Korjaus- ja muutostöihin tarvitaan rakennuslupa, jos työ on verrattavissa uuden rakentamiseen, rakennusta laajennetaan, kerrosalaa lisätään tai jos työllä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen.
Julkisivumuutoksissa lupa vaaditaan, kun julkisivujen rakenteita tai materiaaleja muutetaan. Julkisivukorjausten yhteydessä on aina selvitettävä myös ulkoseinien lisälämmöneristämisen mahdollisuus. Suojellun tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivukorjaukset ovat aina luvanvaraisia.
Julkisivujen värin vaihtamisen luvanvaraisuus on selvittetävä tapauskohtaisesti rakennusvalvonnasta. Asuinrakennuksen ja sen talousrakennusten julkisivujen ja katon värin muuttaminen on vapautettu luvan hakemisesta ottaen huomioon mitä tonttia mahdollisesti koskevassa rakentamistapaohjeessa on väristä todettu eikä kyseessä ole asemakaavassa tai rakennussuojelulaissa suojeltu rakennus.
Myös parvekekorjaukset kuuluvat "Julkisivumuutos tai -korjaus"-lupatyypin sisään. Ikkunoiden uusiminen tai osittainen verhouksen uusiminen ennalleen ovat tyypin ” Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtaminen tai muu rakennuksen vaipan vähäinen muutos”-tyypin korjauksia. Mikrobivaurioituneiden ulkoseinärakenteiden korjaukset luvitetaan "Kosteusvaurio- tai sisäilmakorjaus"-tyypin luvilla.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
Rakennussuunnittelija
Tarvittaessa rakennesuunnittelija (parvekkeiden korjaukset ja rakenteiden muutokset)
Tarvittaessa rakennusfysiikan suunnittelija (lisälämmöneristys)
Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
Julkisivujen korjausten rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka on tavanomainen silloin, kun julkisivuihin tai rakennusosiin ei tehdä ulkonäköön vaikuttavia muutoksia. Julkisivujen korjausten rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka on vaativa silloin, kun kerrostalon julkisivuihin tai rakennusosiin tehdään ulkonäköön vaikuttavia muutoksia. Rakennussuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät YM2/601/2015 ohjeiden mukaan. Kerrostaloissa muutoksia voi suunnitella rakennusarkkitehti tai arkkitehti tai vastaavan koulutuksen ja kokemuksen omaava muu suunnittelija ympäristöministeriön ohjeen mukaan. Rakenne- tai rakennusfysiikkasuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen. Vaativa luokka voi tulla kyseeseen esimerkiksi korkeissa rakennuksissa tai epätavanomaisissa julkisivuratkaisuissa. Rakennesuunnittelu voi pitää sisällään myös tavanomaisen rakennusfysiikan suunnittelun.
Aina tarvittavat liitteet
Asemapiirustus tai sijaintipiirros
Julkisivupiirustus
Leikkaus
Rakennetyypit, joissa tarvittaessa on esitetty muuttuneiden rakenteiden lämmön- ja ääneneristys sekä palonkesto
Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta
Mahdollisesti tarvittavat liitteet
Naapuriluettelo ja selvitys naapureille ilmoittamisesta tai naapurien suostumukset
Selvitys rakennuspaikan hallinnasta
Valtakirja luvan hakemiseen kaikilta omistajilta sähköisen hakemuksen perustajalle
Ote kauppa- tai yhdistysrekisteristä
Ote asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjasta - korjauspäätös ja valtuutus luvan hakemiseen
Kaupunkikuvatyöryhmän lausuntopyyntölomake
Lupahakemukseen on suositeltavaa sisällyttää myös tärkeimmät erityispiirustukset kuten rakenneleikkaukset ja detaljit, koska korjaukset alkavat yleensä pian luvan saannin jälkeen. Erityispiirustukset voidaan toimittaa ja esitellä myös luvan saannin jälkeen ennen töiden aloittamista. Julkisivukorjaukselle on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti (MRL §122). Luvan tarvetta on käsitelty myös Oulun kaupungin rakennusjärjestyksessä. Sieltä voi tarkistaa ajan tasalla olevat vaatimukset.
Katetun terassin rakentaminen, olevan terassin kattaminen ja olevan katetun terassin lasittaminen vaativat luvan. Kiinteillä ikkunoilla ja lämpölaseilla varustetut huonemaiset terassit ja viherhuoneet lasketaan kerrosalaan. Lasitetun terassin ulkoseinistä vähintään 30 % tulee olla auki tai avattavissa, jolloin terassia ei lueta kerrosalaan. Vierekkäisten, eri huoneistojen terassien lasittaminen vaikuttaa myös huoneistojen väliseen palo-osastointiin.
Kattamattoman avonaisen terassin rakentaminen ei edellytä rakennusvalvonnan lupakäsittelyä, jos se sijoittuu asemakaavan tai rakennusjärjestyksen sallimalle alueelle. Jos terassi sijoittuu sallitun alueen ulkopuolelle, sille tulee yleensä hakea lupa ja naapurit on kuultava. Taloyhtiöissä avoterassin rakentaminen voi vaatia taloyhtiön hallituksen luvan.
Huom! Parvekelasitusten yhteydessä on suunniteltava ja esitettävä myös palo-osastoinnit asuinhuoneistojen välillä ja kerroksittain. Huomioitava palon leviämisen estäminen myös ullakko-ontelon kautta.
Taloyhtiöissä lupa suositellaan haettavaksi vähintään yhdelle rakennukselle kerrallaan julkisivun yhtenäisyyden vuoksi. Terassilasitusten toteutus voidaan tehdä vaiheittain luvan voimassaoloaikana (3 v.). Asuinhuoneistojen välinen palo-osastointi tulee huomioida suunnitelmissa.
Parvekkeen tai terassin lasittaminen ilman toimenpide- tai rakennuslupaa
Koskee omakoti- ja paritaloja, joiden asuntojen lukumäärä samalla tontilla on korkeintaan 4. Ei siis koske kerrostaloja, rivitaloja tai kytkettyjä omakotitaloja, joissa kytkettynä on enemmän kuin 2 asuntoa tai taloa.
Jos parveke tai terassi sijaitsee keskellä tonttia riittävän etäällä naapureiden kiinteistöistä ja rakennusalojen rajasta (yleensä ≥ 8 m), sekä suora etäisyys omalla tontilla oleviin osastoimattomiin (korkeintaan 60 m²) autosuojiin on yli 3 m, ei lupaa tarvita. Lisätietoa tarkemmista ohjeista ja etäisyyksistä.
Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
Vastaava työnjohtaja, jos toteutus tehdään omana työnä
Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen. Vaativa luokka voi tulla kyseeseen esimerkiksi suojelluissa rakennuksissa. Pientaloissa voi tulla kyseeseen myös vähäinen luokka.
Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen tai vähäinen.
Aina tarvittavat liitteet
Asemapiirustus tai sijaintipiirros
Pohjapiirustus
Julkisivupiirustus
Leikkaus
Mahdollisesti tarvittavat liitteet
Naapuriluettelo ja selvitys naapureille ilmoittamisesta tai naapurien suostumukset
Selvitys rakennuspaikan hallinnasta
Valtakirja luvan hakemiseen kaikilta omistajilta sähköisen hakemuksen perustajalle.
Ote kauppa- tai yhdistysrekisteristä
Ote asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjasta - korjauspäätös ja valtuutus luvan hakemiseen
Kaupunkikuvatyöryhmän lausuntopyyntölomake
Tapauskohtaisesti voidaan tarvita muitakin erityissuunnittelijoita tai hakemusliitteitä.
Vesikattokorjaukselle tulee yleensä hakea toimenpide– tai rakennuslupa. Asuinrakennuksen ja sen talousrakennusten katon värin muuttaminen on vapautettu luvan hakemisesta ottaen huomioon mitä tonttia mahdollisesti koskevassa rakentamistapaohjeessa on väristä todettu eikä kyseessä ole asemakaavassa tai rakennussuojelulaissa suojeltu rakennus. Katon tukirakenteiden muuttaminen on rakennusluvanvaraista korjaamista. Katon korjaaminen ennalleen tai aikaisemmin käytössä olleen vesieristeen uusiminen eivät vaadi lupaa.
Luvan vaativuusluokka on yleensä tavanomainen, ellei korjauksessa ole erityisiä haasteita kuten pitkäaikaisia vesivaurioita, mikä voi nostaa suunnittelun ja työnjohdon vaativaan luokkaan. Ulkonäköön vaikuttavissa muutoksissa lupaan tarvitaan vastuuhenkilöksi rakennussuunnittelija ja vauriokorjauksissa rakennesuunnittelija. Kumpi tahansa heistä voidaan nimetä pääsuunnittelijaksi korjauksen luonteen mukaan.
Vesikattokorjauksissa lupaa varten esitetään
asemapiirros tai sijaintipiirros
lomakkeet naapureiden kuulemisesta
julkisivupiirrokset
rakennetyypit
tärkeimmät rakenneleikkaukset
selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta.
Korjaukselle on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti (MRL §122).
Luvan tarvetta on käsitelty myös Oulun kaupungin rakennusjärjestyksessä. Sieltä voi tarkistaa ajan tasalla olevat vaatimukset.
Yleensä äkillinen vesivahinko ei vaadi lupaa, jos rakenteet voidaan korjata vaihtamalla kuivat materiaalit kastuneiden tilalle tai rakenne voidaan kuivata nopeasti ja luotettavasti sekä rakenne palauttaa ennalleen.
Pitkään jatkuneen kosteuden aiheuttaman vaurion korjaus on luvanvarainen. Asiantuntijan pitää selvittää kosteuden aiheuttamien vaurioiden laatu ja laajuus. Lupahakemukseen tulee liittää tehdyt kuntotutkimukset sekä sisäilma- ja kosteusmittaukset.
Kosteusvaurion korjaaminen ei vaadi lupaa, kun
kastuminen on äkillinen ja kastumisella on selvä syy
kastuminen on selvästi rajattavalla, suppealla alueella
kastumisesta ei ole syntynyt terveyshaittaa (ei mikrobivaurioituneita rakenteita)
kastuneet materiaalit poistetaan välittömästi, kuivataan ja rakenteet korjataan alkuperäiseen tai viimeksi luvitettuun kuntoon.
Kosteusvaurion korjaaminen vaatii luvan, kun
kosteusvaurio on syntynyt pidemmän ajan kuluessa
kosteusvaurion laajuus vaatii selvittelyä
rakennuksessa on rakenteita, joissa todettu kosteusvaurioita
rakennuksessa on rakenteita, joissa todettu mikrobivaurioita
kosteusvaurio ulottuu rakenteisiin ja korjaustyö edellyttää uutta rakennesuunnittelua.
Rakennus- tai toimenpidelupaa on haettava, kun märkätilan korjaus voi aiheuttaa muutoksen rakennuksen tekniseen toimivuuteen, terveydellisiin oloihin tai turvallisuuteen. Niin sanotussa pintaremontissa, kun vain laatat ja vedeneristys uusitaan, ei vaadita lupaa.
Lupakynnys ei ylity, kun kylpyhuoneen korjauksessa rakenteiden tekninen toimivuus ei muutu, esimerkiksi kun kylpyhuoneen
keraamiset laatat ja kylpyhuoneen kosteusteknisesti toimiva vedeneriste uusitaan ennalleen
kosteusteknisesti toimiva vedeneriste muutetaan nykyaikaiseen vedeneristeeseen kuten muuttamalla olemassa oleva sivelty kosteussulku nykyaikaiseen vedeneristeeseen
olemassa oleva muovimatto vaihdetaan nykyaikaiseen vedeneristeeseen.
Märkätilan korjauksessa rakennuksen tekninen toimivuus voi muuttua eli lupakynnys ylittyy, kun esimerkiksi kylpyhuoneen
lattiakaivo muutetaan valurautaisesta muovilattiakaivoksi, jolloin palo-osastointi tai äänitekninen toimivuus voi muuttua lattiakaivon kohdalla
välipohjaan asennetaan uusi lattiakaivo, jolloin palo-osastointi ja/tai äänitekninen toimivuus voi muuttua lattiakaivon kohdalla
alakatto muutetaan kipsilevystä paneloinniksi, ääni- ja palotekninen toimivuus muuttuu, jos alakatto on osa välipohjan tai yläkerran viemäreiden ääni- ja paloteknistä rakennetta
laajennetaan alakerran kuivan tilan päälle (kylpyhuoneen seinän muutos), jolloin välipohjan äänitekninen toimivuus voi muuttua askelääneneristävyyden suhteen alakerrassa
ovi ja kynnys uusitaan niin, että ilmanvaihdon korvausilmareitti poistetaan ja huoneiston ilmanvaihto voi muuttua
lattian rakennetta muutetaan esim. poistamalla lattian aikaisempia rakennekerroksia, jolloin välipohjan ääni- ja palotekninen toimivuus voi muuttua.
Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaatisi lupaa, niin korjaamisessa on noudatettava säännöksiä ja käytettävä ammattitaitoista valvojaa ja suunnittelijoita.
Luvanvaraisia talotekniikan muutos- ja korjaustöitä ovat ns. linjasaneeraukset ja merkittävästi rakennukseen ja sen olosuhteisin vaikuttavat järjestelmienn muutokset kuten ilmanvaihdon muuttaminen painovoimaisesta koneelliseksi tai koneellisen poistoilmanvaihdon muutaminen koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi.
Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamisen oppaassa kerrotaan ilmanvaihdon tehostamismahdollisuuksista pientaloissa. Tehostaminen on tarpeen, kun omakotitalossa ei ole kunnollista korvausilman saantia. Erityisesti ulkovaippaan tehtyjen korjausten jälkeen tai kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan maalämpöö tai kaukolämpöön, on myös ilmanvaihdon toimivuuta tarkasteltava. Oppaassa esiteyt toimenpiteet eivät yleensä vaadi rakennusvalvonnalta lupaa. Toisaalta oppaassa esitetyt toimenpiteet eivät yleensä myöskään täytä nykyisten säädösten vaatimustasoa.
Lupatyypillä käsitellään sellaiset lämmitysjärjestelmän muutokset jotka vaikuttavat olennaisesti rakennuksen energiatehokkuuteen. Tyypillisiä muutoksia ovat esimerkiksi öljy- tai sähkölämmityksen muuttaminen olennaisesti energiatehokkaampaan järjestelmään, joita ovat esimerkiksi kaukolämpö tai lämpöpumppujärjestelmät.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
KVV-suunnittelija
Tarvittaessa rakennussuunnittelija
Tarvittaessa IV-suunnittelija ja /tai vastaava Tate-suunnittelija
Vastaava työnjohtaja
KVV-työnjohtaja ja tarvittaessa IV-työnjohtaja
KVV-suunnittelun vaativuusluokka on pientaloissa yleensä vähäinen ja muissa rakennuksissa tavanomainen.
Maalämpöporakaivo ja -keruupiiri
Uudisrakentamisessa maalämpöjärjestelmälle haetaan lupaa rakennusluvan yhteydessä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä maalämmölle haetaan erillinen toimenpidelupa. Maalämpökaivoa harkitessa kannattaa hyödyntää kartta.ouka.fi -palvelun tietoja arvioidusta maanpeitteen paksuudesta Oulun eri alueilla. (Saat maapeitteen paksuuden näkyville valitsemalla esitettäväksi tasoksi Rakentaminen > Maapeitteen paksuus. Pohjavesialueet taas saat näkyviin valitsemalla Ympäristö ja luonto > Pohjavesialueet)
Maalämmön suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava:
Sijoituksessa tulee huomioida vaaditut etäisyydet tontin rajoista, rakennuksista ja muista porakaivoista
Pohjavesialueille tulee selvittää rajoitukset maalämmön hyödyntämiseen (mahdollisesti lausunto ELY-keskukselta).
Ennen maalämmön rakentamista on selvitettävä tontin maanpinnan alapuolella olevien rakenteiden, kuten kaapeleiden, putkien ja viemäreiden sijainti.
DNA muistuttaa, että ennen energiakaivojen rakennustyöhön ryhtymistä on selvitettävä tontilla olevien telekaapelien sijainti osoitteesta: www.johtotietopankki.fi
Ennen rakentamisen aloittamista on laskelmalla varmistettava, että lämpökaivon/keruupiirin mitoitus, tehollinen syvyys/pituus ja kpl-määrä, ovat riittäviä rakennuksen energiantarpeelle.
Maalämpöporareiän porauksessa syntyvä liete ei saa kulkeutua katualueelle, jäte- tai sadevesiviemäriin eikä naapurin tontille.
Käytettävä lämmönsiirtoaine ei saa olla ympäristölle haitallista.
Lämpökaivon suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Valtioneuvoston asetuksen 62 ja 63 §:n ja Ympäristöopas/2009 Lämpökaivo-määräyksiä ja ohjeita (mm. suojaputken liittyminen kallioon) ja Ympäristöopas/2013 Energiakaivo-ohjeita.
KVV-työnjohtaja täyttää maalämmön raportin, joka luovutetaan loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle.
Maapeitteen paksuus - Oulun geoenergiapotentiaalin kartoitus
Geoenergiaselvitys palvelee sekä kaupungin omaa suunnittelua että myös suoraan rakentajia eri lämmitysvaihtoehtojen kartoittamisessa. Selvityksestä saa kokonaiskuvan siitä, millä alueilla maalämpö on parhaiten hyödynnettävissä. Rakennuskohtaiset selvitykset ovat kuitenkin aina tarpeen, jotta lämpökaivot voidaan mitoittaa oikein.
Lupatyypillä käsitellään rakennuksen, tontin tai kiinteistön liittäminen Oulun Veden tai paikallisen osuuskunnan jätevesiviemäriin sekä haja-asutusalueen kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
KVV-suunnittelija
Vastaava työnjohtaja (kun se on kohteen käytön aikaisen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden tai maiseman tai ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä)
KVV-työnjohtaja (voi toimia vastaavana työnjohtajana)
KVV-suunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen (esim. LVI-suunnittelija, geosuunnittelija tai pätevöitynyt haja-asutusalueen vesihuollon suunnittelu).
Rakennusvalvonnassa lisätietoja antaa jätevesineuvoja Merja Talvitie p. 040 1847975.
Ympäristötoimessa haja-asutusalueiden jätevesikyselyihin vastaavat ympäristötarkastajat Hannu Salmi p. 044 703 6766 ja Karoliina Niskala p. 050 595 0361 sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden osalta ympäristötarkastaja Anne-Mari Timonen p. 044 703 6792.
Jätevesijärjestelmä, kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu
Lupaa haetaan käyttötarkoituksen muutokselle ja sen yhteydessä toimitetaan selvitys tai suunnitelmat siitä, että järjestelmä täyttää lain vaatimukset. Jos vanha järjestelmä ei täytä tulevan käyttötarkoituksen vaatimuksia, se tulee uusia. Uusimisen yhteydessä noudatetaan uuden järjestelmän vaatimuksia. Mikäli oletetaan nykyisen järjestelmän täyttävän tulevan käyttötarkoituksen mukaiset vaatimukset, asia voidaan osoittaa jätevesisuunnittelijan selvityksellä, jonka tekemiseen on saatavissa lomake rakennusvalvonnasta.
Jätevesijärjestelmä, kun rakennusta laajennetaan tai korjataan
Jos uusitaan viemäreitä tai vesijohtoja, pitää jätevesijärjestelmä uusia tai osoittaa sen täyttävän uusimmat vaatimukset, kts. edellinen kohta. Omakotitalon laajentaminen kahdella makuuhuoneella ei automaattisesti laukaise velvollisuutta järjestelmän uusimisesta mikäli muita muutoksia ei tehdä samanaikaisesti.
Huoneistojärjestelyllä tarkoitetaan asuinhuoneiston jakamista tai yhdistämistä. Huoneistojärjestelyn lupahakemuksessa tulee käydä ilmi taloyhtiön päätös tai suostumus järjestelyyn. Huoneistojen jakamisessa on varmistettava, että kaavan mukainen autopaikkavaatimus täyttyy. Huomioitava on myös poistumisteiden järjestelyt ja esteettömyyteen liittyvät seikat. Hakemukseen tulee aina liittää asemapiirustus ja pohjapiirustus. Muut suunnitelmat selviävät lupakäsittelyn aikana.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
Rakennussuunnittelija
Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
Tarvittaessa KVV-suunnittelija, IV-suunnittelija ja /tai vastaava Tate-suunnittelija
Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
Tarvittaessa KVV-työnjohtaja ja/tai IV-työnjohtaja
Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen.
Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen tai vähäinen.
KVV-suunnittelun ja/tai IV-suunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen, mikäli ne ovat tarpeen.
Lupatyypillä käsitellään uuden hormin tai takan rakentaminen olemassa olevaan rakennukseen.
Vanhan hormin korjaus voidaan tehdä rakentamisajan määräysten mukaisesti. Uusi savuhormi vanhaan rakennukseen vaatii luvan ja liitteeksi savupiippusuunnitelman. Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
Tarvittaessa rakennussuunnittelija
Erityissuunnittelija savupiippusuunnitelman laadintaan sekä läpivientien ja suojaetäisyyksien suunnittelemiseen ja määrittämiseen.
Tarvittaessa rakennesuunnittelija
Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä vähäinen.
Erityissuunnittelun ja rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen.
Tarkempia ohjeita saa korjausneuvonnasta korjausneuvonta@ouka.fi.
Aurinkosähköpaneelien ja aurinkokeräinten asennusta varten vaaditaan toimenpidelupa (julkisivumuutos) elleivät rakennusjärjestyksen mukaiset ehdot (54 §) vapautuksesta täyty. Uudisrakentamisen yhteydessä aurinkoenergiajärjestelmälle haetaan lupa muun rakentamisen luvan haun yhteydessä.
Lupahakemukseen on liitettävä mm. aurinkosähköpaneelin sähköntuottolaskelma eli laskelma, kuinka paljon sähköä järjestelmä tuottaa ja minkä osan siitä rakennuksessa voi hyödyntää. Laskelmaa voi käyttää hyväksi energiatodistusta laadittaessa asunnon myynti-/vuokraustilanteessa tai korjaus-/muutostöissä.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivumuutoksiin vaaditaan museoviranomaisen lausunto.
Aurinkoenergiajärjestelmä rakennettaessa tulee olla seuraaavat ammattilaiset
pääsuunnittelija
vastaava työnjohtaja
rakennesuunnittelija
Ammattilaisten kelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Taloyhtiö voi yhdellä luvalla hakea rakennusluvan kaikille taloyhtiön huoneistoille kuten parveke- ja terassilasituksille, pesuhuoneremonteille tai kengityksille. Osakkaat voivat toteuttaa pesuhuoneremonttejaan omaan tahtiinsa, valmiilla suunnitelmilla ja valmiiksi luvitettuna. Lupa on halvempi kuin jokainen pesuhuoneremontti erikseen haettuna. Edellytyksenä on, että asianmukaiset suunnitelmat on laadittu ja taloyhtiöllä on koko luvan ajan nimettynä / hyväksytettynä vastaava työnjohtaja. Yksilölliset pesuhuoneremontit ja laajennukset luvitetaan erikseen ellei niitä ole sisällytetty lupaan.
Taloyhtiöluvan etuja ovat:
Taloyhtiöiden remonttien laatutaso nousee asianmukaisten, valmiiden suunnitelmien myötä.
Työmaalle saadaan toteutuksesta vastaava, kelpoinen henkilö, joka on rakentamisen ammattilainen.
Lupien hakeminen helpottuu.
Vastaavan työnjohtajan (VTJ) ei tarvitse sitoutua 10 vuodeksi lupaan. VTJ voi olla palkattuna esim. puitesopimuksella kolmeksi vuodeksi. Tämän vastaavan työnjohtajan irtisanoutuessa, uusi puitesopimuksella valittu työnjohtaja nimetään ja hyväksytetään lupaan. Vastaava työnjohtaja voi olla myös kylpyhuonekohtainen. Työnjohtajan vaihtamisesta ei tule maksua.
Katselmukset
Aloituskokous, jossa käydään läpi vastaavan työnjohtajan ja taloyhtiön edustajan kanssa luvan ehdot.
Ensimmäineen huoneistoon tehdään rakennekatselmus ja osittainen loppukatselmus (käyttöönottokatselmus)
Seuraavista pesuhuoneista tehdään aloitusilmoitus ja tarvittaessa pidetään rakennekatselmuksia
Vastaava työnjohtaja kirjaa äyttöönottokatselmuksen huonekorttiin tai tarkistusasiakirjaan.
Viimeiseen luvan pesuhuoneeseen pidetään lopuulinen loppukatselmus, joka sulkee luvan ja lopettaa vastaavan työnjohtajan vastuun.
Taloyhtiölupaa haetaan kuten muitakin rakennuslupia. Lupa on voimassa 5 vuotta, mutta sille voidaan myöntää jatkolupia 10 vuoteen asti.
yksilölliset ratkaisut ja laajennukset luvitetaan erikseen ellei niitä ole sisällytetty lupaan
taloyhtiö teettää ammattilaisella asianmukaiset suunnitelmat, joihin kuuluu
Rakennusvalvonta auttaa pientaloasujia pienentämään energialaskuaan ja riskit tiedostaen korjaamaan talonsa energiatehokkaammaksi samalla sen arvoa nostaen. Tätä varten olemme kehittäneet korjauskorttisarjan, jolla ohjataan korjaushankkeen läpiviennissä -kuntoselvityksistä työmaatoteutukseen ja ikkunan tiivistyksestä täydelliseen peruskorjaukseen. Energiatehokkuuden parantaminen on ajankohtainen jokaiselle remontoijalle Maankäyttö- ja rakennuslain muutosten ohjatessa yhä voimakkaammin energiatehokkuuden parantamiseen aina korjaustoimien yhteydessä.
Mikäli olet epävarma vaatiiko korjaustoimenpiteesi rakennuslupaa, varmista asia rakennusvalvonnasta.
Laatukortit ja ohjeet-sivulta löydät paljon asiaa avuksi korjauksen suunnitteluun. Ohjeiden aiheet käsittelevät laajasti erilaisia korjauksia, eivät vain energiakorjauksia. Kortteja löytyy sekä pientaloille että asuinkerrostaloille.
Kun harkitset talosi remontointia, ota yhteyttä Oulun rakennusvalvonnan korjausneuvontaan. Mietitään yhdessä kuinka edetä kotisi remontin ja energiakorjauksen kanssa!
Korjaus- tai muutosluvan hakijana toimivat kaikki kiinteistön omistajat tai taloyhtiö. Sähköisen luvan perustajalla tulee siten olla nimenkirjoitusoikeus tai valtakirja kiinteistön kaikilta omistajilta. Hakijan pitää tunnistautua järjestelmään esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Sähköisessä lupapalvelussa pääpiirustukset talletetaan PDF-tiedostoina järjestelmään ARK-tiedostoetuliitettä käyttäen, jonka jälkeen tulee välilyönti. Pääpiirustusten tulee olla mustavalkoisia. Muut hakemusliitteet talletetaan LIITE-etuliitettä käyttäen. Poikkeuksena joskus tarvittava LVI-asemapiirros, jonka etuliitteenä käytetään kirjaimia LVI. Muuten tiedostojen nimeämine on vapaamuotoista. Liitteet tulee talletaa oikean otsikon alle ja kuvaus kenttään ei tarvitse kirjoittaa mitään, jos otsikko kertoo liitteen asian. Kuitenkin jos yhden otsikon alle tulee useita liitteitä voi kuvauskenttään merkitä tarkenteen kuten pohjapiirroksesta talon kirjaimen tai leikkauksesta sijaintiedon. Lupaa haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta.
Sähköistä lupaa varten tarvittavat asiakirjat:
Pääpiirustukset, Asemapiirustus
Pääpiirustukset korjattavien tilojen tai julkisivujen osalta (piirustukset mustavalkoisina).
Muita suunnitelmia tarpeen mukaan. Muiden suunnitelmien tarve on esitetty korjaustyyppikohtaisissa ohjeissa.
Muut liitteet:
Yleensä rakennusvalvonnassa on tieto korjauskohteen omistus- tai hallintaoikeudesta, joten sitä ei yleensä tarvitse erikseen osoittaa. Jos rakennus on hankittu hiljattain, voi omistusoikeuden osoittaa esimerkiksi kauppakirjajäljennöksellä.
Mikäli korjaukset koskevat ainoastaan sisäpuolisia töitä, ei naapureita tarvitse tiedottaa tai kuulla. Sen sijaan esimerkiksi terassien rakentamisen yhteydessä, julkisivukorjauksissa ja pihan korjauksissa usein tuulee kyseeseen naapureille tiedottaminen. Lupahakemuksen perustamisvaiheessa kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta naapureiden kuulemisen tarve.
Korjaus ja muutostöiden energiaselvitys on annettava aina, kun talon julkisivuihin tai vesikattoon tehdään luvanvaraisia korjauksia. Myös talotekniikan muutoksissa voidaan vaatia em. selvitys. Selvitys tehdään lomakkeella.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt
Pääsuunnittelija
Rakennussuunnittelija
Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
Tarvittaessa rakennusfysiikan suunnittelija (lisälämmöneristys, vesi- ja kosteuseristysten muutokset)
Tarvittaessa KVV-suunnittelija, IV-suunnittelija j /tai vastaava Tate-suunnittelija
Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
Tarvittaessa KVV-työnjohtaja ja/tai IV-työnjohtaja