Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, muutostöihin ja korjaamiseenkin tarvitaan yleensä lupa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia ovat rakennuslupa, toimenpidelupa, purkulupa ja maisematyölupa. Maa-ainesten ottaminen vaatii maa-aineslain mukaisen luvan, jonka myöntää Oulun seudun ympäristötoimi.
Tarkemmat tiedot hakemukseen vaadittavista lupaliitteistä löydät asiointipalvelusta. Paperiluvan tapauksessa tarvittavat liitteet voi kysyä lupavalmistelijalta.
Lupahakemuksen tekemisestä ja erilaisista luvista saat lisätietoa seuraavilta sivuilta:
Lupa tarvitaan uuden rakentamiselle ja esim. tilojen, käyttötarkoituksen, rakenteiden, LVI-asennusten, julkisivumateriaalin muutoksille ja rakennusten muutos- ja korjaustöihin.
Pelkkien pintojen kunnostamiselle ei yleensä tarvita lupaa. Mikäli luvanvaraisuudesta on epäselvyyttä, kannattaa luvanvaraisuus aina varmistaa kysymällä rakennusvalvonnasta.
Kunta voi rakennusjärjestyksellä määritellä pienempien rakennusten luvanvaraisuudesta. Oulussa 1.9.2017 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen § 54 mukaisesti osa toimenpiteistä on vapautettu luvan hakemisesta.
Palvelumaksuhinnasto sisältää muun ohessa maksut asiakkaalle tuotettavista asiakirjaselvityksistä, rakennusvalvontamaksun uudelleenlaskutuksesta sekä kopioiden ottamisesta ja paperisena jätetyn luvan skannauksesta.
Suunnittelutarveratkaisu
Rakentamista ohjataan asemakaavalla, joka määrittelee mm. alueiden käyttötarkoituksen, rakentamisen määrän ja sijoituksen. Ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää alueelle, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, tarvitaan usein suunnittelutarveratkaisu, jossa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle. Ratkaisu edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 §)
Suurin osa suunnittelutarveratkaisuista tehdään asemakaavoituksessa.
Osayleiskaava-alueiden kaavakartat ja Oulun seudun yleiskaava löytyvät yleiskaavoituksen sivuilta.
Poikkeaminen
Poikkeamispäätös tarvitaan:
lainvoimaisen asemakaavan ja jossain tapauksissa oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräyksistä poikkeamiseen
Rakennushanke voi edellyttää asemakaavan muutosta/laatimista. Tästä syystä poikkeamisesta tai suunnittelutarveratkaisusta on syytä keskustella ennen hakemuksen jättämistä asemakaavoituksen lupavalmistelijoiden kanssa. Myönteisen poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun jälkeen tulee hakea kahden vuoden kuluessa erikseen rakennuslupaa.
Lupaa hakiessa ei ole merkitystä sillä hakeeko toimenpide- tai rakennuslupaa. Luvan hinta on sama ja käsittely etenee samalla tavalla ja tämän vuoksi eri rakennus- ja korjausprojekteihin lupaa hakiessa ei tarvitse miettiä kumpaa lupaa tulisi hakea. Hakiessanne lupaa rakennusvalvonnan sähköisessä lupapalvelussa, ei tarvitse päätää rakennus- ja toimenpideluvan välillä vaan lupien joukosta haetaan omaa hanketta parhaiten kuvaava lupa. Järjestelmä määrittelee automaattisesti tuleeko luvasta rakennus- vai toimenpidelupa.
Pääpiirustukset ovat lupamenettelyä varten tarvittavat suunnitteluasiakirjat, jotka suunnittelija varmentaa allekirjoituksellaan. Suunnitelmia on noudatettava rakentamisessa. Pääpiirustusten on oltava arkistointikelpoisia (sähköiset ja paperiset piirustukset). Piirustusten on oltava A4-kerrannaisia, taiteltu ja varustettu seläkkeillä. Ensimmäisenä sivuna on nimiösivu. Lupaliitteiksi eivät käy piirustukset, jotka ovat valokuvia tai valokuvista tehtyjä pdf-tiedostoja.
Huom! Sähköisesti saapuneista lupahakemuksista tehdään sähköiset lupapäätökset ja myös piirustukset leimataan sähköisesti. Paperisia piirustuksia ei enää tarvitse toimittaa, ellei niitä erikseen pyydetä tai hakemusta ole jätetty paperisena.
Pääpiirustuksia ovat:
asemapiirustus
pohjapiirustus
julkisivupiirustus
leikkauspiirustus
LVI-asemapiirustus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän käytettävissä tulee olla riittävän ajoissa ja suunnittelutehtävän vaativuutta vastaavasti pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat.
Suunnittelijan tulee laatia rakentamista varten tarvittava vastuullaan oleva suunnitelma niin, että sillä voidaan osoittaa suunnittelulle ja rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Suunnittelijan tulee vastuullaan olevan suunnittelutehtävän osalta
huolehtia, että hänellä ovat käytettävissään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot
laatia rakennuslupamenettelyssä tai rakennustyön aikana tarvittava oman alansa suunnitelma sekä siihen liittyvät piirustukset ja muut asiakirjat
laatia rakennustyön aikaiset mahdolliset muutokset suunnitelmaan
laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman suunnittelualansa osalta sekä
huolehtia hänelle mahdollisesti määrätystä tai aloituskokouksessa osoitetusta rakennustyön valvonnasta
rakennuslupamenettelyssä tarvittavien pääpiirustusten laatiminen on rakennussuunnittelijan tehtävänä ja vastuulla
Asemapiirustus
Asemapiirroksessa tulee esittää mm. jäljempänä mainitut tiedot hankkeen laadun, laajuuden ja erityispiirteiden edellyttämällä tavalla ja lupaasian käsittelyn vaatimalla tarkkuudella:
tontin tai rakennuspaikan rajat mittoineen
kiinteistön ja sitä rajoittavien alueiden tunnukset
kaava-alueella korttelia/tonttia koskevat kaavamerkinnät
kaava-alueilla kortteleiden sekä katu- ja muiden alueiden rajat sekä katujen ja teiden nimet
lähiympäristön kiinteistöjen rajat ja korkeussuhteet riittävän laajasti tontin tai rakennuspaikan ulkopuolella (korkeusjärjestelmä N2000)
lähiympäristön rakennukset riittävän laajasti
tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat sekä olevat ja/tai purettavat rakennukset ja rakennelmat
rakennuksen etäisyys rajoista, päämitat ulkoseinien ulkopinnoista mitattuina ja kerrosluku
rakennuksen etäisyys rantaviivasta tontin tai rakennuspaikan rajoittuessa rantaan
korkeusluvuin ja korkeuskäyrin tontin tai rakennuspaikan kulmapisteiden, rajojen, rakennuksen nurkkapisteiden sekä piha-alueen eri kohtien suunnitellut korkeusasemat ja korkeussuhteet
sen mukaan kuin tiedot ovat käytettävissä, viralliset ja/tai vaaitut korkeusasemat ja korkeussuhteet
alimman viemäröidyn tason korkeusasema sekä, sen mukaan kuin tiedot ovat käytettä- vissä, yleisen viemärin padotuskorkeus ja vesimittarin sijainti
vesijohdot ja viemärit kaivoineen, viemä- rien johtaminen kiinteistön rajalta yleiseen viemäriin
vesihuoltolaitoksen verkoston ulkopuolisella alueella talousvesikaivon ja jätevesien käsittelylaitteiden sijainti sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikka
sadevesi- ja perusvesikaivot sekä pintavesien käsittely
rakennuksen sijoittamiseen vaikuttavat kaapelikanavat ja voimajohdot
pääsy piha-alueelle, kiinteistön jalankulkuja ajoneuvoliikennejärjestelyt sekä autopaikkajärjestelyt, pelastustiet, luiskat, portaat, tukimuurit ja aidat
kiinteistön käyttöön ja jäte- ym. huoltoon kuuluvat tilat ja rakennelmat sekä paikat piha-alueella
säilytettävät istutukset ja puusto, poistettavat puut sekä istutettavat alueet, leikkipaikat, oleskelualueet ja autopaikat; sekä
ranta-alueella rantaviivan käsittely ja laiturit.
Pohjapiirustus
Pohjapiirroksien ja leikkauspiirroksien tulee osoittaa asian käsittelyn vaatimalla tarkkuudella, että suunniteltu rakentaminen täyttää tilasuunnittelultaan, mitoitukseltaan sekä rakenteiden perusratkaisujen ja ominaisuuksien osalta säännösten ja hyvän rakennustavan vaatimukset.
Pohjapiirroksessa esitetään yleensä:
rakenteet sekä niissä olevat aukot, kuilut ja roilot sekä tarvittaessa alakattojen alueet; myös vaipan ulkopuoliset ja alapohjan alaiset rakenteet ja laitteet
ovien aukeamissuunta sekä tarvittavat kynnykset, oviaukon koko esim. 9M
ikkunoiden koko ja mahdolliset turvalasit
kaidekorkeudet
portaiden etenemä ja nousu, käsijohteet; lapsiportit
pääasialliset kiinteät kalusteet ja varusteet
vesipisteet ja lattiakaivot, myös hiekanerotuskaivo
huoneiden ja tilojen käyttötarkoitus sekä huonealat
rakennuksen ja osien (myös kuistit) päämitat; ulkomitta ja sisämitta
lähelle rakennettaessa ulkoseinän ja tarvittaessa muiden rakenteiden etäisyys lähirakennuksista
kerroksien ja tasojen korkeusasemat
uloskäytävien leveydet
porrashuoneiden, porrassyöksyjen ja tasanteiden mitoitus
luiskien kaltevuus ja mitoitus
liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvien hissien mitat/vapaa tila hissin edessä
liikkumis- ja toimimisesteisille tarkoitettujen wc- ja pesutilojen ja eteisen mitoitus (1500mm pyörähdysympyrä)
Ilmanvaihdon järjestäminen, kuten tapa tai järjestelmä, jolla tulo/korvausilma ja poisto järjestetään, selostetaan piirustuksen tekstiosassa. Samoin selostetaan talousveden hankinta ja jäteveden käsittely sekä lämmityksen järjestämistapa.
Rakennuksen/rakennuksen osan paloluokka selostetaan tarvittaessa tekstiosassa. Piirroksiin merkitään tarvittavien palopostien ja kuivanousujen paikat. Sammutusreitti maanalaisiin tiloihin merkitään tarvittaessa. Varatiet merkitään erikseen.
Määräysten mahdollisesti edellyttämä rakennuksen vaippaan kohdistuva ääneneristävyysvaatimus esitetään ulkoseinien ja ikkunoiden osalta tarvittavassa laajuudessa.
Asuinhuoneen koko ja ikkunan koko esitetään tarvittaessa luonnonvalon vähimmäisvaatimuksen edellyttämän koon osoittamiseksi piirroksessa tai tekstiosassa. Ikkunakoot esitetään piirroksessa tai tekstillä energiatalouden edellyttämiltä osin. Ikkunoiden avattavuus selostetaan tekstillä. Varatieikkunat merkitään erikseen, aukon koko ja ikkunan alareunan korkeus.
Liikkumisesteisille soveltuvilla sekä käyttöturvallisuuden kannalta olennaisilla kulkuväylillä olevien tasoerojen järjestäminen piha-alueella ja sisätiloissa luiskilla ja hisseillä mitoituksineen sekä tasanteiden ja portaiden nousujen ja etenemien mitat voidaan esittää tekstiosassa tai erillisessä liikkumisesteettömyysselvityksessä.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen. Päätöksestä on luvan myöntäjästä riippuen 14 tai 30 päivän valitusaika. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan tarkastusinsinöörille tekemällä Aloitusilmoitus.
Jos rakennustyöt halutaan aloittaa ennen rakennuslupapäätöksen valitusajan päättymistä, pitää rakennusluvan yhteydessä hakea aloittamisoikeus ja se on aina maksullinen. Kts. lisätietoa kohdasta Aloittamisoikeuden hakeminen.
Rakennustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa raukeaa, mikäli sen voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan voimassaoloaikana.
Varsinaisia rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen. Päätöksestä on luvan myöntäjästä riippuen 14 tai 30 päivän valitusaika. Valmistelevia töitä esim. työmaakoppien ja -aitojen asentaminen, vähäisten rakennusosien purkaminen, asbestipurku, saa aloittaa ennen valitusajan päättymistä.
Jos rakennustyöt halutaan aloittaa ennen rakennuslupapäätöksen valitusajan päättymistä, pitää rakennusluvan yhteydessä hakea aloittamisoikeus ja se on aina maksullinen.Aloittamisoikeus edellyttää vakuuden asettamista (Maankäyttö- ja rakennuslaki 144§).
Aloittamisoikeuden vakuus
Kun aloittamisoikeus on myönnetty, rakennustöitä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin rakennusvalvontaan on toimitettu todistus asetetusta vakuudesta. Vakuus voidaan pyytää esim. vakuutusyhtiöltä tai pankilta. Vakuudessa on mainittava luvan/sitoumuksen kohde ja lupanumero, vakuussumma, vakuuden ottaja, vakuuden edunsaaja eli Oulun kaupunki,rakennusvalvonta, sekä vakuuden voimassaoloaika, joka on oltava siihen saakka, että lupapäätös on lainvoimainen. Kun päätös on saanut lainvoiman, rakennusvalvonta palauttaa vakuuden vakuudenantajalle.
Vakuuden suuruus määräytyy tapauskohtaisesti ja se määritellään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa.
Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. MRL 144 §
Rakentamisen laajuutta ohjataan rakennusoikeudella. Rakennusoikeus tarkoittaa rakennusten kerrosalaa, joka rakennuspaikalle on sallittua rakentaa. Käytettävä rakennusoikeus lasketaan ulkoseinän paksuudella 250 mm, jonka ylittävä pinta-ala on sallittua rakennusoikeuden ylitystä. Kerrosala (kem2) lasketaan taas aina ulkoseinien ulkopinnan mukaisesti.
Rakennuspaikka asemakaavoitetulla alueella
Voit tarkistaa rakennuspaikkasi kaavamääräykset ja rakennusoikeuden Oulun karttapalvelusta (rakentamisen lähtötiedot).
Asemakaava-alueilla rakennusoikeus on osoitettu asemakaavassa joko kerrosalan neliömetreinä (200) tai tehokkuusluvulla "e" (e=0,25) tai asemakaavamääräyksissä erikseen määriteltyinä.
Tehokkuusluvun perusteella saadaan rakennusoikeus laskemalla tontin pinta-ala * tehokkuusluku (esim. 1100m2* 0,25 = 275 m2 rakennusoikeutta).
Rakennuspaikka asemakaavoitetun alueen ulkopuolella
Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamista ohjaavat yleiskaavat ja osayleiskaavat. Rakentamista säätelee myös rakennusjärjestys.
Yleiskaavakartat ja –määräykset löytyvät Yleiskaavoitus –nettisivuilta.
Näet rakennuspaikkasi osayleiskaavakartan valitsemalla oikean alueen. Osayleiskaavassa voi olla jo määrättynä rakennusoikeus tai rakennuspaikka on suoraan osoitettu suunnittelutarvealueeksi, jolloin rakennusoikeus määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan.
Paljonko rakennusoikeutta on käyttämättä
Tontin käytetty rakennusoikeus selviää myönnettyjen rakennuslupien avulla. Rakennusvalvonnan arkistosta voi ostaa kopioita vanhoista lupapäätöksistä.
Selvityksen jäljellä olevasta rakennusoikeudesta voi tilata esimerkiksi pätevältä arkkitehdilta tai rakennusarkkitehdilta.
Uudisrakentamisen ohjaajat Oulun kaupunginosissa rakentamiseen ryhtyville
Liitteen kartassa on esitetty ohjeelliset alueet, joita eri lupavalmistelijat ohjaavat uudisrakentamisen hankkeissa. Alueen ohjaaja antaa teille ohjausta ja neuvontaa, kun alatte suunnitella rakentamista alueelle. Huomioittehan, että aluejako ei ole täydellinen ja sitova ja esim. poissaolojen ja lomien aikana alueiden hankkeita ohjaavat myös muut lupavalmistelijat. Poikkeamia voi olla myös hankekohtaisesti. Muutokset ovat mahdollisia joten suosittelemme kartan katselemista tältä sivulta, kartta päivittyy aina samaan linkkiin.
