Huomioitavia asioita osastoinnin suunnittelussa:
Kohteissa, joissa osastoivilta rakenteilta edellytetään eri minuuttimäärää kuin kantavilta, merkitään molemmat erikseen, esim. R120/EI60 tai R180p/EI90p. Palamattomuusvaatimus merkitään molempiin vaatimuksiin erikseen.
Osastoiva seinä lähtee alareunastaan aina maasta tai vaakasuorasta osastoivasta rakenteesta (esim. osastoitu lattia). Osastoivan seinän alla ei voi olla aukkoja osastoinnissa (esim. osastoimattomaan rossipohjaan tehtävä sokkeli tai osastointi järjestettävä muuten). Myös lasitetuilla terasseilla osastointi ulotettava maahan saakka.
Osastointi ei voi koskaan loppua rakennuksen sisänurkkaan.
Palomuuri ulotetaan 4 m ohi sisänurkan.
EI 60 ja EI 30 osastoinnit ulotetaan vähintään 2 m ohi sisänurkan.
P3 luokan rakennuksissa ullakon osastoinnin kohdalla ulkoseinälinjalla osastointi vesikatteeseen asti ulottuu vähintään 1 m sisänurkasta. P1 ja P2 luokassa 2 m. Suoran ulkoseinän osalla osastointi ulotetaan n. 0,5 m ullakon osastoinnin molemmin puolin vesikatteeseen asti, yhteensä 1 m.
Osastoivan seinän ulottuessa vesikatteeseen saakka, on ruoteiden välinen tila tukittava esim. kivivillalla. Myös läpi menevän aluskatteen palaminen on katkaistava asettamalla aluskate kahden tiiviin kerroksen väliin, esim. ristikon päälle ruoteiden väliin tiivis kapulointi tai kivivilla.
Jos osastoiva seinä on lappeen suuntainen, on osastointi tehtävä vesikatteeseen saakka, kun kyseessä on huopakate. Tiilikatteella ja vastaavilla ei aluskatteen ja tiilen väliä voi tukkia, joten räystäs on tehtävä ns. kaksoisräystäänä. Peltikatolla käytetään myös kaksoisräystästä.
Tukittaessa seinän tuuletusrako osastoinnin takia, on varmistauduttava ullakkotilan riittävästä tuuletuksesta. Markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen soveltuvia palosuojaventtiilejä.
/19.08.2016
