Esteettömyys

Tämän sivun alisivuille kootut tulkinnat, ohjeet ja määräykset ovat vanhan rakentamismääräyskokoelman mukaisia. Tämän sivun ja sen alisivujen määräykset, ohjeet ja tulkinnat koskevat siten vain ennen 1.1.2018 haettuja lupia. Esteettömyyden vaatimukset ovat muuttuneet huomattavasti 1.1.2018 alkaen.

Kaikissa luvissa, joita on haettu 1.1.2018 tai sen jälkeen, tulee noudattaa uudistuneen rakentamismääräyskokoelman mukaisia asetuksia. Uusista määräyksistä kootaan tulkintoja, ohjeita ja määräyksiä Oulun rakennusvalvonnan sivustolle pikku hiljaa.

 

ESTEETTÖMYYS JA ESTEETTÖMYYDEN OHJAUS OULUN RAKENNUSVALVONNASSA

Kuvituskuva

Esteetön ympäristö on kaikille käyttäjille turvallinen toimia ja helposti saavutettavissa. Rakennusten esteettömyydessä tarkastellaan ensisijaisesti tilojen ja toimintojen saavutettavuutta ja käyttöturvallisuutta.

Esteettömyyden tulee olla osa kokonaissuunnitelmaa. Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan toimintaympäristön soveltuminen toiminta- ja liikuntaesteisille. Kotitapaturmien ennaltaehkäisemisessä rakennusten käyttöturvallisuudella ja esteettömyydellä on merkittävä rooli. Väestön ikärakenteen muuttuessa erityisesti asumisen esteettömyyden merkitys korostuu.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä (MRL) asetetuille tavoitteille. Rakentamisessa noudatettavia esteettömyyteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita:

  • Suomen perustuslaki
  • Maankäyttö- ja rakennuslaki
  • Maankäyttö- ja rakennusasetus
  • Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa (RakMk)
    • F1 Esteetön rakennus
    • F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus
    • G1 Asuinrakennus

Oulun rakennusvalvonta valvoo määräysten noudattamista rakennuslupavaiheessa suunnitelmien ennakko-ohjauksen ja rakentamisen aikana katselmusten avulla.

Oulun rakennusvalvonta ohjaa esteettömään kokonaissuunnitteluun mm. esteettömyysohjekorteilla. Oulun rakennusvalvonnassa on vakiintunut käytäntö vaatia rakennuslupahakemuksen liitteeksi erillinen esteettömyysselvitys, joka sisältää tontin ja rakennuksen esteettömyyssuunnitelman ja -tarkastusasiakirjan. Esteettömyysselvitys laaditaan hallinto- ja palvelurakennuksista, liike- ja palvelutiloista, työpaikka- ja asuinrakennuksista (ei pienrakennuttajan omakotitaloista).

  • Esteettömyystarkastusasiakirja on tarkistuslista, jonka pääsuunnittelija varmentaa suunnitteluvaiheessa ja vastaava työnjohtaja käyttöönottokatselmuksessa.
  • Esteettömyyssuunnitelmassa osoitetaan tontin ja rakennuksen täyttävän esteettömyysmääräykset reittikartan ja selotusosan avulla. Oulun kaupunki on lisäksi laatinut esteettömyyteen liittyviä tontin luovutusehtoja, jotka tulee huomioida suunnitelmissa.

Hissi- ja esteettömyysavustukset

Valtio ja Oulun kaupunki myöntävät sekä hissiavustuksia että esteettömyysavustusta liikkumisesteiden poistamiseen. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esim. kulkuluiskien rakentaminen, oviaukkojen leventäminen ja kaiteiden asentaminen.

Lisätietoja Hissi- ja esteettömyysavustus -sivulta!


Oulun kaupungin rakennetun ympäristön esteettömyystavoitteet

Oulun kaupungin rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma 2020, "Passeli kaupunki kaikille" on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.9.2009. Oulun rakennusvalvonta on toteuttanut esteettömyydelle asetettuja tavoitteita laatimalla erityisesti asuinrakentamisen esteettömyyteen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Oulun rakennuslautakunta hyväksyi 12.12.2012 esteettömyyskortit ja -ohjeet .

Esteettömyyden eri tasot:

  • PERUSTASO
    • Perustasossa esteettömyyden isot asiat ovat kunnossa eli tilojen ja alueiden mitoitus on sellainen, että ne mahdollistavat pääosin kaikkien käyttäjäryhmien esteettömän liikkumisen rakennuksissa ja ympäristössä. Perustasolla erilaisia apuvälineitä käyttäen pystytään liikkumaan helposti, vaivattomasti ja turvallisesti. Perustaso kiinnittää huomiota kulkuyhteyksiin, sisäänkäynteihin, tasoeroihin, rakennuksissa hygieniatilojen, kokoontumistilojen ja majoitustilojen esteettömyyteen. Kuulemiseen liittyvänä vaatimuksena on kokoontumistilojen äänentoistojärjestelmän induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä. 

Esteettömässä liikkumisympäristössä kenenkään ei tarvitse muuttaa liikkumistapaansa rakenteellisten seikkojen vuoksi – pyörätuolinkäyttäjää ei tarvitse kantaa yli tasoerojen. 
Esteettömässä toimintaympäristössä omaa apuvälinettään voi käyttää riippumatta siitä, missä osassa rakennusta ollaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ympäristö luo edellytykset erilaisten liikkumisen apuvälineiden tehokkaalle käyttämiselle. 
Apuvälineitä ovat

  • rattaat, vaunut, kävelytuki, pyörätuoli, kyynärsauvat, kainalosauvat, avustaja, valkoinen keppi, opaskoira ja rollaattori

Perustasossa rakennukset ovat turvallisia käyttää. Portaat, luiskat, tasanteet, kaiteet, käsijohteet, valoisuus ja valaistus, lasirakenteet, lattiapinnat, ovet ja portit, kulkukorkeudet, hissit, liukuportaat ja muut siirtolaitteet sekä sisä- ja ulkotilojen turvallisuus ja käytettävyys ovat lain edellyttämiä. 

  • ERIKOISTASO
    • Erikoistasossa esteettömyys on huomioitu perustasoa paremmin. Liikkumisen lisäksi erikoistasossa on kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja selkeyteen liittyviin asioihin. Erikoistaso voi tarkoittaa myös jollekin käyttäjäryhmälle räätälöityjä tiloja tai alueita.