Jätevesienkäsittelyn ensisijainen vaihtoehto on viemäriverkosto. Selvitä viemäröinnin mahdollisuus tilaamalla liitoslausunto Oulun Vedeltä. Tarvitset sen myös lupahakemuksen liitteisiin (maksuton).

Mikäli kiinteistöä ei ole mahdollista liittää viemäriverkostoon tarvitaan kiinteistökohtainen jätevesienkäsittelyjärjestelmä.

Uuden järjestelmän tulee täyttää lain ja asetuksen sekä ympäristönsuojelumääräyksien vaatimukset. Mikäli kyse on uudesta rakennuspaikasta, on huomioitava myös rakennusjärjestyksen vaatimukset.

Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt

Järjestelmän valinta

Järjestelmätyyppien esittely ja riippumattomien puhdistustehon tutkimustulostenyhteenvedot löytyvät esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta (Klikkaa järjestelmätyyppiä ja näet kuvauksen ja taulukon tutkimustuloksista).

1. Maaperäkäsittelyjärjestelmä (3 osastoa saostussäiliöissä + imeytys- tai suodatuskenttä) tähän voidaan lisätä myös tehostettu fosforinpoisto, joka on tarpeen korkeamman puhdistustasovaatimuksen alueilla (ranta-alueet) tai järjestelmän ikääntyessä.
   
   Olennaista on kolmeosastoinen esikäsittely, putkien lähtöpäissä T-haarat. Imeytysputkien (ja suodatin kentässä myös kokoomaputkiin) päähän tarvitaan tuuletusputket ja niille hatut päähän. Maaperäkäsittelyssä maa-aines on ratkaisevassa osassa. Imeytyskentässä olemassa oleva maa ja suodatinkentässä suodatinhiekan laatu. Suunnitelmaa tulee noudattaa tarkasti.  
   
   Suunniteltavan imeytyskentän ennakkotutkimuksia, eri vaihtoehtoja (pdf)
   
   Tehostettuun fosforinpoisto​on nykyisin käytetään yleisimmin saostusta ennen käsittelyjärjestelmää. Se soveltuu ilman kaivutöitä myös täydentämään olemassa olevaa maaperäkäsittelyjärjestelmää. Muita vaihtoehtoja ovat fosforin pidätysmassa kentässä tai erillinen saostuskaivo suodattamon jälkeen. Lisätietoa aiheesta vesi.fi-sivulta 
    
2. Laitepuhdistamo kaikille jätevesille (kaivoihin asennettava tai kokonaan omassa paketissaan oleva puhdistamo)
   
   Tärkeää on valita käyttöön ja paikkaan sopiva laite yhdessä suunnittelijan kanssa. Asennuksessa täytyy olla äärimmäisen huolellinen, jotta vesi kulkee juuri sille tarkoitettua reittiä järjestelmässä.
    
3. Umpisäiliö+täyttymishälytin, joko vessalle pelkästään tai kaikille jätevesille. 
    
4. Umpisäiliö/ kuivakäymälä -> harmaat vedet voi käsitellä maaperäkäsittelyssä (2 kaivoa+ kenttä) tai harmaiden vesien laitepuhdistamossa

Nykyisin kannattaa tutustua vaihtoehtoisiin käymälävaihtoehtoihin, kun suunnitellaan uutta. 

Sisäkuivakäymälät

Jätevesisuunnitelman kirjallinen osuus:

• Perustiedot hakijasta
• Perustiedot suunnittelijasta
• Perustiedot kiinteistöstä / rakennuspaikasta/ kuvaus maastosta ja maaperästä
• Rakennuksen sijaintitiedot ja etäisyydet vesistöihin ja pohjavesialueisiin
• Rakennuksen käyttötarkoitus (kaikki kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset)
• Varustetaso ja käymälätyyppi ja kuvaus vedenkäytöstä (esim. vesi-wc, poreamme, uima-allas)
• Kuvaus järjestelmästä ja valittu järjestelmä sekä perustelut soveltuvuudesta ja riittävyydestä kohteessa
• Kuvaus purkupaikasta (erittäin tärkeä suunnittelun kohta)
• Mitoitus (5 hlö perus tai asukasvasteluvun mukaan)
• Kuormituslaskelma (perusteet sekä nykykäytölle, että mitoitusmäärälle)
• Suojaetäisyydet (kirjallisena luettelona, mitat asemapiirrokseen)
• Rakennusseloste (mitä vanhalle järjestelmälle tehdään, miten uusi rakennetaan tai vanha täydennetään ja minne jätteet kuljetetaan. Lisäksi huomioidaan suojattavat kohteet)
• Rakentamisvaiheen dokumentointiohje (esim. valokuvat)
• Mahdollinen huoltosopimus

Suunnitelman liitteet: 

• Muistio maastokäynniltä tai tarkka kuvaus paikasta tekstiosuudessa
• Maaperätutkimuksen analyysi
• Peruskarttaote 1:20 000, merkitään kohteen sijainti (ei tarvita sähköiseen lupahakemukseen)
• Asemapiirustus 1:500 (tarvitaan lupavaiheessa), jossa esitetään rakennusten ja laitteiden sijoittelu kiinteistöllä sekä olennaiset etäisyydet (kiinteistön rajat, tulvavesialue, pinnantasaus, rakennukset sekä lähialueen vesistöt, kaivot, tiet, yms.)
• Asemapiirroksessa esitetään myös mahdollisen koekuopan tai muun tutkimuspaikan sijainti sekä mahdolliset vanhat käytöstä poistetut jätevesijärjestelmän osat, kuten vanha imeytyskenttä ja tarvittaessa sen suojarakenteet. Asemapiirroksessa on myös osoitettava miten huoltoa ja käyttöä vaativille järjestelmän osille on pääsy (esim. säiliöauto). Huomaattehan että myös jäteveden purkupaikan sijainti on aina ilmoitettava, sekä sen etäisyys vesistöön ja pohjaveteen
• Leikkauspiirustus 1:50 tai 1:100 (tarvitaan lupavaiheessa), jossa esitetään laitteiden ja rakennusten sijoittelu (kiinteistön pinnantasaus, rakennukset, jätevesijärjestelmä kokonaisuudessaan, korkeuksineen sekä pohjaveden ja tulvaveden korko.)
• Jätevesijärjestelmän asennusohje (ja/tai rakennusselostus riippuen järjestelmästä. tarvitaan lupavaiheessa)
• Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje (tarvitaan lupavaiheessa)
• Huoltopäiväkirja (ei tarvita lupahakemukseen, esitetään käyttöönoton jälkeen viranomaiselle)
• Kustannusarvio (ei tarvita lupahakemukseen)
• Tarvikeluettelo (ei tarvita lupahakemukseen)

Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:

1) tiedot säännöllistä huoltoa ja tarkkailua vaativista kohteista;

2) tiedot huolto- ja tarkkailutoimista sekä huoltovälistä;

3) tiedot jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa toimimisesta;

4) jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot.

Malli ja esimerkki maaperäkäsittelyn käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen (pdf)

• Jätevesisuunnitelma
• Käyttö- ja huolto-ohjeet, malli ja esimerkki maaperäkäsittelyn käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen (pdf)
• Liitoslausunto (tilaaminen Oulun Vedeltä)
• Selvitys toimenpiteen jätteiden käsittelystä kuten jätteenä hävitettävät, uusiokäytettävät ja maahan jätettävät vanhan järjestelmän osat
  • Tietoa jätehuollosta
  • Selvitys purkujätteestä -lomake
     
• Valtakirja kiinteistön kaikilta kiinteistön omistajilta luvan hakemista varten sekä tarvittaessa tulee esittää myös asiakirja joka osoittaa kiinteistön omistajuuden.
• Kohteen vastuullinen suunnittelija ilmoitetaan lupahakemuksen toimittamisen yhteydessä. Suunnittelijan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset kyseiseen suunnittelutehtävään. (VNA 214/2015) (suunnittelija on yleensä joko LVI- tai GEO suunnitteluun erikoistunut insinööri tai pätevöitynyt haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija)
• Kohteen vastuullinen työnjohtaja ilmoitetaan mielellään jo rakennuslupaa haettaessa, mutta viimeistään ennen töiden aloittamista. Työnjohtajan tulee täyttää kyseisen tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. (työnjohtaja on yleensä LVI- tai rakennusinsinööri, rakentamisalan teknikko tai kyseisiin järjestelmiin erikoistunut asentaja, jolla on usean vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä)

Erikoiskohteiden suunnittelu on aina perusmallin järjestelmää vaativampaa. Ota tämä huomioon, kun valitset suunnittelijaa. Erikoiskohteessa tulee määritellä mahdollisimman realistisesti jäteveden laatu- ja määrä. Sen perusteella päästään suunnittelemaan sopiva järjestelmä.

Erityiskohteita voivat olla esimerkiksi majoitustilat, navetat, tallit, korjaamot tai muut tuotantolaitokset.

Kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyratkaisun varassa olevien korjaamo- ja verstastilojen yleisin ratkaisu on johtaa jätevedet öljy-rasva-hiekanerottimen kautta umpisäiliöön.

Tietoa navetan jätevesien hallintaan

Tietoa hevostallin jätevesien hallintaan

Tietoa juureskuorimon jätevesien hallintaan

Kun aiotaan tehdä toimenpiteitä kuten laajennus, käyttötarkoituksen muutos, vesi- ja viemärilaitteiston muutos tai korjaus, huoneistojärjestely yms., jätevesijärjestelmä tulee muuttaa vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Mikäli olemassa olevan jätevesijärjestelmän oletetaan täyttävän nykyiset vaatimukset, luvan liitteeksi voi esittää pätevän asiantuntijan laatiman selvityksen jätevesijärjestelmästä (pdf). Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös vanhan järjestelmän mahdolliset päivitystarpeet vaatimusten täyttämiseksi uudelle käyttötarkoitukselle.

Lomake on tarkoitettu ensisijaisesti tilanteisiin kun asunnon tai vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus halutaan vaihtaa ja vanha jätevesijärjestelmä halutaan säilyttää. Lomakkeen käyttö mahdollistaa pienet järjestelmän parannukset, kuten kemikaaliannostelijan tai tuulettamisen lisäämisen. Mikäli jätevesijärjestelmä tulee uusia muilta olennaisilta osin, siitä tulee laatia jätevesisuunnitelmat ja liittää ne lupahakemuksen liitteeksi.