvaraisuuden kynnys nousee: Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuu lisääntyy ja rakennustyönaikainen valvonta korostuu.
• Vähähiilinen rakentaminen: Uudet raja-arvot tulevat voimaan 1.1.2026.
• Tietomallien merkitys kasvaa: Lupaa voi hakea tietomallin avulla 1.1.2026 alkaen.
• Rakennusvalvonnan tiedonkeruu: Rakennusvalvonnan on toimitettava tietoja valtakunnalliseen rekisteriin 1.1.2029 mennessä.
• Rakentamisen ohjaus: Rakennusjärjestyksellä ohjaus uudistuu viimeistään 1.1.2027. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja sen rakentamista koskevat säännökset korvaa 1.1.2025 voimaan tuleva uusi rakentamislaki (RakL 751/2023). Maankäyttö- ja rakennuslaista voimaan jäävät alueidenkäyttöä koskevat pykälät ja lain nimi vaihtuu alueidenkäyttölaiksi (752/2023). Maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat lakiuudistukset ovat valmisteilla. 
Maankäyttö- ja rakentamisasetus muuttuu rakentamislakia tukevaksi asetukseksi.

Rakentamislakiin tehtävät muutokset keventävät byrokratiaa, selkeyttävät valitusoikeutta sekä edistävät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota.

Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan yhteydessä päätetään myös suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytyksistä eikä suunnittelutarveratkaisua enää tarvita. Purkulupa laajenee. Vastuuhenkilöiden pätevyyden toteaminen yhtenäistyy. Rakennuksen elinkaariominaisuudesta tulee uusi olennainen tekninen vaatimus. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä lupaa haettaessa. Rakentamisen vastuut eivät muutu.

Rakentamislain säännökset luvan käsittelyaikatakuusta, hiilijalanjälkilaskennasta ja tietomallimuotoisesta luvasta tulevat voimaan 1.1.2026 lähtien. Rakentamista ohjaavat myös voimassa olevat uudet lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja vastuuhenkilöiden kelpoisuuksista ja vaativuusluokista. Rakentamislakiin liittyvät keskeiset asetukset ovat valmisteilla.

Rakentamislakiin on tehty korjaussarjaksi nimetty ensimmäinen muutosehdotus, joka hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2024.

Tälle sivulle on koottu tietoa merkittävimmistä rakentamislain tuomista muutoksista. 
Ympäristöministeriön sivulle on koottu tietoa muutoksista. 

Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Muita lupatyyppejä ovat maisematyölupa, poikkeamislupa, purkamislupa ja purkamisilmoitus. 

Rakentamisluvan yhteydessä päätetään suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytyksistä eikä suunnittelutarveratkaisua enää tarvita. Poikkeustapauksissa rakentamisluvan voi hakea myös kaksivaiheisena, jolloin sijoittamisen edellytykset tutkitaan sijoittamisluvassa ja toteuttamisen edellytykset toteuttamisluvassa.

Tilapäisen ja määräaikaisen rakentamisen lupa muuttuu väliaikaiseksi rakentamisluvaksi, joka on voimassa kymmenen vuotta. 

Vähäinen poikkeaminen voidaan edelleen myöntää rakentamisluvan yhteydessä. Jos luvasta vapautettu rakentaminen poikkeaa vähäisestikin määräyksistä, tulee sille hakea erillinen poikkeaminen.

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ja poikkeamisluvan asemakaava-alueella myöntää kaavoitus.

Rakentamisen lupia haetaan rakennusvalvonnasta sähköisen asiointipalvelun kautta. Rakentamislupaa varten suunnitelman tulee olla rakentamismääräysten ja kaavan mukainen sekä noudattaa asemakaavan rakentamistapaohjetta ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Lupahakemuksessa tulee olla nimettynä vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Rakentamislupaan tulee liittää myös purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys.

Rakentamiselle lupaa haetaan rakentamislupana; ilmoitusmenettely, toimenpidelupa ja rakennuslupa poistuvat käytöstä. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua vaan lupa haetaan rakennusvalvonnasta yhdellä luvalla. Poikkeustapauksissa rakentamislupaa voidaan hakea kaksivaiheisena (sijoittamislupa ja toteuttamislupa).

Rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä ja sen yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeamisia. Vähäinen poikkeaminen voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös loppukatselmusvaiheessa.

Lupahakemuksen sisältö

Rakentamislupahakemuksen sisältö on määritelty voimaan jäävässä MRL 131 pykälässä Rakennuslupahakemus, joka korvataan 1.1.2026 lähtien uudella RakL 61 pykälällä Rakentamislupahakemus.  

Lupahakemuksessa tulee aina olla nimetyt vastuuhenkilöt, rakentamisluvassa vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Suunnittelijoiden pätevyyden arviointi muuttuu ja rakennusvalvonnan on tarkistettava, että sille ilmoitetulla suunnittelijalla on erillisellä pätevyystodistuksella osoitettu pätevyys tehtävään tai siirtymäsäännöksen mukainen hyväksyntä. Pätevyyden toteaminen on kuvattu tarkemmin kohdassa Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus.

Tarkempia säännöksiä pääpiirustusten ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta on annettu Ympäristöministeriön asetuksessa. Pääpiirustusten tulee olla asetusten mukaiset ja niissä on oltava luvan myöntämisen kannalta olennaiset tiedot.

Pelkkää purkua varteen haetaan purkamislupaa. Vähäisistä rakennuksista on tehtävä purkamisilmoitus. 

Rakentamislupaan liitetään pääpiirustukset ja tarvittavat liitteet. Uusina asiakirjoina toimitetaan:

• 1.1.2025 lähtien: purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
• 1.1.2026 lähtien: ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo

Lupaa haetaan 1.1.2026 lähtien tietomallimuotoisena tai koneluettavassa muodossa. Rakentamislupahakemukseen tulee liittää pääpiirustusten lisäksi pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. Perustellusta syystä ja lain vaatimusten mukaan voidaan edellyttää muita liitteitä esim. energiaselvitys, rakennustuoteluettelo tai muu olennainen selvitys. Liitteiden tarpeeseen vaikuttaa hankkeen laatu, vaativuus ja laajuus.

Huonetilaan on saatava luonnonvaloa suoraan, ei toisen tilan kautta lukuun ottamatta työtilaa. 

Rakentamisen luvanvaraisuudesta on määrätty RakL 42 pykälässä Rakentamislupa. Lain mukaan rakentamislupa vaaditaan aina, kun kyseessä on: 

• asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus, laajuudesta riippumatta 
• kerrosalaltaan vähintään 30 m² oleva rakennus (ei asuinrakennus tai vapaa-ajanrakennus) 
• kooltaan vähintään 50 m² oleva katos (erillinen, esim. autokatos) 
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta (esim. katsomo, lava) 
• vähintään 30 m korkea masto tai piippu 
• vähintään 2 m² oleva valaistu mainoslaite 
• energiakaivo 
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle (esim. urheilualue, varastointi- tai pysäköintialue) 

Lain mukaan lupa vaaditaan myös, jos rakentamisella on 

• vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin
• rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi
• rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta

Laajennus on aina luvanvaraista. Paikallaan pysytettävät rakennuskohteet esim. kelluvat rakennukset vaativat luvan.

Rakennuskohteen vaativuusluokka ”vaativa” jaetaan ”vaativaan” ja ”erittäin vaativaan” luokkaan. Uuden rakentamislain mukaisia vaativuusluokkia on viisi: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa.

Korjaus- ja muutostyö on aina luvanvaraista, kun rakentamisessa on kyseessä:

• korjaus- tai muutostyö suojeltuun, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaseen rakennukseen tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle
• rakennuksen vaippaan (seinä, yläpohja, alapohja, ikkunat, ovet) tai teknisiin järjestelmiin liittyvä korjaus- tai muutostyö, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana
• rakennuksen tai sen osan olennainen käyttötarkoituksen muutos
• uudisrakentamiseen verrattavissa oleva rakentaminen
• rakennuksen laajennus tai sen kerrosalan lisääminen
• todetun terveyshaitan poistaminen
• vaurioitunut kantava rakenne
• jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden
• on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
• korjaaminen kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin

Laajentaminen on aina luvanvaraista. Rakentamislupa voidaan myöntää pelkästään toteuttamisen edellytysten perusteella ilman sijoittamisen edellytysten arviointia korjaus- ja muutostyössä, jolla ei ole vaikutusta sijoittamiseen.

Rakentamisessa on aina noudatettava kaikkea rakentamismääräyksiä ja lakia, mutta rakentaminen ei aina edellytä lupaa.  Rakentamismääräysten ja lain lisäksi rakentamiselle on asetettu alueellisia määräyksiä kaavassa, rakentamistapaohjeissa ja rakennusjärjestyksessä, joita on noudatettava. Poikkeaminen näistä vaatii poikkeamisluvan. Poikkeamiseen on aina oltava perusteltu syy.

Kaavassa voi olla määräyksiä mm. sallittujen rakennusten koosta ja määrästä. Rakentamistapaohjeissa voi olla määräyksiä mm. rakennusten sijoittamisesta, kattomuodosta, julkisivun materiaaleista tai väreistä.

Rakennuttajan on itse huolehdittava määräysten noudattamisesta, riittävän suunnitteluosaamisen ja vastuuhenkilöiden hankkimisesta sekä rakentamisen kaavanmukaisuudesta ja rakennusjärjestyksen määräysten noudattamisesta. Suunnitelmien tulee olla määräysten mukaisia ja rakennuskohteen on täytettävä rakentamismääräyksissä asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Rakentamisessa on aina noudatettava rakentamisen sääntelyä:

• kaavassa osoitettua rakennusoikeutta ei saa ylittää
• asemakaavaa ja yleiskaavaa tulee noudattaa
• olennaisten teknisten vaatimusten on täytyttävä
• rakennusjärjestystä on noudatettava

Jos rakentaminen ei ole kaavanmukaista, sille on aina haettava poikkeamislupa (esim. rakennusalan rajan vähäinenkin ylitys). 

Minne voin rakentaa? 

Kaavanmukaisuus tarkoittaa, että 

• rakennetaan olemassa olevalle aiotun käyttötarkoituksen mukaan kaavoitetulle rakennuspaikalle (tontti tai muu rakennettava alue)
• rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta (asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä) eikä rakennusoikeutta ylitetä
• rakentaminen sijoittuu 
  • asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle ja noudattaa kaavamääräyksiä sekä rakentamistapaohjeita tai 
  • oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella vähintään neljän metrin päähän kiinteistön rajoista tai kahdeksan metrin päähän naapurin rakennuksista

Ilman lupaa ei voi rakentaa suunnittelutarvealueella tai ranta-alueilla rakentamattomalle rakennuspaikalle. Ranta-alueille ei saa rakentaa edelleenkään ilman poikkeamispäätöstä lukuun ottamatta olemassa olevan rakennuspaikan lisärakentamista samaan pihapiiriin tai rakentamisen sallivaa ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. 

Mitä voin rakentaa? 

Luvanvaraisuudesta on vapautettu RakL 42 § mukaisesti mm. seuraavat rakennuskohteet:

• kerrosalaltaan alle 30m² rakennukset (esim. saunarakennus, talousrakennus, varasto) lukuun ottamatta asuinrakennuksia ja vapaa-ajanrakennuksia 
• kooltaan alle 50m² erilliset katokset (esim. asuinrakennuksesta erillinen autokatos)
  • katoksessa vähintään 1/3 seinäalasta on auki tai aukaistavissa (esim. lasitus)
  • pinta-ala mitataan kantavien rakenteiden ulkopinnasta

Luvasta vapautetun rakentamisen yhteydessä on suositeltavaa hankkia kirjallinen suostumus naapureilta riitatilanteiden välttämiseksi. Rakentaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille.

Rakennuksen tulee sijaita vähintään neljän metrin päässä tontin rajasta, ellei kaava salli rakentamista lähemmäs rajaa. Rakentamisen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan eikä se saa aiheuttaa haittaa naapureille. Hulevesiä ei saa johtaa tontin ulkopuolelle. 

Ranta-alueilla tulee lisärakentamisessa huomioida riittävä etäisyys rantaviivasta, tulva-alueet ja maisemaan sopiva rakentaminen. Pengertäminen on luvanvaraista.

Luvasta vapautetussa rakennuksessa voi olla tulisija. Savuhormin tulee sijaita vähintään 4 metrin päässä naapurin rajasta ja se tulee ulottaa yli asuinrakennuksen räystään alareunan alle 8 metrin etäisyydellä olevasta rakennuksesta. Vaikka savuhormille ei tarvitse hakea lupaa, tulee se tarkastaa (YM asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta). Tarkastuksen tekijällä tulee olla kelpoisuus kyseiseen tehtävään, esim. rakennusmestarin tai rakennusinsinöörin tutkinto. Tarkastuksesta tulee kirjoittaa todistus. Kannattaa huomioida, että vahinkotapauksessa vakuutusyhtiö voi rinnastaa tarkastamattoman savuhormin nuohoamattomaan savuhormiin ja korvausta voidaan pienentää 10-100 %.

Jos rakennuksessa on viemäröinti, tulee se liittää olemassa olevaan jätevesijärjestelmään. Viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella kantovesi voidaan imeyttää maahan Oulun seudun ympäristömääräysten mukaisesti. 

Autosuojien sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee huolehtia paloturvallisuudesta. Autosuojan tulee sijaita riittävällä etäisyydellä tontilla jo olevista rakennuksista ja naapurikiinteistön rakennusalan rajasta ja rakennuksista. Yleinen hyvä sääntö on muistaa kahdeksan metrin suojaetäisyys muuhun rakentamiseen ja neljän metrin etäisyys tontin rajaan. Lisätietoja autosuojien paloturvallisuudesta Pientalon palokortista. 

Rakentaminen vaatii kelpoisen suunnittelijan ja muut vastuuhenkilöt riippuen kohteen vaativuudesta. Vähäinen vaatimisluokka (kylmät rakennukset, vajat, vähäiset katokset) vaatii suunnittelijalta riittävää osaamista ja tavanomainen vaativuusluokka (saunarakennukset, autosuojat, isot katokset) rakentamisalan tutkinnon ja osaamisen. 

Rakennuksen tulee olla turvallinen käyttää. Rakenteiden kantavuuden osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden lujuuden lisäksi lumikuorman riittävään mitoitukseen. Katto- ja pintavesien ohjauksesta sekä pintamaan kallistuksista on huolehdittava.

Vapaus tuo vastuuta

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista. Rakennusvalvonta neuvoo rakentamisen luvanvaraisuudessa, luvan käsittelyprosesseissa ja hallinnollisissa asioissa. Rakennusvalvonta ohjaa luvanvaraista rakentamista. Luvasta vapautetun rakentamisen osalta rakentajan hankkii riittävän osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräysten mukaisuuden.

Rakennusvalvonta ei myönnä rakentamislupaa kohteille, joihin lupaa ei todellisuudessa vaadita.

Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi sekä vaativuusluokkia koskevan sääntely uudistuu. Vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset on esitetty rakentamislain luvussa 7. Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista tulee voimaan 1.1.2025 alkaen.

Rakennuskohteen vaativuusluokka ”vaativa” jaetaan ”vaativaan” ja ”erittäin vaativaan” luokkaan. Vaativuusluokittelu on rakentamislaissa viisiportainen: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Vähäinen vaativuusluokka vaatii riittävän osaamisen, tavanomainen vaativuusluokka koulutuksen ja vaativammat luokat koulutuksen ja riittävän kokemuksen.

Uudessa kelpoisuuden toteamisessa suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla erillisellä pätevyystodistuksella. Todistus vaaditaan kaikilla muilla vaativuustasoilla paitsi vähäisellä. Tällä hetkellä valtuutettuja toimijoita on rajallinen määrä. Hyväksyttyjä toimijoita ovat tammikuussa 2025 FISE Oy, KIWA Inspecta Sertifiointi Oy ja Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy. Ympäristöminiteriön erillisellä päätöksellä todistuksen hakuun on aikaa kaksi vuotta. Laki rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. 

Pätevyydellä tarkoitetaan koulutus- ja kokemustasoa. Kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, onko tietyn pätevyystason omaava henkilö kelpoinen toimimaan suunnittelijana tai työnjohtajana kyseisessä yksittäisessä rakentamishankkeessa. 

Kun suunnittelu- ja työnjohtotehtävä on vähäinen, riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset selvitetään viranomaiselle erillisellä selvityksellä. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi on siis tapauskohtaista ja tapahtuu käytännössä kuten ennenkin.

Tavanomaisessa tehtävässä edellytetään erillinen pätevyystodistus, jonka saaminen edellyttää rakentamisen alan tutkinnon. 

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakentamislaki säilyttää hankekohtaisen kelpoisuuden rakennusvalvonnalla (RakL 85 ja 89 §). Pätevyystodistuksen lisäksi otetaan huomioon hankkeen erityispiirteet arvioitaessa suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään. Tällaisina erityispiirteinä lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä haastava rakennuspaikka tai kulttuuriympäristöön soveltuvuudesta johtuvat seikat.

Siirtymäsäännöksen mukaan Oulun rakennusvalvonta voi hyväksyä tapauskohtaisesti suunnittelijan tai työnjohtajan kelpoiseksi, jos hänellä on rakennusvalvontaviranomaisen aiempi hyväksyntä vastaavasta vaativuusluokasta. Vaativuusluokan arviointia varten voidaan pyytää aiemman kohteen pääpiirustukset toimitettavaksi, jos vastuuhenkilö on toiminut tehtävässä jossain muussa kunnassa. Tavanomaisen vaativuusluokan suunnittelijaksi tai työnjohtajaksi hyväksytään vastaavaan tehtävään aiemmin hyväksytty henkilö, jolla on riittävä kokemus aiemman käytännön mukaisesti ennen virallisen pätevyystodistuksen esittämistä. 

YM:n erillisen päätöksen mukaan 1.1.2020-31.12.2024 välisenä aikana rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat on hyväksytty toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta.

Lisätietoa pätevyyden osoittamisesta Ympäristöministeriön sivulla

Rakentamislaki tuo muutoksia lupien lainvoimaisuuteen ja kuuluttamiseen.

• oikaisuvaatimusaika on kaikilla luvilla 30 vrk
• julkipanon sijaan kaikki lupapäätökset kuulutetaan julkisesti
• valitusoikeus kaventuu purkamisluvissa

Lupapäätökset tulevat lainvoimaisiksi hallintolain mukaisen oikaisuvaatimusajan jälkeen (Rakentamislaki 16 luku Muutoksenhaku). Rakentamislain mukaan oikaisuvaatimusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista kaikissa lupapäätöksissä ja oikaisuvaatimus osoitetaan suoraan rakennuslautakunnalle. Tavanomaisen pientalon lupapäätös tulee lainvoimaiseksi entisen 14 päivän sijasta siis 30 päivän kuluttua. Oikaisuvaatimusaikaan lisätään seitsemän päivän tiedoksisaantiaika. 

Rakentamistyöt voidaan aloittaa vasta luvan ollessa lainvoimainen, joten oikaisuvaatimusajan pidentyminen kahdella viikolla voi lisätä aloittamisoikeuden tarvetta ja hallinnollista työtä erillisenä päätöksenä. Aloittamisoikeus edellyttää vakuuden määrittämistä vakuuden aikana suoritetulle työlle. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huomioida viivästys hankkeen aikataulutuksessa. Hakijan tulee aina perustella aloittamisoikeus. 

Lupapäätösten julkipanon korvaa kuulutusmenettely rakentamislain ja hallintolain mukaisesti. Kuulutusmenettelyssä kaikki lupapäätökset kuulutetaan kunnan yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla yleisesti nähtävillä koko muutoksenhakuajan.

Lupa-asioista valitetaan hallintovalituksella. Museoviranomaisen valitusoikeus koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta ja purkamisluvassa valitusoikeus on lisäksi ELY:lla. Yhteisöjen ja kunnan jäsenen valitusoikeus purkamisluvasta poistuu. 

Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakentamislain mukaisista poikkeamisista hallintosäännön mukaisesti 1.1.2025 alkaen seuraavasti:

• poikkeamisista muualla kuin asemakaava-alueella (RakL 57§)
• asemakaava-alueella laadultaan ja laajuudeltaan vähäisistä poikkeamisista (RakL 59§) muun luvan yhteydessä tai erillisenä päätöksenä luvasta vapautettujen rakennuskohteiden osalta

Kaavoitus päättää

• poikkeamisista asemakaava-alueella (RakL 57§)
• alueellisista poikkeamisista (RakL 58§)
• alueellisista sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella (RakL 47§)

Poikkeamislupa tarvitaan, kun aiotaan ryhtyä rakentamaan, mutta suunnitelma poikkeaa kaavasta. Poikkeamislupaa tarvitaan myös, jos on tarkoitus poiketa säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamislupaa tarvitaan ranta-alueelle rakentamisessa, jos alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa, jonka perusteella voi myöntää rakennusluvan. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen voi edellyttää poikkeamislupaa. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen ei välttämättä edellytä poikkeamislupaa, vaan sen myöntämisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvassa.

Poikkeamislupaa haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. 

Poikkeamisen yhteydessä on kuultava naapureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa (RakL 64§).

Suunnittelutarvealueelle rakentaessa riittää rakentamislupa.

Rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvan yhteydessä. Poikkeustapauksissa rakentamislupaa voidaan hakea kaksivaiheisena (sijoittamislupa ja toteuttamislupa).

Vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä (RakL 59§) voidaan myöntää vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Vähäinen poikkeaminen voi olla esimerkiksi rakennusalan vähäinen ylitys tai kaavassa määrätystä kattomuodosta poikkeaminen. Rakennuksen teknisiä ja niitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen vaaranna rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäinen poikkeaminen voidaan myöntää myös ennen loppukatselmusvaihetta (RakL 117§ ja 122§).

Oulun alueen yleiskaavat

Rakentamislain yksi merkittävä muutos koskee rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta pysyvään asumiseen. Jatkossa käyttötarkoituksen muutos asumiseen on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti, jos se täyttää luvan myöntämisen ehdot. Kunta voi myös määrätä rakennusjärjestyksessä ne suunnittelutarvealueet, joilla vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos olisi sallittua suoraan rakentamisluvalla (RakL 18§). Vapaa-ajanasunnon tulisi täyttää pysyvän asunnon tekniset vaatimukset.

Käytännössä esimerkiksi toimistotilaa on jatkossa mahdollista muuttaa helpommin asumiskäyttöön. 

Purkamislupa vaaditaan aina

• Kun puretaan asemakaava-alueella sijaitseva vähäistä merkittävämpi rakennus tai sen osa.
• Kun puretaan rakennus tai sen osa alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, mutta alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten.
• Jos em. alueiden ulkopuolella yleiskaavassa määrätään, että rakennuksen purkaminen vaatii luvan.

Rakennuksen purkaminen vaatii kuitenkin kaavoitustilanteesta riippumatta luvan aina, mikäli rakennus on suojeltu, sillä on osoitettu olevan historiallista tai rakennustaiteellista arvoa tai se on suojellun tai historiallisesti merkittävän tai rakennustaiteellisesti arvokkaan alueen tai kokonaisuuden osa.

Purkamisilmoitus vaaditaan 

• Jos kyse on asemakaava-alueella talousrakennuksen tai muun vähäisen rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
• Jos kyse on asemakaavoittamattomalla alueella rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
• Jos rakennusvalvonta on kehottanut purkamaan rakennuksen esimerkiksi siksi, että rakennuksella ei ole rakennuslupaa tai siksi, että rakennus on tulipalossa tuhoutunut niin, ettei sitä voida pitää enää pitää rakennuksena.
• Jos purettavalla rakennuksella on pysyvä rakennustunnus.

HUOM! Purkamisilmoitus on tehtävä vähintään 30 vrk ennen purkutöiden aloitusta. Rakennusvalvonta voi tänä aikana perustellusta syystä edellyttää purkamisluvan hakemista kohteelle. Tällöin purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin haettava purkulupa on myönnetty ja lainvoimainen.

Purkamislupaa tai purkamisilmoitusta ei tarvita

• Jos myönnetty rakentamislupa, katusuunnitelma tai tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista.
• Jos rakennuksen lupaa vaatimattomien korjaus- ja muutostöiden yhteydessä puretaan tavanomaisia ja lupaa vaatimattomia rakennusosia. Suojellun tai arvokkaaksi arvioidun rakennuksen kaikkien purkutöiden yhteydessä tulee varmistaa luvantarve rakennusvalvonnasta erikseen.
• Jos purkukohde on rakennettu 1.1.2025 jälkeen, eikä sen rakentamiseen ole vaadittu rakentamislupaa.

Huom! Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys vaaditaan myös uudisrakentamisessa 1.1.2025 alkaen. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen tai pois kuljetettavia maa- tai kiviaineksia ei synny. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä lupahakemukseen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvitys laaditaan ja päivitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu). Selvityksen tulee sisältää arvio hankkeessa syntyvistä purkumateriaaleista, vaarallisia aineita sisältävistä purkumateriaaleista, sekä pois kuljetettavista maa- ja kiviaineksista. Sellaisessakin uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä.

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua Rapu-järjestelmässä siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot rakentamisen aikana syntyneistä rakennusjätteistä. Jätetiedot päivitetään selvitykseen ensisijaisesti SIIRTO-rekisterin tietojen perusteella. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvollisuudesta säädetään jätelaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakentamishankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että rakennustyö on saatettu loppuun rakentamisluvan ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ml. purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen päivittäminen ja tietojen ilmoittaminen Syken ylläpitämään Rapu-tietokantaan. 

Lisätietoa purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmästä 

Rakentamislain mukaisen rakennusjärjestyksen on tärkeää tulla voimaan mahdollisimman pian rakentamislain tultua voimaan, kuitenkin viimeistää 1.1.2027. (RakL 28 §) 

Oulun kaupungin rakennusvalvonta on aloittanut rakentamista ohjaavavan rakennusjärjestyksen uudistamisen. Rakennusjärjestyksen sisältö päivitetään vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain (751/2023) vaatimuksia. Myös rakennusvalvontaviranomaisen perimät maksut päivitetään. Lisätietoa rakennusjärjestyksen uudistamisesta. 

Lyhytvuokrauksen sääntelyn selkeyttäminen kuuluu hallitusohjelmaan. Lyhytvuokrausta koskevan pykälän valmistelua jatketaan siten, että asumisen ja majoittumisen määritelmät sisältyisivät syyskaudella 2025 annettavaan rakentamislain muutosesitykseen. Majoitustila on määritelty YM:n asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista, joka tulee voimaan 1.1.2025. 

"majoitushuoneella tarkoitetaan kalustettua huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu ammattimaisesti tarjottavaksi tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille"

"asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Asuinhuoneena ei pidetä eteistä, käytävää, WC- ja pesutilaa tai näihin verrattavaa huonetilaa. Keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten"

Asuntojen lyhytaikaista vuokrausta ei tällä hetkellä säännellä lainsäädännöllä.  
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt lyhytvuokrausta muun ohella muutamissa ennakkoratkaisuissaan (KHO 2021:76, KHO 2021:77 ja KHO 2024:75).

Kunnat ovat antaneet ohjeistuksia lyhytvuokrauksesta (esimerkiksi Helsingin Asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskeva ohje 2020 sekä Ohje asunnon lyhytvuokraukseen Rovaniemellä).
Lisäksi lyhytvuokrausta käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n 22. toukokuuta 2023 julkaistussa Topten-tulkintakortissa.

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ohjaa rakentamiseen liittyvän tiedon hallinnointia. RYTJ-laki edellyttää, että kaavoituksen, rakentamisen ja tonttijakojen tietoja toimitetaan kunnan rekistereistä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään RYHTI:in. Tiedot  rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulee toimittaa järjestelmään viimeistään 1.1.2029 lähtien eli siirtymäaikaa on kolme vuotta.