Rakentamislaki
Uusi Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Tälle sivulle kootaan tietoa lain tuomista muutoksista rakentamiseen ja rakennusvalvonnan toimintaan.
Uusi muutoksia tulee voimaan 1.1.2026 alkaen. Näitä ovat mm. luvan hakeminen tietomallilla, käsittelyaikatakuu ja vaatimus toimittaa rakennustuoteluettelo ja ilmastoselvitys.
2026 voimaan tulleet muutokset
Tietomallimuotoinen lupahakemus
Tietoa tietomallimuotoisesta lupahakemuksesta sivulla Ohjeet luvan hakemiseen.
Rakennustuoteluettelo ja ilmastoselvitys
Tietoa rakennustuoteluettelosta ja ilmastoselvityksestä sivulla Ohjeet luvan hakemiseen.
Määräaika luvan käsittelylle
Tietoa käsittelyajasta sivulla Rakentamisen luvat.
2025 alkaen voimassa olevia muutoksia
Rakentamislain keskeiset muutokset
- Uusi rakentamislaki (RakL 751/2023) korvaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 1.1.2025 alkaen. Maankäyttöä koskevat pykälät jäävät voimaan ja laki nimetään alueidenkäyttölaiksi (752/2023).
- Byrokratian keventäminen: Uudistukset vähentävät byrokratiaa, selkeyttävät valitusoikeutta ja edistävät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota.
- Uudet säännökset: Luvan käsittelyaikatakuu, hiilijalanjälkilaskenta ja tietomallimuotoinen lupa tulevat voimaan 1.1.2026.
- Lupajärjestelmän uudistaminen: Rakennuslupa muuttuu rakentamisluvaksi, ja toimenpideluvat sekä ilmoitusmenettely poistuvat. Suunnittelutarvealueen rakentaminen ei vaadi suunnittelutarveratkaisua.
- Luvanvaraisuuden kynnys nousee: Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuu lisääntyy ja rakennustyönaikainen valvonta korostuu.
- Vähähiilinen rakentaminen: Uudet raja-arvot tulevat voimaan 1.1.2026.
- Tietomallien merkitys kasvaa: Lupaa voi hakea tietomallin avulla 1.1.2026 alkaen.
- Rakennusvalvonnan tiedonkeruu: Rakennusvalvonnan on toimitettava tietoja valtakunnalliseen rekisteriin 1.1.2029 mennessä.
- Rakentamisen ohjaus: Rakennusjärjestyksellä ohjaus uudistuu viimeistään 1.1.2027.
Rakentamislaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja sen rakentamista koskevat säännökset korvaa 1.1.2025 voimaan tuleva uusi rakentamislaki (RakL 751/2023). Maankäyttö- ja rakennuslaista voimaan jäävät alueidenkäyttöä koskevat pykälät ja lain nimi vaihtuu alueidenkäyttölaiksi (752/2023). Maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat lakiuudistukset ovat valmisteilla.
Maankäyttö- ja rakentamisasetus muuttuu rakentamislakia tukevaksi asetukseksi.
Rakentamislakiin tehtävät muutokset keventävät byrokratiaa, selkeyttävät valitusoikeutta sekä edistävät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota.
Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan yhteydessä päätetään myös suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytyksistä eikä suunnittelutarveratkaisua enää tarvita. Purkulupa laajenee. Vastuuhenkilöiden pätevyyden toteaminen yhtenäistyy. Rakennuksen elinkaariominaisuudesta tulee uusi olennainen tekninen vaatimus. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä lupaa haettaessa. Rakentamisen vastuut eivät muutu.
Rakentamislain säännökset luvan käsittelyaikatakuusta, hiilijalanjälkilaskennasta ja tietomallimuotoisesta luvasta tulevat voimaan 1.1.2026 lähtien. Rakentamista ohjaavat myös voimassa olevat uudet lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja vastuuhenkilöiden kelpoisuuksista ja vaativuusluokista. Rakentamislakiin liittyvät keskeiset asetukset ovat valmisteilla.
Rakentamislakiin on tehty korjaussarjaksi nimetty ensimmäinen muutosehdotus, joka hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2024.
Tälle sivulle on koottu tietoa merkittävimmistä rakentamislain tuomista muutoksista.
Ympäristöministeriön sivulle on koottu tietoa muutoksista.
Rakentamisen luvat
Tietoa erilaisista luvista Rakentamisen luvat-sivulla ja sen alisivuilla
Luvan hakeminen
Rakentamisen lupia haetaan rakennusvalvonnasta sähköisen asiointipalvelun kautta. Rakentamislupaa varten suunnitelman tulee olla rakentamismääräysten ja kaavan mukainen sekä noudattaa asemakaavan rakentamistapaohjetta ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Lupahakemuksessa tulee olla nimettynä vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Rakentamislupaan tulee liittää myös purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys.
Rakentamiselle lupaa haetaan rakentamislupana; ilmoitusmenettely, toimenpidelupa ja rakennuslupa poistuvat käytöstä. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua vaan lupa haetaan rakennusvalvonnasta yhdellä luvalla. Poikkeustapauksissa rakentamislupaa voidaan hakea kaksivaiheisena (sijoittamislupa ja toteuttamislupa).
Rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä ja sen yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeamisia. Vähäinen poikkeaminen voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös loppukatselmusvaiheessa.
Lupahakemuksen sisältö
Rakentamislupahakemuksen sisältö on määritelty voimaan jäävässä MRL 131 pykälässä Rakennuslupahakemus, joka korvataan 1.1.2026 lähtien uudella RakL 61 pykälällä Rakentamislupahakemus.
Lupahakemuksessa tulee aina olla nimetyt vastuuhenkilöt, rakentamisluvassa vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Suunnittelijoiden pätevyyden arviointi muuttuu ja rakennusvalvonnan on tarkistettava, että sille ilmoitetulla suunnittelijalla on erillisellä pätevyystodistuksella osoitettu pätevyys tehtävään tai siirtymäsäännöksen mukainen hyväksyntä. Pätevyyden toteaminen on kuvattu tarkemmin kohdassa Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus.
Tarkempia säännöksiä pääpiirustusten ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta on annettu Ympäristöministeriön asetuksessa. Pääpiirustusten tulee olla asetusten mukaiset ja niissä on oltava luvan myöntämisen kannalta olennaiset tiedot.
Pelkkää purkua varteen haetaan purkamislupaa. Vähäisistä rakennuksista on tehtävä purkamisilmoitus.
Rakentamislupaan liitetään pääpiirustukset ja tarvittavat liitteet. Uusina asiakirjoina toimitetaan:
- 1.1.2025 lähtien: purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
- 1.1.2026 lähtien: ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo
Lupaa haetaan 1.1.2026 lähtien tietomallimuotoisena tai koneluettavassa muodossa. Rakentamislupahakemukseen tulee liittää pääpiirustusten lisäksi pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. Perustellusta syystä ja lain vaatimusten mukaan voidaan edellyttää muita liitteitä esim. energiaselvitys, rakennustuoteluettelo tai muu olennainen selvitys. Liitteiden tarpeeseen vaikuttaa hankkeen laatu, vaativuus ja laajuus.
Huonetilaan on saatava luonnonvaloa suoraan, ei toisen tilan kautta lukuun ottamatta työtilaa.
Luvanvaraisuus uudisrakentamisessa
Lisätietoa uudisrakentamisen luvanvaraisuudesta voit lukea sivulta Rakentamisen luvat.
Luvanvaraisuus korjausrakentamisessa
Lisätietoa korjausrakentamisen luvanvaraisuudesta voit lukea sivulta Rakentamisen luvat.
Korjaus- ja muutostyöt-sivulla kerrotaan tarkemmin eri toimenpiteiden luvanvaraisuudesta.
Luvan hakemisesta vapautettu rakentaminen
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus
Lupapäätösten lainvoimaisuus, kuuluttaminen ja valitusoikeus
Muutokset poikkeamisissa ja suunnittelutarveratkaisuissa
Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakentamislain mukaisista poikkeamisista hallintosäännön mukaisesti 1.1.2025 alkaen seuraavasti:
- poikkeamisista muualla kuin asemakaava-alueella (RakL 57§)
- asemakaava-alueella laadultaan ja laajuudeltaan vähäisistä poikkeamisista (RakL 59§) muun luvan yhteydessä tai erillisenä päätöksenä luvasta vapautettujen rakennuskohteiden osalta
Kaavoitus päättää
- poikkeamisista asemakaava-alueella (RakL 57§)
- alueellisista poikkeamisista (RakL 58§)
- alueellisista sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella (RakL 47§)
Lue lisää poikkeamisen luvista sivulta Poikkeamislupa ja suunnittelutarvealueelle rakentaminen.
Poikkeamislupa mahdollistaa entistä joustavamman käyttötarkoituksen muutoksen
Rakentamislain yksi merkittävä muutos koskee rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta pysyvään asumiseen. Jatkossa käyttötarkoituksen muutos asumiseen on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti, jos se täyttää luvan myöntämisen ehdot. Kunta voi myös määrätä rakennusjärjestyksessä ne suunnittelutarvealueet, joilla vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos olisi sallittua suoraan rakentamisluvalla (RakL 18§). Vapaa-ajanasunnon tulisi täyttää pysyvän asunnon tekniset vaatimukset.
Käytännössä esimerkiksi toimistotilaa on jatkossa mahdollista muuttaa helpommin asumiskäyttöön.
Lue lisää poikkeamisen luvista sivulta Poikkeamislupa ja suunnittelutarvealueelle rakentaminen.
Purkamislupa vai -ilmoitus
Lue Purkaminen-sivultamme tietoa purkamisluvasta ja siitä milloin purkamisilmoitus riittää.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, myös uudisrakentamisessa 1.1.2025 alkaen
Huom! Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys vaaditaan myös uudisrakentamisessa 1.1.2025 alkaen. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen tai pois kuljetettavia maa- tai kiviaineksia ei synny. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.
Lisätietoa purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä Purkaminen -sivulla.
Rakennusjärjestyksen uudistaminen
Rakentamislain mukaisen rakennusjärjestyksen on tärkeää tulla voimaan mahdollisimman pian rakentamislain tultua voimaan, kuitenkin viimeistää 1.1.2027. (RakL 28 §)
Oulun kaupungin rakennusvalvonta on aloittanut rakentamista ohjaavavan rakennusjärjestyksen uudistamisen. Rakennusjärjestyksen sisältö päivitetään vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain (751/2023) vaatimuksia. Myös rakennusvalvontaviranomaisen perimät maksut päivitetään. Lisätietoa rakennusjärjestyksen uudistamisesta.
Lyhytaikainen vuokraus
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja RYHTI-tietojärjestelmä
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ohjaa rakentamiseen liittyvän tiedon hallinnointia. RYTJ-laki edellyttää, että kaavoituksen, rakentamisen ja tonttijakojen tietoja toimitetaan kunnan rekistereistä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään RYHTI:in. Tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulee toimittaa järjestelmään viimeistään 1.1.2029 lähtien eli siirtymäaikaa on kolme vuotta.