Laadunvarmistus
Maankäyttö- ja rakennuslain 152 §:n mukaan tulee rakennuskohteessa pysyvänä osana käytettäväksi tarkoitetulla rakennustuotteella olla sellaiset ominaisuudet, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyttöiän ajan. Puurakenteinen elementti on em. lain tarkoittama rakennustuote.
Varmennustodistus
Puuelementtejä koskeva CE-merkintä, jolla ominaisuudet voidaan varmentaa, on tulossa pakolliseksi lähivuosina. Koska CE-merkintään velvoittavaa standardia ei ole vielä hyväksytty, on elementeille mahdollista hakea kansallinen hyväksyntä: varmennustodistus. Se on kuitenkin valmistajalle vapaaehtoinen. Varmennustodistuksen myöntämisen jälkeen ei kohteen elementteihin kohdistuvaa rakennuspaikkakohtaista varmennusta lähtökohtaisesti tarvita.
Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen
Ellei valmistajalla ole varmennustodistusta, on rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttaja) selvitettävä kelpoisuus ja rakennusvalvonnan edellyttäessä myös osoitettava kelpoisuus rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuspaikkakohtaisesti (laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 17 §). Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa rakennustuotteen kelpoisuuden rakennuspaikkakohtaisesti tutkimusraporttiin, Euroopan talousalueella tai Turkissa annettuun hyväksyntään, rakennustuotteesta otettavaan näytteeseen tai laskentaan perustuvalla, rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsoman tahon selvityksellä. Näytteiden ottamisessa on käytettävä laadunvalvonnan varmentajaa tai tutkimusmenetelmälle akkreditoitua tutkimuslaitosta tai muuta rakennusvalvontaviranomaisen päteväksi katsomaa tahoa (ympäristöministeriön asetus eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä, 13 §).
Hyväksyttävänä selvityksen laatijana pidetään ympäristöministeriön tälle tuoteryhmälle hyväksymää laadunvalvonnan varmentajaa (Eurofins Expert Services, Kiwa Inspecta, Finotrol). Näytteiden otossa voidaan hyväksyä myös jokin muu akkreditoitu (tutkimus)laitos.
Menettelyvaihtoehtoja kelpoisuuden osoittamiseen rakennuspaikkakohtaisesti on kaksi.
Vaihtoehto 1
Jokin kolmesta edellä mainitusta laadunvalvonnan varmentajasta arvioi valmistajan laadunvarmistuksen elementtien valmistuspaikalla. Vertailuna käytetään varmennustodistuksen arviointiperusteita (pdf) (ympäristöministeriön internet-sivuilta). Arviointi tehdään varmennustodistuksen käyttämiseen liittyvänä alkutarkastuksena (laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012, 12 §). Tarkastuksen perusteella laadunvalvonnan varmentaja arvioi (ja hyväksyttää rakennusvalvonnalla) itse kohteen elementteihin liittyvän tarkastuksen tarvittavan laajuuden. Koska kyse on nimenomaan rakennuspaikkakohtaisesta varmennuksesta, ei itse elementteihin kohdistuvaa varmennusta voi jättää pois.
Tämä on suositeltava menettely, koska alkutarkastus mahdollistaa varmennustodistuksen hakumenettelyn käynnistämisen. Alkutarkastusta voi hyödyntää rajallisen ajan varmennustodistusprosessin aikana myös muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa (varmennustodistusprosessissa mukana oleva toimielin voi hyödyntää, lähtökohtaisesti ei muut tahot). Varmennustodistus helpottaa aikanaan myös siirtymistä pakolliseen CE-merkintään, koska menettely on vastaava kuin varmennustodistuksessa. Kun CE-merkintä tulevaisuudessa tulee pakolliseksi, ei tuotetta voi enää toimittaa ilman CE-merkintää.
Vaihtoehto 2
Ellei valmistaja halua hankkia itselleen rakennusvalvontaviranomaisia koko maassa sitovaa varmennustodistusta, voi rakennuspaikkakohtainen selvitys perustua pelkästään kohteeseen toimitettavien/toimitettujen elementtien kelpoisuuden arviointiin. Kattavuus on tällöin luonnollisesti vaihtoehtoa 1 laajempi, ja tässäkin tapauksessa rakennusvalvonnan päteväksi katsoman selvityksen laatijan on hyväksytettävä tarkastussuunnitelma rakennusvalvonnalla. Menettelyä ei voi hyödyntää muiden kohteiden rakennuspaikkakohtaisessa varmennuksessa.
